Ei varmaan kaikki ole huijauksia, mutta bitcoinin hurjaa nousua ei oikein voi selittää millään muulla. Aika näyttää, tarvitaanko noita AR:n hienosti kuvaamia vaihtoehtoja vai pärjätäänkö vielä pitkään perinteisellä rahalla.
Bitcoineilla voi spekuloida rahaa nopeasti. Mutta lohkoketjut muuttavat kaiken, ihan kaiken. Kuvittele tai ajattele todellisuutta, että sinulla on lohkoketju mitä ei voi väärentää, se on täysin jäljitettävissä ja sitä ei voi muokata. Käytännön sovellus on esimerkiksi elintarvikeketju ja tätä päivää, että Norjalaiseen loheen läntätään lohkoketju seuranta niin kiinalainen vastaanottaja näkee siitä kaiken ja se todistaa tuotteen aitouden. Mieti lääkkeitä, mieti itseohjautuvia autoja, joita ei pysty hakkeroimaan. Sitku hiffaa tän mullistavuuden ni pystyy valitsemaan oikeat osakkeet.
Jotain erikoista on tapahtumassa pankkisektorilla, jos yhden suurpankin tulos tippuu kolmanneksella. Taitaa mannerlaatat olla likkeellä. Sattaa asuntojen hintakuplakin puhjeta aika nopeasti ja erityisesti tonttimaalla tapahtuva hintojen keinottelu, jota pankit harrastavat. Onhan se aika mieletöntä, jos pienehkö kerrostaloluukku maksaa saman verran kuin 10v:ssa keskituloinen ansaitsee. Tosin pankkien tulokset syntyvät aivan joutavista pankkimaksuista. Miten jokin lainan järjestely voi maksaa 500€ ja se, että tietokone hoitaa lainan lyhennyksen maksaa 2,5€ joka kuukausi. Eikö automaation pitäisi näkyä kustannusten laskuna myös pankkien hinnoittelemissa palveluissa, jos nuo nyt mitään palveluja ovat.
Hiukan hämmästyttää, että noissa maltaita maksavissa luukuissa ei ole kunnollista ilmastointia, vaan ihmiset suostuvat niissä kärvistelemään kuumuudessa.Sellaisen asunnon arvo on nolla, jossa ei ole jäähdytystä mielestäni.
Autolainoissa ollaan siirtymässä korottomiin lainoihin, on aika todennäköistä, että myös asuntolainojen marginaalit menevät pankeissa nollille, kun taloyhtiölainat ovat moenssa tapauksessa edullisempi vaihtoehto ja pankeille on syntynyt aivan uusi kilpailutilanne. Mieluummin rahoittaisin asuntoni yhtiölainalla, jos olisin nyt ostamassa kämppää.
Tolopainen: ”Mieluummin rahoittaisin asuntoni yhtiölainalla, jos olisin nyt ostamassa kämppää.”
Yhtiölainoissa on ikävänä puolena yhteisvastuullisuus. Jos jotkut taloyhtiön osakkaat jättävät yhtiölainansa hoitamatta, toiset osakkaat joutuvat vastaamaan niistä heidän puolestaan. Tämä on yllättävän monelta unohtunut. Yhden asunnon lainojen hoito ei vielä koko korttitaloa kaada, mutta jos isommalla sijoittajalla tai rahastolla on vaikkapa puolet asunnoista, niin jatkossa voi tapahtua vaikka mitä, pahimmillaan jopa 90-luvun laman kaltainen romahdus.
Yhtiö voi ottaa osakkeen haltuunsa, jos ei maksa lainojaan, eikä niissä lainaosuus ole kuin 70%, menisin mielelläni sellaiseen asunto-osakeyhtiöön, jossa olisi noita jotka jättäisivät osakkeensa yhtiölle. Ei 90-luvun romahduskaan koskenut muita kuin ylivelkaantuneita yrittäjiä. Aika vähän asuntolainoja jätettiin maksamatta, vaikka korot olivat lähellä 20%, nyt sellaiset korot olisivat täys katastrof, mutta onneksi meillä nyt on kunnollinen valuutta, eikä mikään markantekele.
Tolopainen: ”Ei 90-luvun romahduskaan koskenut muita kuin ylivelkaantuneita yrittäjiä. Aika vähän asuntolainoja jätettiin maksamatta”
Hieman on aukkoja Tolopaisen historiatiedoissakin. Minäkin ostin silloin pari uutta asuntoa roskapankilta puoleen hintaan. Valikoimaa oli silloin runsaasti, tuhansittain. Mistähän ne myytävät asunnot sinne roskapankille oikein tulivat?
Eiköhän net tulleet niiltä konkkaan menneiltä yrittäjiltä. Suomessa kun lainat ovat henkilökohtaisia eli henkilöyrittäjät yleensä joutuvat panttaamaan koko omaisuutensa velkojen pantiksi. Onhan niitä aina pöljiä yrittäjienkin joukossa kuten kaikissa muissakin ryhmissä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.