Keskustelut Puukauppa Kannattaako puuta myydä tasaisesti

Esillä 10 vastausta, 251 - 260 (kaikkiaan 266)
  • Kannattaako puuta myydä tasaisesti

    Oli juttua MT:n numerossa, jossa eräs kenttäpiällikkö kertoo käsityksiään.

    ”On kymmenen kertaa tärkeämpää pyrkiä lisäämään tuloja kuin vähentämään menoja”. No miksi on muotoutunut sanonta: säästetty euro on yhtä arvokas kuin tienattu? Jos mo on vaikkapa ML jäsen tai jonkin yksityisen perheyrityssahan kanta-asiakas, eikö hitossa kulupuolta viilaa kaikki, että rahat riittävät ja toiminta jatkuisi ”pitkällä juoksulla?” Toisaalta taas puukaupan rahat ovat toiselle tuloa toiselle menoa ja nau´uttaminen puolin ja toisin on normaalia. Kuka sanoo kauppakohtaisesti sen +/- taitekohdan, johon on ehdottomasti aina pyrittävä? Ei kukaan. Olosuhteet huomioiden joku kohtuullisuus kun on saavutettu, kaupat vaan syntyvät.

    ”Tarjousten vertailussa ei saa unohtaa katkonnan merkitystä…paras tieto löytyy mhy:stä..” Mikä peri-aatteellinen merkitys on sillä, että he itse silpputtavat tukkia hankintapuu-mitoilla? Valvoja ”valvoo” apteerausta käytössään suppeammat mitat.

  • Timppa

    Perko.  Onko juuri päättyneen hakkuun myyntitulo reilu 20000 euroa/ha hyvä vai huono, kun otetaan lisäksi huomioon, että hintaan sisältyi hakkuutähteistä saatua myyntituloa 620 euroa/ha?

    MJO

    Toimituskaupassa onnistuu, saa puusta normihinnan ja korjuun laskulle.

    Edellyttää, että koneurakoitsija suostuu tekemään sinun 1 ha leimikon samalla taksalla, kun metsäyhtiölle 5000 ha ja koko vuoden sopimuksella. Jos ei suostu, niin kuka maksaa erotuksen?

    Eli mikä on normihinta?

    Perko

    Timpalla on hyvä syy Juhannuksena juhlia savotan loppua. Se onko miten  onnistunut pitää omissa jutuissa itse ratkaista, kun hyvälle tuntuu ja näyttää niin mikäs siinä on se sitten hyvä.

    Tulon kun jakaa puunlustokerroksilla siitähän se vuotuinen tulo jo selviää ja vähän päälle kun on puut startanneet lähtöön. Sitten vois lisätä niitä vuosia siihen sen mikä menee seuraavaan hakkusseen ” tiliin” samalta hehtaarilta .  Nämä kun niputtaa,   jakaa vuosilla tulot, vähenteleee verot ja korot niin  loppu on sitä ahertamisen palkkaa puhtaana.    Metsässä on  muitakin arvoja joita ihaillaan ja halutaan haistella myös kuulla jotta ei  se vastaus näin yksinkertaisesti ratkea.  Olen  otettu kun uskoit minulle ensimmäisenä ongelmasi siitä vilpittömät kiitokset!

    Oikein  hauskaa Juhannus  koko tiimillesi!

     

    mehtäukko

    Normihinta löytyy klusterin oman korjuun leimikoissa, joissa vaikutuksia on järeyksillä, laaduilla, ympärivuotisuudella ja metsäkuljetusmatkallakin.

    Kaikissa muissa kauppamuodoissa on jonkinlaista maksua ja vastuuta jollekin. Ja hinnat myös alemmat. Aloituksen loppulauseissa kysytään, kuinka joku taho kehtaakin väittää toteuttavansa ”parasta tietoaan katkonnasta”, kun hankinnassa katkontapituuksia on niukalti?

    jees h-valta

    Jovain meinaa ettei ole marginaalista toimintaa hankintakauppa. Kiellät tosiasioita kuin ne olisi sillä kuitattu, ei ole. Katso hyvä ihminen tilastoja, sieltä ne löytyy. Vuosi vuodelta katoavaa kansanperinnettä. Eikä ole tullut mitään korvaavaakaan, piste. Vaikka hankintakauppoihin lasketaan mhy:n korjuupalvelunkin toimet ei tilanne juuri muuksi ole muuttunut. Käytännössä lähes kadonnut yksityisen tekemät hankinnat. Muutaman prosentin tuherrusta jolla ei mitään merkitystä valtakunnan puuhuollossa. Kuten joskus olen maininnut olen kuullut kun näistä hankintaosuuksien riesasta on pari toimaria jutellut. Lähinnä rasittunutta hymähtelyä ja että kai sielläkin sitten pitää poiketa. Tosiaan, se muutama prosentti tulee käytännössä mhy:n palvelun ansiosta. Muuten saattaisi olla ettei sellaista enää saataisi tilastoihin edes näkymään.

