Onhan meidän perusmaksumme jo nyt periaatteessa tehoperusteinen. Se määräytyy sulakekoon mukaan ja sulakkeen koko on selkeä tehorajoitin.

Se että kulutuksen huipputehoihin perustuvat maksut tulevaisuudessa yleistyvät on päiväselvää, kun digitekniikka halventaa mittalaitteita, joilla huipputehoja voi mitata.

Nykyisinkin jo sähkölaitosten välinen laskutus ja teollisuuslaitosten laskutus perustuvat käytettyyn huipputehoon. Sen tulo kuluttajien laskutukseen, muutenkin kuin sulakemaksuna, on vain ajan kysymys.

Terveisin: Korpituvan Taneli

Vapaa-ajan asujia (minäkin olen kahden mökin ”loukussa”) tämä tehomaksu tulee totisesti kurittamaan. Niinkuin Taneli totesi, niin siirtomaksussa siirrytään tilauksen mukaiseen hinnoitteluun terästettynä tehomaksulla. Tilaukseni on molemmilla mökeillä 3*25A. Sen mukaisesti siirtoyhtiö on sitoutunut sähköä toimittamaan joka ikinen päivä. Sillä ei ole niin väliä onko kulutusta vai ei. Tehomaksu on sitten tämä toinen elementti. Se perustuu kulutukseen, tässä tapauksessa huippukulutukseen. Näistä kahdesta johtuen sitä verkkoa ylipäätään ylläpidetään.

Valtakunnan tasolla pitäisi tietysti ohjaus olla siihen suuntaan, että tehopiikit tasoittuisivat ja kulutus olisi ylipäätään tasaisempaa. Nyt trendi johtaa aivan toisen suntaan. Pumppulämmitys, alimitoitetut (hiukankin alimitoitetut) maalämpösysteemit, paikallinen ja jopa asuntokohtainen tuuli- ja aurinkosähkön ylituotanto, öljylämmityksen korvaaminen pumpuilla ja sähköautot johtavat sähkönkäytön äärevöitymiseen ja nykyistäkin häiriöttömämmän jakelun vaatimiseen. Eli täysin väärään suuntaan.

Merkittävä osaratkaisu täällä Suomessa olisi paikallisen, yleensä kotimaisen, bioenergian käytön lisääminen. Puulla sen eri muodoissa pitäisi korvata öljylämmitystä. Siihen on olemassa lähes jokaiseen tarpeeseen sopivat luotettavat ratkaisut. Tämän luulisi olevan palstalaisten intressissä. On aivan käsittämätöntä, että jopa kuntien isoja kiinteistöjä muutetaan nyt öljystä maalämmölle kun kotimainen hake tai lähes huoltovapaa pelletti olisivat investointikustannuksiltaan halvempia ja raha jää aivan eri tavalla paikkakunnalle.

Hintaohjaus tulee olemaan toinen keino, tehomaksut ja pörssihinnoiteltu sähkö tulevat lisäämään kuluttajienkin mielenkiintoa käytön tasaamiseen. Nyt viimeistään pumppulämmityksen markkinointiin pitää saada joku tolkku. Käyttökustanusten ennustaminen on muuttumassa todella vaikeaksi. Aurinkosähkön pientuotantoa markkinoidaan nyt suorastaan valheellisesti. ”Säästö” tulee olemaan olematonta. Silloin kun kuluttaja pystyy myymään sähköä verkkoon sen hinta tulee olemaan lähellä nollaa. Talvella hän ei tuota mitään ja hänen siirtohintansa on muuttunut kiinteäksi tehomaksuksi. Hän siis maksaa kesälläkin talven kulutusen perusteella määriteltyä kiinteää tehomaksua vaikka ”myy” sähköä valtakunnan verkkoon.

Näissä asioissa vois media ryhdistäytyä ja luopua ainakin Motivan ja Lämpöpumppuyhdistyksen satujen copy-pastaamisesta.

Sähköverkko on luonnollinen monopoli ja siitä saatavaa tuottoa säädellään 4 vuoden tarkastelujaksoin. Nykyinen kustannusten hyväksymismalli takaa varsin hyvän tuoton sijoitukselle, siirtoverkot ovat pitkäaikaisia tulonlähteitä ja lisäksi kun asiakkaat eivät voi äänestää jaloillaan on selvää, että siirtoverkot kiinnostavat sijoittajia.

