Tolopainen ei nyt ole lukenut aikaisempia postauksi tai ei ole ymmärtänyt lukemaansa. Maalämpöpumpun kompressorin käynnistyminen aiheuttaa lyhyitä, mutta merkittäviä kulutuspiikkejä. Käytännössä maalämmössä ei vielä ole inverteripumppuja. Käytännössä jo yhdenkin talon muuttaminen maalämmölle on saattanut aiheuttaa muuntajan jakoalueelle välkyntää joka ei korjaannu kuin verkkoa vahvistamalla. Sähkön kulutuksen vähentäminen (jos verrokkina on suorasähkö) lisää tässä tapauksessa huipputehon tarvetta. Ja jos siirrytään öljystä tai pelletistä maalämpöön sähkön kulutus nousee varmasti, tästä tuskin on erimielisyyttä?

Olen toista mieltä sulakekoon kasvattamisen kustannuksista. Kyllä se kasvattaa kustannusta, 3*25 vaihto 3*35 sulakkeille nostaa siirtohinnan perusmaksua noin 30euroa/kk siirtoyhtiöstä riippuen. Jos sähköistyminen viedään omakotitalossa Motivan markkinoimalle tasolle sähköauton pikalatauksineen, lämpöpumppuineen ja sähkökiukaineen, niin tarvitaan helposti jo 3*50A. Sen lisähinta 3*25 verrattuna onkin sitten reilu 50 euroa/kk.

Sellaista sähkömoottoria ei olekaan johon ei saa invertteriä ja ovat halpoja tuossa alle 5kw teholuokassaa,  jossa nuo omakotitalojen maalämpökompressorit ovat. Tuohon järjestelmään voi asentaa invertterin vaikka sillä ei säädä mitään. Se tekee moottorin käynnistyksestä pehmeämmän. Kun omakotitaloon laitetaan maalämpö itseasiassa sulakekokoa voi pienentää jos aiemmin on ollut suorasähkölämmitys sehän vaatii huomattavasti enemmän huipputehoa.

Peten kanssa samaa mieltä, mutta muutama kysymys. Kuinka lyhyeltä aikaväliltä se maksimiteho mitataan, voiko maalämpöpumpun käynnistyspiikki määrätä koko vuoden tehotariffin, jos se piikki olisi vaikka vain sekunteja? Miten lyhyitä tehopiikkejä nykyiset etäluettavat mittarit pystyvät mittaamaan? Netistähän kulutusta pystyy seuraamaan, mutta meidän siirtoyhtiössä pienin aikaikkuna on tunti, onko se myös pienin mittausaikaikkuna?

Jostain luin, että pääsulakkeet kestää tyypillisesti jopa tunnin verran 1,25 liittymätehoa suurempaa kulutusta ennenkuin sulavat poikki. Maalämpöfoorumilla löytyy näitä insinöörejä jotka laskevat tarkkaan tarviiko liittymää suurentaa ja mittailevat ylpeänä pääsulakkeiden lämpötiloja. Jos ottaa suurempaa tehoa kuin liittymäsopimuksella on sovittu, niin syyllistyy sopimusrikkomukseen. Vielä näihin ei juurikaan ole puututtu, mutta kun tietoisuus lisääntyy niin tuskin muut verkkoasiakkaat suostuvat enää maksumiehiksi. Suostuisitko sinä?

Invertteripumppu pyörii periaatteessa koko ajan. Maalämmössä se johtaa kokonaishyötysuhteen laskuun. Tekniikka muuttuu myös vikaherkemmäksi vaikka kompressoria se saattaa toisaalta säästääkiin. Toloppa tietysti rakentaa kädenkäänteessä, ja halvalla, paremmat systeemit  Pumppulämmittäjät kertoilevat että nykypumpuilla käynnistyksiä on vuorokaudessa 10-30 kokonaisuudesta riippuen.

Inverteripumppu ei tosiaan ole ongelmaton ratkaisu sekään. Pumppualalla nyrkkisääntönä on nyt, että kaivo täytyy mitoittaa 50 prosenttia suuremmaksi, eli syvemmäksi. Invertteripumpulla kaivo ei pääse ”lepäämään” ja sen hyötysuhde laskee, vesi ei siis ehdi lämmetä. Tästä johtuu tuo mitoituksen kasvattaminen. Ja se poraushan tuossa touhussa maksaa.

En osaa sanoa mihin etäluettavat mittarit pystyy. Tuntitasolla mitataan sähkön kulutusta, ei kulutushuippua.

Mitä olen kuullut noista kalliolämpösysteemeistä niin pelkästään myönteistä. Sähkölasku puolittuu isossa omakotitalossa jossa aiemmin on kulunut sähköä yli 30000kw vuodessa. Monet vaihtavat hakelämmityksen maatiloillakin kalliolämpöön, kun se on paljon vaivattomampi.