› Keskustelut › Metsänomistus › Kannattaako puun kasvatus

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 50)
1 2 3 4 5

  • Kannattaako puun kasvatus

    Lähetetty: 30.4.2016, 07:31

    Metsähehtaarin keskihinta on 2730 euroa. Metsänuudistus avaimet käteen maksaa 1600 e / ha. Ja sitten vielä 30 % myyntiveroa kun 80 vuoden päästä myyt. Puun kantohinta senkun vaan laskee tilastoissa.
    Miten tää lasketaan että saadaan puun kasvatus kannattavaksi?

    Tekijä
    6puu
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • 6puu 1.5.2016, 09:52

    Metsässä samoilu kuulema alenttaa tuntuvasti tressitasoa, se on hyvä asia juuri silloin kun huomaa tehneensä huonon metsäsijoituksen.

    pihkatappi 1.5.2016, 10:51

    Kävin vaimon kanssa juuri katsomassa myytävää metsätilaa, joka on tuossa kahden kilometrin päässä. Ei ollut tehty taimikonhoitoja, eikä ensiharvennusta ja kaikki kuviot 40 – 50 vuotiasta metsää, tukkiprosentin ollessa 10% luokkaa. Ilmeisesti omistaja on katsonut että puunkasvatus ei kannata. Vaikea on enää kunnollista saada, kun osalla alasta päävaltapuissakin on vain tupsulatva, voi tulla terapialenkit tarpeeseen, kun tuota harventaa ja myrsky katkoo jäävät puut. Eikä kaikkia kuvioita voi itse harventaa, niin paljon on raivaussahalla otettava alikasvosta ensin pois, että metsäkonetta pienemmällä laitteella ei enää läpi pääse. No tarjous pitää tehdä, onhan sitä vakuutukset olemassa ja palsta sijaistee oman lenkkipolun varressa.

    MaalaisSeppo 1.5.2016, 11:04

    Pellonmetsityskin on sijoitusmielessä vastaava kuin päätehakkuun jälkeinen uudistaminen. Laki vaan ei siihen velvoita. Kulut voi vähentää heti verotuksessa.

    Aikaisemmin pellonmetsitys tuli edulliseksi KEMERA-tukien ansiosta. Itsekin näin tein ja nyt on huimasti kasvavia kuusentaimikoita. Heinäystä yms. hyötyliikuntaa tuli harrastettua, mutta onko se meno vai tulo? Kuntosalikin maksaa.

    Yleensä maapohjaan sijoitetun pääoman tuottovaatimuksella ei kannata rasittaa puuntuoton tulosta. Eipä taida maapohjaan sijoitettu raha mihikään vähentyä vaan päinvastoin lisääntyy. Voihan tietysti pitkässä juoksussa jokin osa mennä arvottomaksi soistumisen tms. johdosta.

    A.Jalkanen 1.5.2016, 12:18

    http://www.metla.fi/aikakauskirja/full/ff15/ff151049.pdf

    Prof. emer. Matti Kärkkäinen kirjoittaa kirja-arviossaan mm. korkolaskennasta alkaen s. 49. Pääpointti on se, että korkovaatimus riippuu metsänomistajan tavoitteista.

    Jätkä pätkät 1.5.2016, 13:12

    ”Kävin vaimon kanssa juuri katsomassa myytävää metsätilaa, joka on tuossa kahden kilometrin päässä. Ei ollut tehty taimikonhoitoja, eikä ensiharvennusta ja kaikki kuviot 40 – 50 vuotiasta metsää, tukkiprosentin ollessa 10% luokkaa. Ilmeisesti omistaja on katsonut että puunkasvatus ei kannata. Vaikea on enää kunnollista saada, kun osalla alasta päävaltapuissakin on vain tupsulatva, voi tulla terapialenkit tarpeeseen, kun tuota harventaa ja myrsky katkoo jäävät puut. Eikä kaikkia kuvioita voi itse harventaa, niin paljon on raivaussahalla otettava alikasvosta ensin pois, että metsäkonetta pienemmällä laitteella ei enää läpi pääse. No tarjous pitää tehdä, onhan sitä vakuutukset olemassa ja palsta sijaistee oman lenkkipolun varressa.
    Lähetetty: 2 h, 8 min sitten
    Lähettäjä: pihkatappi ”
    Kyllä tuokin metsä kuntoutuu, kun sen harventaa, mutta muutaman vuoden sen toipuminen kestää.
    Jos itse pystyt tekemään harvennuksen, niin missään tapauksessa ei ennakkoraivausta, vaan raivauspuusto kaadetaan hakkuun yhteydessä ajouran suuntaisesti – ikäänkuin aluspuiksi.
    Tuollaisesta metsästä luultavasti pystyy tekemään ainespuuta kymmenen kiintoa päivässä. Jos ajatat metsäkoneella, niin 2,7 – 5,5 metristä (esim) rankaa, jos ajat itse käsikuormauksella, niin summakolmosta.
    Koita saada halvalla!

    pihkatappi 1.5.2016, 17:50

    Kyllähän tuolla nopeasti puuta tulee, yli 200 mottia on hehtaarilla koko palstalla ja parhailla kuvioilla suunnitelman mukaan 300, jota en kuitenkaan itse saanut mittauksissa. Ja kun ottaa huomioon että tuo on ensiharvennusta, niin keskimäräinen 100 motin poistuma hehtaarilta on paljon.Jos ei sitä raivuuta olisi, niin 10 mottia tietystii päivässä tapahtuisi.

    pikkutukki 1.5.2016, 18:09

    M.Kärkkäinen sanoi : joiden mielestä metsän omistaminen ei kannata , tehkää parijono , tehdään maakaupat . Jonoa ei ilmaantunut !

    harrastelija 1.5.2016, 18:54

    Pikkutukki oli varmaankin taannoin Kajaanin Kaukametsän tilaisuudessa, koska sama maininta jäi mieleen Kärkkäiseltä.
    Samalla hän kyllä totesi, että Kainuun metsät ovat niin heikossa kasvussa, ettei niitä kannata ostaa.

    Tuollainen hyvämaineinen supliikkimies osaa kyllä ostaa metsiäkin sopivilla hinnoilla tavallisilta metsänomistajilta.

    Korpituvan Taneli 1.5.2016, 19:39

    Aikanaan työmaalla Kaskisten Metsä-Botnialla oli paljon sellaisia töissä, joilla oli metsäpalsta itsellä, vanhemmilla tai perikunnalla. Pojat rutisivat aina että veroja van pitää maksaa joka vuosi (pinta-ala vero), ei mitään tuota. Minä sanoin että tuokaapa paperit mukananne, konttorit tytöt kirjoittavat lahjakirjat ja minä maksan vielä viime vuoden verotkin. Yhtäkään tilaa en saanut.

    Tällä palstalla, oliko vuosi sitten, oli sama rutina. Me metsuri motokuskin kanssa lupasimme ottaa kaikki metsätilat, jotka halutaan lahjoittaa, vastaan. En tiedä onko MM saanut lahjoituksia, mutta minulle ei ole tullut.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    6puu 1.5.2016, 20:19

    Jos sitä rahaa ja varallisuutta on runsaasti, niin voihan sitä harrastaa
    metsänkasvatusta, eihän se ole huono harrastus. Kaikissa bisneksissä niitä kaavoja ja numeroita piirrellään, että miten menee.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 50)
1 2 3 4 5