Siirtoyhteyden rakentaminen ja ylläpitokin maksavat, mutta nykyinen sulakekokoon sidottu malli on liian jäykkä. Se on vähän niinkuin tuotaisiin pientä postipakettia aina kuorma-autolla, vaikka mopokin riittäisi. Verkkoyhtiö siis investoi liikaa ja asiakas ostaa liikaa osan ajasta.

Markkinoille tarvitaan dynamiikkaa ja myös kuluttajalle jonkunlainen mahdollisuus hyötyä omista toimistaan. Tällainen mahdollisuus olisi riittävän dynaaminen tehomaksu, jonka puitteissa voisi ostaa lämmityskaudelle isomman tehon ja sitten kesäkaudeksi pienemmän.

Kiinteät verkkomaksut ovat suoraan sanottuna haitallisia ja kuluttajalle tapahtuvaa pakkomyyntiä. Niistä tulee päästä eroon.

Koko sähköjärjestelmämme kannalta dynaamisempi markkina on tarpeen. Kansakuntana hukkaamme valtavasti rahaa tehottomuuteen.

Sähköautoilijalle tehomaksu on mahdollisuus eikä uhka. Sen avulla oikea-aikaisesta ja -tehoisesta latauksesta saa myös taloudellista hyötyä eikä kaikkea kuittaa amerikkalainen eläkemummo verkkoyhtiön rahastosijoittajan ominaisuudessa.

Anneli, tekniikka kehittyy ja jo nykyiset pellettivoimalat ovat yhtä päästöttömiä kuin kunnossa oleva öljypoltin. Nyt pitää katsoa tulevaisuuteen eikä ottaa verrokiksi vanhentunutta tekniikkaa. Metsänomistajana ammumme itseämme polveen jos emme edes usko hajautetun bioenergian mahdollisuuksiin. Kaukolämpöverkkoja Suomeen tuskin enää paljoa lisää rakennetaan vaikka paikallisesti voi joitain mahdollisuuksia ollakin. Joustavuuden, huoltovarmuuden ja investointikulujen näkökulmasta on todennäköisesti järkevämpää rakentaa pellettilämpökeskus terveysasemalle, keskuskoululle ja palvelutaloon erikseen kuin yhdistää useiden satojen metrien, tai kilometrin, kaukolämpöverkolla. Tapauskohtainen juttu.

Hiluxmetsuri, kyse ei ole kuorma-auton käytöstä pikkupaketin tomittamiseen vaan siitä, että kun kerran vuodessa tuodaan se isompi paketti, niin tie pitää rakentaa sen mukaan, eikö niin? Olen aivan samaa mieltä, että dynamiikkaa tarvitaan reippaasti lisää. Jos kuluttaja pystyy sopeutumana siihen, että hän ei aiheuta kulutuspiikkejä, niin häntä tulee siitä palkita. Sen yhdenkin piikin aiheuttajat ovat maksajia, heitä vartenhan se moottoritie on rakennettu. Dynamiikan osalta paremmat mahdollisuudet löytyy sähkön tuotannosta. Kiinteähintaisista sopimuksista luopuminen ja siirtyminen puhtaasti pörssihinnoitteluun on sitä dynamiikkaa. Tuuli ja aurinkovoman lisääntyminen tulee tosin jossain vaiheessa hävittämään pientutannossa niiden jatkoinvestoinnin järkevyyden sen takia, että silloin kun tuotantoa on, niin sähkön hinta painuu nollaan. Tai kuluttamisesta jopa maksetaan. Siirtomaksu muuttuu sikäli kiinteäksi, että talven kulutuspiikki määrittelee sen. Siirrossa ei siis pysty säästämään oman tuotannonkaan osalta (=siirtomaksua maksaa vaikka tuottaaa ja kuluttaa itse sähkön niinkauan kuin on valtakunnan verkkoon liittyneenä).

Se on totta, että sähköauto voi tasoittaakin kulutuspiikkejä jos niitä ladataan silloin kun muu kulutus on matalammalla tasolla. Kuitenkin jos jonakin pakkaspäivänä klo17:00 joutuu pikalataamaan auton ja samaan aikaan maalämmön vastukset napsahtaa päälle, niin sen vuoden tehopiikki on saavutettu ja siirrosta maksaa sitten sen mukaisesti seuraavan vuoden. Kaiken lisäksi isäntä unohtaa nämä ja ryhtyy hitsaamaan, piikki senkun vaan terävöityy. Sähkön tuotannon kannalta pikalataajat eivät ole ongelma jos suurin osa lataa autoaan yöllä. Kapasiteetti pula, ja investointitarve, iskee siirtoverkkoon.