› Keskustelut › Metsänomistus › Kannattaako metsätalous?

Esillä 9 vastausta, 521 - 529 (kaikkiaan 529)
1 2 3 … 51 52 53

  • Kannattaako metsätalous?

    Lähetetty: 11.12.2017, 17:54

    Merkitty: 

    Valmistelen juttua metsätalouden kannattavuudesta ja sen tiimoilta olisin utelias kuulemaan, miten te palstalaiset mittaatte tai arvioitte oman metsätaloutenne kannattavuutta.

    Entä kuinka kannattavaksi koette metsätaloutenne. Millä keinoilla pyritte parantamaan puuntuotannon kannattavuutta – vai onko kannattavuus edes tärkeää. Muistan nähneeni täällä kommentin, jossa kannattavuuden vaatimusta ei pidetty erityisen tärkeänä.

    Riikilän Mikko

    Tekijä
    Mikko Riikilä
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • harrastelija 24.1.2018, 19:56

    ” Korppoon veljesten aloittaessa Vilppulan sahan ” Oliko Heikki Korppoo siinä mukana?

    Ihan mielenkiinnon vuoksi, opin aikoinaan tuntemaan Heikki Korppoon (Iso Heikki) työn merkeissä tuossa 1960-70-luvulla. Heikillä oli Orivedellä autokoulu ja Hilkka rouva (melkein yhtä iso kuin Heikki) oli mainio opettaja!

    Timppa 24.1.2018, 20:11

    Faktan tarkistaja kertoo.

    Netin mukaan Korppoot ostivat ensiksi Serlachiukselta yhden sahan korvatakseen palaneen sahan kapasitettia.  Siten he rakennuttivat Vilppulan sahan 1980, mutta jotain meni kannattavuudessa pieleen ja möivät  sahansa Serlachiukselle.  Kaupasta kehkeytyi vuosikymmenen riita, jonka seurauksena Korppoot saivat korvauksia.  Voinee perustellusti sanoa, etteivät Korppoot pystyneet pitämään sahaansa pystyssä ja sen myynti oli pakon sanelema.

    Sitten Metsäliitto-Serlachius fuusiosta.  Netin mukaan Serlachius oli suurempi, mutta velkaisempi.  Osakkeet  jaettiin tasan, mutta Metsäliitto sai enemmän äänivaltaisia osakkeita.  Sanopa Jätkä kuka vei ja ketä.   Seurasi ankara saneerauskausi, jolloin väkeä joutui runsaasti pellolle.   Mahdollista on, että Metsäliiton parempi rahoitustilanne mahdollisti tehokkaan saneerauksen.

    Metsäkupsa 24.1.2018, 22:02

    Päämuistista muistelisin,että Pertti Korppoon johdolla rakensivat Suomen suurimman ja komeimman sahan.Velkaa tuli julmetusti ja kannattavuus ei ollut riittävä,joten pakkoluopuminen tuli.

    Serlachiuksen suku ei pysynyt kehityksen vauhdissa ja muuttivat teollisuutensa rahaksi.Ensin Metsäliiton porukkaan ,sittemin myivät pois ja ostivat nykyisen UPM-Kymmenen osakkeita,vieläpä Serlackkiukset taisivat saada hallituspaikankin  yhtiössä silloin.

    Jätkä 24.1.2018, 22:34

    Vilppulan saha suorastaan ahdistettiin vaikeuksiin, kun se joutui ostamaan kokonaisia leimikoita saadakseen tarpeeksi paljon tukkia. Niinpä sille kertyi kuitupuuta rutkasti, eikä kuituteollisuus halunnut maksaa siitä käypää hintaa, taikka ostaa lainkaan.

    Tukista Pohjan saha oli aina maksanut hyvin ja se kostautui samalla hankinta-alueella olevan ”Kekkerlaakiuksen” toimesta.

    Pohjan saha osti tukit jo silloin pituustoivomuksin, mutta maksoi tuntuvasti enemmän kuin muut ja salli siinä sivulla tehdä lyhyitä tukkeja alkaen 31 dm.

