Keskustelut Puukauppa Kannattaako puuta myydä tasaisesti

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 266)
  • Kannattaako puuta myydä tasaisesti

    Oli juttua MT:n numerossa, jossa eräs kenttäpiällikkö kertoo käsityksiään.

    ”On kymmenen kertaa tärkeämpää pyrkiä lisäämään tuloja kuin vähentämään menoja”. No miksi on muotoutunut sanonta: säästetty euro on yhtä arvokas kuin tienattu? Jos mo on vaikkapa ML jäsen tai jonkin yksityisen perheyrityssahan kanta-asiakas, eikö hitossa kulupuolta viilaa kaikki, että rahat riittävät ja toiminta jatkuisi ”pitkällä juoksulla?” Toisaalta taas puukaupan rahat ovat toiselle tuloa toiselle menoa ja nau´uttaminen puolin ja toisin on normaalia. Kuka sanoo kauppakohtaisesti sen +/- taitekohdan, johon on ehdottomasti aina pyrittävä? Ei kukaan. Olosuhteet huomioiden joku kohtuullisuus kun on saavutettu, kaupat vaan syntyvät.

    ”Tarjousten vertailussa ei saa unohtaa katkonnan merkitystä…paras tieto löytyy mhy:stä..” Mikä peri-aatteellinen merkitys on sillä, että he itse silpputtavat tukkia hankintapuu-mitoilla? Valvoja ”valvoo” apteerausta käytössään suppeammat mitat.

  • Puuki

    Tasaisesti myyntihän ei ole yhtä kannattavaa kuin myydä mahdollisuuksien mukaan huipulta.

    Kannatti myydä tukkipuuta esim. 2007 -suhdanteen aikaan ja 2018 -vuoden lopulla pienen hinnan nousun aikaan ennemmin kuin joka vuosi jotain.     Paras tieto voi joskus löytyä mhy:stäkin mutta yhtä hyvin voi käydä niin, että sitä parasta tietoa ei haluta antaa jotta oma puukauppa toimisi paremmalla katteella.

    Tuota laskuoppia en ymmärrä, että lisäeurot olisi 10-kertaa arvokkaampia kuin säästetyt. Vai tarkoittiko kenttäpeällikkö sitä, että mo :n kannattaa 10 kertaa enemmin pyrkiä lisäämään tuloja kuin vähentämään menoja , jotka on usein metsäyhtiöiden tai muiden firmojen tuloja.

    Tolopainen

    Nyt emme tiedä mitä ko.päällikkö tarkoitti ilman suuria investointeja ei pääse suuriin tuloihin. Jos metsästä aikoo saada millin, pitää investoida kaksi.

    Metsäkupsa

    MTK;n kenttäpäällikkö on kova kilpailuttamaan puukauppaa ja taasen menojen suhteen ei. Menot tulevat useimiten raivauksesta, uudistamisesta , joita Mhy markkinoi, kuten valtakirjalla puukauppojen kilpailuttamisestakin.

    Korkeasuhdanteen aikaa pitää myydä enemmän jäykkää puuta, tukilla olen itse tilille parhaiten päässyt. Muuloin harvennuksia ja metsänhoidollisia hakkuita. Vuosittain myyn puuta, joskin toisina vuosina enemmän, toisina vähemmän. Ensiharvennuksessa ei suuria rahallisia seuraamuksia ole, on hinta 10% ylempi tai alempi eriaikoina, ei reilulla eurolla kuutiolta herran huonetta rakenneta. Jos sellaista harvennusta lykkää hinnan takia, niin muuta tappiota tulee paljon enemmän pitkässä  juoksussa.

    Tolopainen

    Metsätaloutta ei voi aktiivisesti harrastaa niin, että se tuottaisi investointeja enemmän tai homma ei kehity. Sama tilanne kuin muissakin maaseutuelinkeinoissa vain velat kasvaa.. Markkinaehtoisesti maaseutuelinkeinot tuottavat kaikki tappiota, jopa suurtilatkin.

