› Keskustelut › Tekniikka › Kannattaako enää jatkossa sähköauto ja aurinkosähkö kulutushuippujen takia?

Esillä 5 vastausta, 61 - 65 (kaikkiaan 65)
1 2 3 … 5 6 7

  • Kannattaako enää jatkossa sähköauto ja aurinkosähkö kulutushuippujen takia?

    Lähetetty: 18.1.2018, 05:50

    Verkkoyhtiöt haluavat sähkön siirtolaskuun uudeksi osioksi tehomaksun, jonka osuus kasvaisi joko kerrasta tai vähitellen siirtolaskun suurimmaksi osuudeksi. Lasku muuttuisi siten, että perusmaksun (e/kk) ja energiamaksun (snt/kWh) lisäksi laskuun tulisi tehomaksu, jossa kuluttaja maksaa euroja per kilowatti eli teho. Tehomaksun määräytyminen perustuu mitattuun tehoon, jonka vaihtoehto voisi olla esimerkiksi kuukauden suurin teho tai suurimpien tehojen keskiarvo. Kuluttajille siirtolaskut kallistuisivat jopa sadoilla prosenteilla. Etenkin kesämökkiläisille tämä näkyisi, sillä mökin omistajat käyttävät sähköä pitkän ajanjakson kuluessa vain vähän, mutta tarvitsevat hetkellisesti paljon tehoa. Pienissä kerrostaloasunnoissa laskut taas voisivat pudota kymmenillä euroilla. Sähkölämmittäjille, jotka käyttävät sähköä ympäri vuoden tasaisesti, muutos olisi hyödyllinen.  Tekniikka & Talous

     

    Tekijä
    Visakallo
    Teema Tekniikka Tekniikka
  • Tolopainen 24.1.2018, 04:30

    Minä en maininnut siirtohinnoittelusta mitään. Sähköä paljon kuluttava teollisuus ei siirtomaksuja maksele sähköyhtiöille, kun ostavat sähkön suoraan valtakunnanverkosta ja tehdasalueilla on omat siirtoverkot. Nehän hyödyntävät noita korkeita hintapiikkejä vähentämällä kulutusta ja ryhtyvät myymään varaamaansa tehoa verkkoon. Pienkuluttaja on maksaja sähköntuotannossa ja teollisuus saa nauttia halvasta sähköstä nyksin n.20€/MWh. Teollisuus ei ole koskaan maksanut niin alhaista sähkön realihintaa kuin nykyisin ja se johtuu sähkön kulutuksen vähenemisestä kaikissa Pohjoismaissa jo kymmenen vuoden ajan. Sama tilanne kuin kuitupuulla ylitarjontaa on painanut hinnan huonommaksi kuin milloinkaan. Näin toimii markkinatalous. Nyt sähkötuottajat haluavat palata aikoihin jolloin liikevaihdosta joka kolmas euro oli voittoa. Silloin Lilius oli Fortumin johdossaa ja järjesteli johdolle satojen miljoonien optiovoitot nostamalla sähkönhintaa.

    Rane2 24.1.2018, 06:35

    Tietoja on hyvä päivittää.

    https://energia.fi/ajankohtaista_ja_materiaalipankki/materiaalipankki/energiavuosi_2016_sahko_sahkonkaytto_kaantyi_nousuun.html

    Tolopainen 24.1.2018, 09:10

    Kun teollisuuden sähkönkulutus on laskenut 20% kymmenessä vuodessa se ei koskaan enää nouse samalle tasolle. Nähtävissä on edelleen kulutuksen laskua metsäteollisuudessa. Äänekosken tehdas alkoi tuottaa sähköä määrän joka on moninkertainen kuin tuo teollisuuden pieni kulutuksen kasvu. Jos sähkön kulutus olisi kasvanut kuten 2000-luvun alussa vielä ennakoitiin OL3 myöhästyminen olisi näkynyt sähkön hinnassa nyt ei mitenkään. Suomeen on tuotu ulkoa paljon halvempaa sähköä kuin uusilla ydinvoimaloilla voidaan tuottaa. Voimalan myöhästyminen on tuottanut miljardeja teollisuudelle.

    Pete 24.1.2018, 09:30

    Toloppa ei maininnut siirtohinnoittelua, mutta puhuu kuitenkin tehomaksusta. Tehomaksu on siirtohinnoittelun elementti. Tehomaksulla ei ole mitään tekemistä sähkön hinnan kanssa. Sähkön hinta määräytyy sähköpörssissä kysynnän ja tarjonnan perusteella aina seuraavalle vuorokaudelle etukäteen. Eilen klo07-08 hinta oli korkeimmillaan 200€/MHh.  Käyttämänsä sähkön hintaan voi vaikuttaa kun ei kuluta sähköä silloin kun se on kallista. Tehomaksuun voi vakuttaa siten, että vähentää yhtä aikaa päällä olevien sähkölaitteiden määrää ja niiden tehoa. Tehomaksun kannnalta sillä ei ole vaikutusta osuuko oma kulutushuippu samaan aikaan kuin pörssisähkön hinta on korkeimmillaan. Tietenkin kiinteähintaisen sopimuksen tehneitä, eli valtaosaa kuluttajista, tämä ei koskemut. Kiinteästä hinnoittelusta tullaan sähkön osalta siirtymään pörssihinnoitteluun. Ne jotka pystyvät vaikuttamaan kulutukseensa hyötyvät pörssihinnoittelusta jo nyt.

     

    Tolopainen 24.1.2018, 09:57

    Kun tässä maassa ei ole minkäänlaista energiapolitiikkaa eikä realistista sähkön kulutusennustetta, miten voidaan odottaa järkevää toimintaa kun mitään ohjausta eikä numeroita ole. Taitaa viimeisin ennuste olla 2000-luvun alusta ja toteutuma on kymmeniä prosentteja alle ennusteen.

    Energiateollisuus ja Fingrid ovat tuulella käyviä lobbareita.  Hyvin nopeasti rakennettiin pitkin maata tuulivoimaa yli 1500 Mw. Määrä alkaa olla tapissa kun ei ole riittävästi säätövomaa kun myllyt pysähtyvät pakksella. Ne rakennettiin kun valtio maksaa takuuhinnan. Eipä tuossakaan investoinnissa mitään tarveharkintaa ollut. Lämpövoimalat olisi ollut paljon parempi investointi. Sähköstä on nimittäin niukkuutta talvella. Kesällä voidaan tuoda koko Suomen kulutus ulkoa jos on siirtokapasiteettia. Öljykin on kokokokoaan tuontitavaraa ja taloudelle yhtä tärkeä kuin sähkö. Koko talous pyörii kuitenkin öljyn varassa, vaikka metsäenegiaa lahoaa joka puolella maata ja aurinkoenergiaa on valtavasti ylimääräinen

     

Esillä 5 vastausta, 61 - 65 (kaikkiaan 65)
1 2 3 … 5 6 7