› Keskustelut › Metsänomistus › Kannattaako metsätalous?

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 529)
1 2 3 … 8 9 10 … 51 52 53

  • Kannattaako metsätalous?

    Lähetetty: 11.12.2017, 17:54

    Merkitty: 

    Valmistelen juttua metsätalouden kannattavuudesta ja sen tiimoilta olisin utelias kuulemaan, miten te palstalaiset mittaatte tai arvioitte oman metsätaloutenne kannattavuutta.

    Entä kuinka kannattavaksi koette metsätaloutenne. Millä keinoilla pyritte parantamaan puuntuotannon kannattavuutta – vai onko kannattavuus edes tärkeää. Muistan nähneeni täällä kommentin, jossa kannattavuuden vaatimusta ei pidetty erityisen tärkeänä.

    Riikilän Mikko

    Tekijä
    Mikko Riikilä
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • mehtäukko 15.12.2017, 07:50

    En ampuisi lypsävää lehmää= on juuri arvokasvussaan vauhtiin päässyt tukkipuu.

    Ja siinähän lopulta tili tehdään kun osoite ja apteeraus harkitaan oikein.

    jees h-valta 15.12.2017, 08:37

    Minä ampuisin kyllä. Mutta se johtuukin siitä että haluan rahan kierron huomattavasti nopeammaksi kuin perinteinen metsätalousajattelu antaa olettaa. En olisi likikään tässä metsällisyystilanteessa jos alkaisin viimeisiä arvokasvuja varrota. Kyllä rahan pitää kiertää ja olen varmaan tuhonnutkin eläissäni aika ennätysmäärän rahoitusvelkoja pankista. Hyvä ettei ala yks per vuosi vähintään ja loppuukin kyllä samaan tahtiin. Koskaan en ole maksnut vanhaa velkaa uudella velalla vaan raha pitää tulla tuotosta. Parhaimmillaan/pahimmillaan viisi-kuusi kpl. eri lainoja pyörinyt yhtaikaa. Nyt ei taida olla kuin neljä. Ja summat sentään huomattavasti maltillisempia nyt. Pitää katsoa aikaväliä jolla lähes sadan ha:n metsätalous on pykätty pystyyn. Alkoi vuonna 1995 ja olisko ny seitsemän eri tilaa minun nimissäni.

    Jätkä 15.12.2017, 08:59

    Kuitenkin, jos uudistaa avohakkuun jälkeen metsän istutuksella muokattuun maahan ja tekee / teettää heinäntorjunnan, perkauksen ja taimikonhoidon ja sitten parikymmenvuotiaan ensiharvennuskunnossa olevan metsän avohakkaa ja saa tuloksen, joka on +/-  0, alkaakseen uudelleen samaan ruljanssiin – on kyllä valmis Suljetulle osastolle – ainakin, kun mainostaa sitä Metsälehdessä.

    Gla 15.12.2017, 09:52

    Noiden lähtöarvojen perusteella kannattavuutta laskevalla on asiaa suljetulle osalstolle. Samoin siillä, joka keksii ko. kasvatusketjun ja sen jälkeen sanoo jonkun toisen noudattavan sitä.

    Mikko, ota tarpeeksi iso kerä rautalankaa mukaan, kun alat artikkelia kirjoittaa.

     

    A.Jalkanen 15.12.2017, 12:18

    Joo, lycka till, haastava aihe. Olli Tahvonen esitteli juuri menneillä Metsätieteen päivillä mallin, jossa (jos oikein ymmärsin) korkoa riittävästi nostamalla päädytään aina jatkuvaan kasvatukseen. Revi siitä!

    mehtäukko 15.12.2017, 13:40

    Joo. Kyllähän koron kanssa teutarointi voi lopulta minkä tahansa lähtö-arvon perusteella tehdä vaikka mitä.

    Tai olla tekemättä yhtään mitään.

    Timppa 15.12.2017, 14:16

    Tietysti metsätalous kannattaa järkevästi hoidettuna.  Siinä kustannukset pysyvät alle 20 %:ssa tuotoista.  Tietysti tuottoprosentti riippuu sidotusta pääomasta ja rahoituskustannuksista.  Jos ei tarvitse maksaa korkoa, niin positiivinen tulos on varma ja riskitön toisin kuin esimerkiksi osakesijoituksissa, joissa kurssien heilahtelut ja vääriin osakkeisiin sijoittaminen voivat viedä pääomaa.  Toki myös toisinkin päin.  Oikein tehdyt osakesijoitukset tuottavat paremmin kuin metsään sijoittaminen.

    Jos on sattunut ostamaan metsänsä kalliilla ja korot ovat suuret, niin silloin ollaan tappiolla.  Sitten täytyy vain toivoa, että inflaatio hoitaisi asian.

    Tuosta Tahvosen mallista.  Niin kauan kuin avohakkuupuista maksetaan niin paljon enemmän kuin harsintapuista, että erotuksella pystytään hoitamaan uudistuskulut (istutukset ja perkaukset), korolla on vähäinen merkitys.  Sekin toimii jaksollisen eduksi, koska tulo tulee heti ja kulut vasta vuosien kuluessa.  Ratkaisevaa on, miten metsä kummassakin mallissa kasvaa.  Tuskinpa Tahvonenkaan väittää, että jatkuvan kasvatuksen metsät kasvaisivat paremmin kuin jaksollisen.  Erohan on jaksollisen eduksi ainakin 50 %.  Jos sitten sattuu tilanne, että kasvatettaviksi jääkin pääosin hieskoivua ja haapaa, ero on vähintään 100 %.  Meillä on vielä eräs tuon tyyppinen kuvio jäänyt hakkamatta paremman metsän keskelle.  Siinä tuotto on vain noin 40 % normaalitilanteesta.

    Puuki 15.12.2017, 15:00

    Joo, melkolailla samaa mieltä Timpan kanssa kasvuerosta. Kun ero on ollut suunnilleen 1 m3/ha/a ( pienen otannan mukaan) ja sitten kun käytetään jalostetun alkuperän taimia, kasvuero lisääntyy 10-30 % lisää.

    Kannattavuuden muuttumisessa on ratkaisevaa käytetty korkokanta ja kasvupaikkatyyppi. Oikein pienet kustannukset ja korkea kannattavuus  %: teissa ei ole vielä välttämättä kovin hyvä lopputulos taloudellisessa mielessä.

    Joissain tapauksissa , esim. heikkokasvuisilla kasvupaikoilla ja luonnostaan erirakenteisiksi kehittyvillä kohteilla (pääasiassa turvemailla) jk puoltaa paremmin paikkaansa ihan taloudellisen kannattavuudenkin kannalta.

    pikkutukki 15.12.2017, 15:23

    Talous on tärkein omalla kohalla , mutta jos joku haluaa kasvatella metsää omalla tyylillään niin eipä se minulle kuulu . Eli tehköön kukin niin kuin haluaa , vaikka kuinka tyhmästi , se on oma asia .

    Planter 15.12.2017, 15:40

    Tapio myy verkkokurssia metsätalouden kannattavuuden parantamiseksi, linkissä demo-versio:

    http://comcraft.fi/uploaded/tapiodemo/kannattavuus/

    ja tässä ohjeita ilmaiseksi:

    http://www.metla.fi/aikakauskirja/full/ff01/ff011045.pdf

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 529)
1 2 3 … 8 9 10 … 51 52 53