    A.Jalkanen

    menoja … valtakirjalla puukauppojen kilpailuttamisestakin

    No. Itekkii olen syyllistynyt suoramyyntiin isossa mittakaavassa. Ei kuitenkaan kannattaisi tehdä niin kuin minä tein, vaan kuten sanon: vähänkään isommat tukkipuukaupat kannattaa kilpailuttaa, jos on aikaa siihen eikä ole ihan tulenpalava rahantarve. Syyt ilmenivät jo aiemmassa katkontakiistaa koskevassa jutussa, joten en mene niihin syvemmin. Jos keskimääräinen puukauppa on 1000 mottia, puolen euron kilpailutuspalkkio tekisi 500 euroa. Tuon verran tienaa takaisin helposti.

    Jos korjuupalvelu ja sen valvonta kaihertaa mieltä, sen voinee rajata kilpailun ulkopuolelle.

    Otsikon kysymykseen vastaisin, että kannattaa myydä tasaisesti, muutaman vuoden välein, juuri kuin edellä on kuvattu, eli harvennukset tarpeen mukaan ja tukkipuukaupat suhdanteen mukaan. Tämä koskee isoja tiloja. Keskimääräisellä ja pienellä tilalla myydään harvemmin.

     

    Jätkä

    Jokin aika sitten oli tilanne, että ensiharvennusta ei meinattu ostaa lainkaan, ei mitään puujajia. Nyt on tilanne jo niin parantunut, että jopa Jeessin ensiharvennuskohteet menevät kaupaksi, – tosin ylispuuhakkuuksi nimettyinä energiapuu / hävityshakkuina. Arkipäivän realismia kuitenkin on että nuoren metsän harvennukset on tehtävä silloin, kun on niiden aika . oli kysyntä sitten minkälainen tahansa. On tietenkin kunnioitettava tavoite, että myydään vain huippuhinnoilla, mutta jos pelkästään siihen olisi pyritty, niin aika harvoin olisi hakkuukoneet olleet töissä viime vuosina. Ei tässä parin viimevuoden aikan aole hinnat olleet lähelläkään huippuhintoja ja suurin osan kaupoista on tehty siinä vaiheessa, kun hinnat ovat jo alkaneet laskea .

    Jos himoitaan aina kovaa tulosta metsästä,kun siellä jotain tehdään, niin on hyväksyttävä ”jatkuva harsinta”, joka tehdään aina vasta silloin, kun voidaan hakata vain järeää tukkia = kuudenkymmenen vuoden välein.

    mehtäukko

    Jos metsiä on useassa palstassa/ kylällä/kunnassa, vaihtelua syntyy ja jo vuosittaisetkin hakkuut ovat kiertäviä. Puuston ikä, puulaji, tiestö jne vielä kelitkin sanelevat järjestyksiä.

    Kyllä hintatietoinen täytyy olla, mutta en huutokauppaile myyntejä kuin töitäkään. Jatkuvuus vaatii kaikkien osapuolten pärjäämistä.

    Timppa

    Jos mahdollista kannattaa parin vuoden harvennusleimikot koota yhdeksi kaupaksi.   Siinä saa ylerensä ensiharvennuspuustakin hyvän hinnan.  Aivan eri kiinnostus ostajilla myytkö 1000 vai 100 m3:n harvennusleimikon.

    Puuki

    Huippuhintoja tukkipuulla ei ole ollut ”viime aikoina” kuin 13 vuotta sitten ja sitä ennen 1980-luvun lopulla.  Sen n. 60 kympin hintapiikin aikaankin   v. -18 oli nimellishinta samaa tasoa kuin 30 vuotta sitten. Reaalihinta ei lähelläkään . E-harvennukset tietysti pitää tehdä ajallaan ; mä-päätehakkuita varsinkin voi vähän aikaistaa tai myöhentää tilanteen mukaan.

    mehtäukko

    Sahoilla pyyhkii yleensä ”ei hyvin”. Tukki on kallista, ohutta… kilpailu maailmalla kovaa hinnalla ja valuutoilla.

    Mikä on raatilaisten mielestä ”oikea” tukin hinta kohtuuden markkinoilla?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 266)