Keskustelut Metsänomistus Kannattaako metsätalous?

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 529)
  • Kannattaako metsätalous?

    Merkitty: 

    Valmistelen juttua metsätalouden kannattavuudesta ja sen tiimoilta olisin utelias kuulemaan, miten te palstalaiset mittaatte tai arvioitte oman metsätaloutenne kannattavuutta.

    Entä kuinka kannattavaksi koette metsätaloutenne. Millä keinoilla pyritte parantamaan puuntuotannon kannattavuutta – vai onko kannattavuus edes tärkeää. Muistan nähneeni täällä kommentin, jossa kannattavuuden vaatimusta ei pidetty erityisen tärkeänä.

    Riikilän Mikko

  • wanhajätkä

    Son ku naapurin Matilla…ei siitä töihin ole mutta opettajanahan se menis. Arveli veljensä

    wanhajätkä

    Ommalla kohdallani kannattavuus paranee koko ajan laskevista hinnoista huolimatta. Kiitos tehokkaan metsänhoidon. Saan siitä vielä palkankin itsep tehden

    Timppa

    Mietin vielä tuota ensiharvennuksen kannattamattomuutta.  Siitähän kertyy puuta luokkaa 50 m3/ha.  Voi tietysti käydä, ettei saa kuin kympin motista, jolloin tulo on vain 500 euroa/ha.  Jos hinta nousisi 100 %, niin tulo lisääntyisi siis 500 euroa/ha.  Päätehakkuussa tulo voi vaihdella samassa suhteessa.  Huonosti hoidetussa metsässä 10000 euroa/ha ja vastaavasti hyvin hoidetussa 20000 euroa/ha.   Professorimiehen ja vuoden metsänhoitajaksi valitun pitäisi ymmärtää, mikä kannattaa ja mikä ei.  Siis kannattako kasvattaa metsää, joka tuottaa vai rääseikköä.

    Ehkä UPM:n metsien kunto on hyvä Jyrki Kankaasta huolimatta, ei hänen ansiostaan.

    MaalaisSeppo

    Ensi kesänä tulee 20 v metsänomistusta täyteen. Tila oli pääosin nuorta metsää + peltohettoa 8 %. Tilan markkina-arvo on viisinkertaistunut. Lisäksi olen myynyt puuta suunilleen tilan ostohinnan verran. Puumääräkin on tuplaantunut. Verotuksellisesti voittoa on tullut noin 4 vuonna.

    Puuston arvokasvu tilan markkina-arvoon verrattuna on noin 3.5 %. Eli markkinahinnalla kannattavuus olisi melko pieni, mutta plussalla.

    wanhajätkä

    Kannattavuus. Minusta kannattaa erottaa sijoitusmetsä ja metsäyrittäminen omistamissaan metsissä. Yrittäjätulon lisäksi saa myös kasvavan metsän tuoton.

    Jätkä

    Jos Sepon metsät olivat 20 vuotta sitten nuorta metsää, ne on nyt luultavasti kolmos-kehitysluokkaa pääosin, eli arvokasvua on – ja on ollut lähes kaikki.

    Kun tuollaista nuorta metsää saa ostaa, niin siitä ei ole ehkä joutunut maksamaan edes taimikon perustamiskustannuksia täysimääräisinä. R- saha on varmaan saanut rallattaa kohtuullisesti, mutta uskon, että puusto on kunnossa ja hoidettu.

    Nyt sitä lienee jo ilo omistaa.

    Metsäkupsa

    Minulla tulee 30 vuotta v.2018 metsänomistamisen alusta.Silloin ostin julkisesta myynnistä 20 ha tilan,jonka puumäärä oli 1400 mottia.Heti hakattavaa silloisella metsälainsäädännöllä ei ollut.Tilanhankintahinta euroina oli n.33 ooo.Tilalta olen myynyt puuta 4146 mottia ,rahana tullut n.113 ooo €. Tilan puupääoma nyt tuplasti ostohetken ja tukki/kuitu jakautuma osapuilleen sama.

    Tilan markkinahinta nyt noin nelinkertainen ostohintaan,ilman inflaatio tarkistusta rahanarvon suhteen.Yhteen lasku näyttäisi myyty puu+tilan nykyinen arvo n.230 000 euroa.Kuluista en ole tilakohtaista kirjanpitoa,mutta keskiarvona puukauppatuloista n.15 % menee kuluihin.Ainahan tuloista veroakin menee.Tyhjäksi tilaksi tämänkin kyllällä totesivat,kannattavuuden asiantuntijat voivat tästä laskea.Lopuksi totean v.1995 mennessä tuli tilanhinta puutulolla maksettua ja valtaosa vanhan pinta-alaveron aikaan.

    MaalaisSeppo

    Raivaussahahommia on tosiaan riittänyt. Nyt niitä on lähinnä itse myydyn ainoan aukkohakkuun istutusalan varhausperkauksessa. Joitakin alueita olen hakannut hankintana kuiduksi ja energiapuuksi. Vielä olisi ko. hommaa muutama hehtaari.

    Kasvu on huimaa. 10 sitten myin n 5 ha männiköiden ensiharvennukset pystyyn. Nyt näyttävät olevan kiireesti seuraavan harvennuksen tarpeessa.

    Vanhemmat tilakaupat ovat ilmeisesti osoittautuneet hyvin kannattaviksi. Tilojen hinnat ovat nyt niin korkeita, että kannattavuuden näkäkulmasta kannattaisi tilat myydä ja sijoittaa esim osakkeisiin. Osakekirjojen plärääminen tuntuu tylsältä. Mieluummin kuuntelee metsän huminaa, vaikka joskus tuntuukin metsässä ährästäminen hullun hommalta, kuten eilen kovassa lumipyryssä selkä märkänä.

    Jätkä

    Nuoren metsän harvennustarpeen pitäisi mennä edelle kaikista muista toimenpiteistä. Jos vaan kauppa syntyy siedettävälläkin hinnalla, niin ei muuta kuin savotta käyntiin.

    Kakkosharvennuksen jälkeen arvokasvua on pitkälti yli 100 % vuosikasvosta, ellei korjuussa vioiteta jäävää puustoa.

    Jovain

    Tuolta jostain sivulta 3 -4  Eihän se ongelma ole sopivan urakoitsijan löytyminen tai palvelujen ostaminen, mutta metsänomistajan toimialana toimiminen tai metsänomistajan omien koneiden käyttö sitä jo on. Vaaditaan kokonaan oma toimialansa. Tarvitaan metsänomistajan puille oma vastaanottonsa logistiikkansa ja mittaustapansa, kauppaehdoista ja julkisuusperiaatteista puhumattakaan. Esim. motomittaa metsänomistajan puiden vastaanottomitaksi ei hyväksytä, tai että metsänomistajan puut sopivat huonosti teollisuuden logistiikkaan, puiden vastaanottoa rajoitetaan jne. Ettei vaan ole tarkoitus vaikeuttamalla ja kurjistamalla kaapata loputkin. Bisnesluokkaan ei ainakaan ole mitään mahdollisuuksia. Tietää kylmää kyytiä metsänomistajille jatkossakin, mutta myös sitä, että ne jotka menestyvät, menestyvät jatkossakin.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 529)