Eipä rakennusvalvonta juuri työmailla käy. Rakennuksella valvojaksi tulee pestata ko hommaan pätevä henkilö. Pätevä ei tietenkään hyväksy luokittelemattoman puutavaran käyttöä kantaviin rakenteisiin. Eiköhän mm kattotuolit ole syytä tehdä lujuusluokitellusta tavarasta.

Meillä menee kenttäsahurille satunnaisesti tavaraa joka ei täytä tukin laatua. On se vika sitten pituus, paksuus, koro tai väri. Kylältä löytyy myös höylä. Samalla tukee lähialueen yrittäjyyttä.

Tietääkseni omien rakennuksien tukirakenteisiin saa edelleen käyttää luokittelematonta puutavaraa. Samoin kattotuoleihin näin voi tehdä kunhan pystyy osoittamaan laskelmilla että kattotuolirakenteet ovat riittävän kestävät. Sen vuoksi kannattaa käyttää valmiita kattotuoleja kun lujuuslaskelmat ovat mukana.

Tuohon omien puiden sahaukseen voi kyllä todeta että edullista puuta ei kyllä sitä kautta saa. Kun siihen laskee kaadot, siirrot, sahaukset ja muut työt niin hintaa vain tuppaa tulemaan. Tein pojalle 100 neliön autotalli / varaston omista  puista. Vaikka motolla ne kaadoin ”ilmaiseksi” omista puista ja maksoin siirrot, höyläykset ja sahaukset niin aika hinnakkaaksi puutavara tuli siitä huolimatta.

Toinen mikä tuli huomattua että väärää ja moniväärää puutavaraa ei kannata sahata. Kyllä ne tahtoo ”vedellä” vielä taapelissakin ja aika surkeaa niistä on mitään rakentaa.

Itselle ei kannata sahata kuin parhaita puita, ellei sitten käyttötarkoitus ole johonkin ladon kunnostukseen.  Jos käyttötarkoitus on valmiiksi tiedossa niin kannattaahan se, tosin työtä on paljon. Kylillä kun ajelee niin turhan usein näkee pihalla happanevia taapeleita. Muutama vuosi sitten tuli ulkorakennus tarpeet sahattua. Muistelen, että n. 30m3 oli sahattavaa. Kuluja tuli n. 2000€ puiden arvo n. 1500€ kaupasta olisi maksanut valmis tavara n. 6000€. Lisäksi tuli melkoinen määrä ylimääräistä lankkua, lautaa ja rimaa joille ei oltu hintaa laskettu, mutta kaikki ne vaan rakennusaikana tuli tarpeeseen.

JOS jotain aikoo omasta puusta rakentaa, niin piirustusten mukaan kannattaa laskea, paljonko -ja mitä tarvitaan. Eli laatia sahatavaraluettelo. Vanha konsti on värkkäillä, minkä paksuisesta tukista tulee esim 2×6 tuumaista jne. Aina olisi lähdettävä siitä, että joka pölkystä tulee parillinen määrä. Ja pölkyn latvapäähän numero : Esim. 1 = 2×6 , 2 = 2×4, 3 = 32×100 4 = 23×125  jne. Lista sahurille, niin turhaan ei sahata. Jos kuka ei vielä tiedä, mikä pitää harjakaton kuosissaan, niin paljastan sen tässä: – Se on alapaarre, joka sitoo kolmion ja myös sitä kantavat seinät yhteen.

Sellaisten ylipitkien soirojen hankkiminen muualta voi tulla kalliiksi, mutta piensahalla sellaisten sahaaminen on helppo nakki.

Omaan käyttöön ei kannattaisi ottaa lainkaan ”Kyllä se välttää” – laatua, vaan siihen tarkoitukseen parhaiten sopivat puut ja pölkyt.