    Timppa

    Perko.  Ei tarvitsekaan joka vuonna hakata.  Jos omistaa vaikkapa 80 ha metsää ja pystyy joka vuosi myymään tuollaisen leimikon, niin metsätuloa saa kulujenkin jälkeen joka vuosi tuon 20000 euroa.  Jos olisi jatkuvan kasvatuksen metsä, niin vastaavan tulon hankkimiseen  tarvittaisiin vähintään 500 m3:n myynti.  Siis metsän pitäisi kasvaa vähintään 6,2 m3/v/ha.  Tähän eivät pysty Suomen parhaat ammattilaiset, jotka laboratorioloissa pääsevät luokkaan 4,5 m3/ha/v.

    Olet Perko oikeassa, että taloudellisuuden lisäksi on muitakin arvoja.  Mielestäni taloudellisuuttakin tärkeämpi arvo on nykyään metsän mahdollisimman hyvä kasvu.  Tällä edesautamme Suomen hyvinvointia ja vastaamme globaaleihin ilmastohaasteisiin.

    Myös maisemalliset arvot ovat tärkeitä.  Monipuolinen vaihtelevia ja eri-ikäisiä kuviota sisältävä metsä on monen mielestä kokemus.  Ehkä sinun mielestäsi yksitoikkoinen kuusikko on sitä ja siihen on tietysti sinulla aivan yhtä hyvä oikeus kuin minulla katsella taimikkojen kehittymistä laatumetsiksi.

    Jovain

    MJO: Sanoisin että korjuun normihinta on urakoitsijan sopimushinta, johon maksan mielelläni vähän ylimääräistä. Tuohon suostuuko urakoitsija, eiköhän siihen ole sanomista myös yhtiön edustajalla.

    Mehtäukon normihintaan. Normihinta löytyy myös metsänomistajan korjuun leimikolta. Tiedä sitten onko tarpeen väitellä katkonnan matriisista. Sehän tulee puukaupan ja sopimuksen mukaisesti joka tapauksessa. Tuskin puun hinnastakaan. Metsänomistajien tarjonta kilpailee kyllä puunhinnasta, jopa JK-puun osalta, on yltänyt samaan hintaan.

    Jeessille sanoisin, että metsänomistajien puun toimittaminen ei ole katoavaa kansanperinnettä.

    Metät kunnossa!

    Hei Joo. Et saa ”toimituskauppalisää” jos maksat urakoitsijalle ”lisää”. Teet jo suorilta tappiota verrattuna pystykauppatuloon, vaikka verottajan vähennykset lasketkin.

    Et saa myöskään yhtään parempaa katkontaa eikä ”normihinta” toteudu.
    Olet kyllä uskomaton – joku puhuu niin pitkään samaa asiaa, että se jo alkaa tuntua todelta. Maitokaupassa näillä opeilla ei saa pystykaupan tulon vertaa maitoa ja leikkelettä…

    Jovain

    Onhan tämä aika uskomatonta, enhän tätä olisi jatkanut, ellei siihen ole aihetta. Väitetään ja väitetään, ettei ole mahdollista, vaikka puukaupat osoittavat toista.

    Metsänomistajan toimialana, siitäkin huolimatta, vaikka sille ei luvata kuin muutama prosentin kannatus, puukauppa toimii ja tuottaa. Päästään vähintään samaan kuin pystykaupassa ja onhan kysymys isosta asiasta metsätalouden toiminnan kannalta, jota sentään metsänomistajat ohjaa toimialana?

    Hankintakaupoissa ei päästä samaan. Tukista ei makseta kuin miinusmerkkistä alle markkinahinnan ja se on seikka, jolla puumarkkinat saadaan pidettyä pystykaupassa.

    jees h-valta

    Kunhan ensin saat sen ensimmäisenkin kaupan aikaan niin kerro sitten vasta satujasi lisää. Miksi kokoajan jankutat kun asiaa ei edes käytännön tasolla ole todennettu millään tasolla. Olen varma että tällainen kiinnostaisi esim. Metsälehteä aivan ylivertaisesti jos jostain todellisesta uudesta tavasta olisi kyse. Hankintakauppa ei ole kellekkään uusi asia eri muodoissaan, se on juuri kuten mainitsin, katoavaa kansanperinnettä. Ainoastaan suurtilalliset voivat tehdä koneinvestointeja joilla voi pitää hankintakaupan tapana jossa voidaan jopa sopia tehtaalle toimituksestakin. Siihen tarvitaan täysi puutavararekka, ajokone, lavettiauto, ja moto. Mitä näistä Jovainin varustelussa löytyy?

Esillä 10 vastausta, 251 - 260 (kaikkiaan 266)