    Kakkerlaakius halusi ison sahan ja sai sen. Että sai kuitupuuta, piti ostaa myös tukkia ja vähiten tuli tappiota sahaamalla tukit itse.

    Paperi ja sellu tuotti voittoa senkin edestä.

    Reima Ranta 25.1.2018, 19:15

    Kertokaa nyt sitten, kun tämä Riikilän juttu ilmestyy. Täytynee käydä se mielenkiinnosta lukemassa, kun omaa lehteä ei tule. Jos jutussa kyetään objektiiviseen kannattavuuden tarkasteluun, lupaan harkita lehden tilaamista. (Objektiivisuus tarkoittaa henkilökohtaisesta näkemyksestä tai asenteesta riippumatonta, puolueetonta, tasapuolista, yleispätevää)

    Meillä on pitkät perinteet näkemyksestä, että kannattavinta metsätaloutta on pyrkimys tuottaa maksimaalista puumäärää. Tapio teki suositukset, joita tietysti Tapion äänenkannattaja Metsälehti pyrki kaikin keinoin tukemaan. Kun investoinnit puun tuottamiseksi pitää tehdä kymmeniä vuosia ennen tulon muodostumista, niin koroista puhuminen oli tietysti kiusallista ja sopi erittäin huonosti em. tavoitteeseen. Investointeja olisikin jouduttu tarkastelemaan kriittisesti.  Siitä seurasi, että katsottiin parhaaksi unohtaa koko ongelma ja kehiteltiin optimaalisia kehitysluokkajakautumia jne. jolla voitaisiin näennäisesti sivuuttaa koko korko-ongelma. Toisaalta menettely oli tietysti ymmärrettävääkin, sillä Suomihan eli metsistään.

    No, kettukaan ei kuitenkaan päässyt kahleistaan ne maahan hautaamalla.

    Onneksi aika on sentään muuttunut ja vähitellen näitäkin asioita kyetään tarkastelemaan objektiivisemmin. Siitä on tietysti annettava tunnustus Tapiollekin. Vaikka emme tiedä kuinka korot tulevaisuudessa kehittyvät, niin niiden vaikutus pitkäkestoisiin investointeihin on lähes ainut varma asia, minkä tulevaisuudesta tiedämme.

    Odotan mielenkiinnolla.

     

     

    pikkutukki 26.1.2018, 19:16

    Bonvestan sivut tyhjeni tänään . Lopettivatko maan myynnin tietääkö kukaan vai joku muu katko ?

    Planter 1.2.2018, 19:39

    Reima Ranta: ”Kertokaa nyt sitten, kun tämä Riikilän juttu ilmestyy.”

    Juttu näkyy olevan Metsälehti Makasiinissa 2/2018

    https://www.lehtiluukku.fi/lehti/metsalehti

     

     

    suorittava porras 1.2.2018, 20:05

    Tanakkaa asiaa. Tosin otsikkokuvan ottohetkellä puhuttiin hakkuun kannattavuudesta. Ei ollut kovin tuottavaa kuvan olosuhteissa . Kehitystä on tapahtunut huimasti ko hetkestä . Metsänhoitotoimien ajoitus alkaa olla periaatteessa kohdallaan. Nyt ilmestyneen Makasiinin ohjeiden mukaan toimien pitäisi tuottavuus olla taattu.  Onnistunut painos. Kiitos siitä !

    jees h-valta 1.2.2018, 20:18

    Mikään ei ole taattua vaan luonto antaa ja luonto ottaa. Täällä on tehokkaimmatkin joutuneet antautumaan esim. hirviongelman, ilmastonmuutoksen aiheuttamien sääilmiöiden yms. edessä. Yksikään metsän käsittelytoimi ei takaa onnistunutta metsää vaan siihen tarvitaan aimo annos tuuria ja yli sukupolven menevää aikajanaa. Nyt korjattavat ovat pääosin muiden alkuun kasvattamia. Joka ei varmasti kaikin osin vastannut nykykäsitystämme.

Esillä 9 vastausta, 521 - 529 (kaikkiaan 529)
1 2 3 … 51 52 53