Keskustelut Puukauppa Kannattaako puuta myydä tasaisesti

Esillä 10 vastausta, 241 - 250 (kaikkiaan 266)
  • Kannattaako puuta myydä tasaisesti

    Oli juttua MT:n numerossa, jossa eräs kenttäpiällikkö kertoo käsityksiään.

    ”On kymmenen kertaa tärkeämpää pyrkiä lisäämään tuloja kuin vähentämään menoja”. No miksi on muotoutunut sanonta: säästetty euro on yhtä arvokas kuin tienattu? Jos mo on vaikkapa ML jäsen tai jonkin yksityisen perheyrityssahan kanta-asiakas, eikö hitossa kulupuolta viilaa kaikki, että rahat riittävät ja toiminta jatkuisi ”pitkällä juoksulla?” Toisaalta taas puukaupan rahat ovat toiselle tuloa toiselle menoa ja nau´uttaminen puolin ja toisin on normaalia. Kuka sanoo kauppakohtaisesti sen +/- taitekohdan, johon on ehdottomasti aina pyrittävä? Ei kukaan. Olosuhteet huomioiden joku kohtuullisuus kun on saavutettu, kaupat vaan syntyvät.

    ”Tarjousten vertailussa ei saa unohtaa katkonnan merkitystä…paras tieto löytyy mhy:stä..” Mikä peri-aatteellinen merkitys on sillä, että he itse silpputtavat tukkia hankintapuu-mitoilla? Valvoja ”valvoo” apteerausta käytössään suppeammat mitat.

  • kim1

    Ilmeisesti jovain  tehnyt etelä-Suomessa puukauppoja..,koska hankinta puun hinta noussut siellä kohtuu paljon…

    jees h-valta

    Keskihinta kuitenkin kertoo näissä totuuden. Hankinnat kyllä kirjautuu tilastoihin aika todellisina. Kyllä hankintapuulla on nousuvaraa ja paljon. Sitä en kiistä.

    Jovain

    Nousuvarasta voimme olla samaa mieltä, tuohon edelliseen. Jees, ei pystykaupan hintaa, vaan tukillakin ns. hankintalisän verran enemmän hintaa kuin pystykaupassa. Se mahdollistaa metsänomistajan oman korjuun, myös korjuun ostopalveluna. Tämä ei ole perinteistä hankintakauppaa.

    Jees, saahan sitä tehdä hankintaa pystyn hinnalla, eli saa tehdä puukauppaa ns. hankintalisää alemmasta hinnasta. On minullekin tarjottu samoista puista hankintaa pystyn hinnalla. Muistaakseni myös Jees olit sitä mieltä, että korjuun kustannusten maksaja on teollisuus.

    jees h-valta

    Niinhän se pystykaupassa onkin. Joten se siitä Jovain. Toki koko hankinta alkaa olla marginaalista toimintaa jonka kyllä kaikki tiedämme.

    Jovain

    Jees: Marginaalista olemme eri mieltä ja pystykaupassakaan ei ole vapaa matkustajia.

    Tehdashinta on se hinta josta maksetaan ja kustannusten vähentämisen jälkeen jää kantohinta, josta puunmyyjälle maksetaan. Ei siinä ilmaispalveluja ole ja nämä palvelut ostaa ja maksaa puunmyyjä.

    Hankintakaupassa palvelut ostaa puunostaja ja maksaa hankintalisää, joka tukin osalta on jopa miinusmerkkistä.

    Toimituskaupassa, jossa siirrytään laskutukseen ja normaaliin puun hinnoitteluun, ei tätä ongelmaa ole. Puulla on hintansa ja korjuulla on hintansa ja toteutuu puun toimittajasta ja kauppatavasta riippumatta.

    MJO

    Jovain:

    Hankintakauppa ei ole vaihtoehto pystykaupalle, vaan on täsmätty vaihtoehto metsänomistajille. Metsänomistaja saa niin halutessaan toimittaa puuta tienvarteen. Ns. hankintalisä on riittämätön ja on  tukilla suorastaan miinusmerkkinen.

    ja hankintakaupan nimeä vaihtamalla asia paranisi? Hankintalisä varsinkin tukkileimikoissa on liian pieni, muttei se nimeä vaihtamalla muutu. Hinta toimitetusta puusta ratkaisee.

    A.Jalkanen

    Puun hinta ei nouse vaihtamalla laskujen maksajaa, vaan nostamalla jalostusastetta. Pitäisi keksiä lisää kalliita ja laajasti käytettäviä tuotteita puusta. Kuten tekstiilit ja rakentamisessa erikoisrakenteet.

    Oli mielenkiintoinen ohjelma YLE Puheella lentokonerakentamisesta, tarkemmin sanoen Myrsky-hävittäjälentokoneesta, jota kehiteltiin ennen toista maailmansotaa eli 1930-luvulla. Kuulemma liimat joilla lentokoneet vanerista kasattiin, olivat nykyistä paljon heikompia. Lisäksi koneita vaivasi suurissa nopeuksissa flutter-ilmiö joka saattaa repiä siivet. Kiehtovaa.

    Jovain

    Puunhinta nousee ja metsätalouden tuotto paranee, jos laskujen maksajaa vaihdetaan. Pääsee metsänomistaja maksamaan omista rahoistaan, kyse on samoista rahoista joista pystykaupassa peritään. Pystykaupassa se ei onnistu, siitä syystä on vaihdettava kauppatapaa. Toimituskaupassa onnistuu, saa puusta normihinnan ja korjuun laskulle.

    Perko

    Huonot suhtee  Britteihin  1940 esti hankkimasta de Havilland D.H.98 Mosquito koneita ja  lisenssiä, ehkä ne olis jotenkin saanut?   Mosquitot oli  reilusti nopeampia kuin saksalaiset hävittäjät eivätkä edes asentaneet koneisiinsa kuin minimi aseistuken. Niin  ”mutta jos” olis ollut mahdollista,  meidän teollisuus olisi ollut kuin tehty näiden valmistuksee.  Puuseppä-porukka kasasi koneen mekanikkojen kanssa muutamassa päivässä kun liimat ehti kovettua se oli valmis.  Olis ollut kuivulle ja haavalle käyttöä.

    https://fi.wikipedia.org/wiki/De_Havilland_D.H.98_Mosquito

    Perko

    Puuta tulee myydä halvalla valmistuksella korkeaan hintaan eikä 100 vuotta ennen pähkäillä taimien hintaa tai ajopalkkoja. Listojen- ja sisustuspalasten hintakin jo on 10 kertainen raakalautaa verraten. Lääkkeet ja muut hoitoaineet voi viedä lentokoneessa eikä tarvii uitella norppien seassa.

Esillä 10 vastausta, 241 - 250 (kaikkiaan 266)