MaalaisSeppo: Jovain on taas saanut useita pässejä narunpäähän.

Jos tarkoitat myös allekirjoittanutta niin kiitos luottamuksesta. 🙂

Eräällä Kuusamon sahalla työntekijät naputtivat parhaiden tyvipölkkien päihin rautanaulat ennen metallinpaljastinta ja kaveri osti metalliraakit itselleen. Naulat nypittiin omalla lanssilla ja sahattiin tavara myyntiin. Kuusamon saha osti pystykaupassakin tukit tehdasmitalla ja metalliraakit jäivät puunmyyjän tappioksi. Ihmisethän noissa isoissakin firmoissa toimii, suurinosa rehellisesti, mutta nämä rikkeet jäävät tietysti mieleen. Mikä lie tuossakin koko totuus, harvoin kai pystykaupassa tukit menevät tehdasmittaan, joka tapauksessa järjestäytynyttä rikollisuutta. Mielestäni ei sen kummempi asia metsänomistajan kannalta, kuin se että puunmyyjälle tilitetyt kuidut lajitellaan ja myydään parhaat firman toimesta eteenpäin sahalle jonka ostohenkilö toiminnan tiedostaa, eli järjestäytynyttä rikollisuutta.

Yleensä rauta on tyvipöllin matkalla. Sodan muistomerkit voivat toki olla korkeammallakin. paskamaisia ovat myös kivet, joita on esim tietyömailla lentänyt räjäyttelyissä. Kävin erään sirkkelimiehen luona iisalmen suunnalla ja hän sahaili rautapuita. Pojat hakivat miinaharavan kanssa piippauksia ja moottorisahan kanssa kaivoivat metallin pois. Ne ovat jo nykyään kovin syvällä, eli tukki saattaa mennä lähes poikki, kun rauta poistetaan.

Tosin puu oli halpaa, sitähän ei voi edes hakkuriin laittaa, vaan pitäisi murskaimeen tunkea.

Nyt ei ole kyllä jovain ole tehnyt yhtään puukauppaa. Teeppä joskus sellainen niin tiedät mitä niissä päätetään katkonnasta ja tavaralajeista.

Aina se on sossuille sopinut keskustella heidän ongelmistaan, vaikka puukaupasta, ei niinkään siihen liittyvistä etuuksista, ei ainakaan isännättömästä rahasta. Ei tunnu haittaavan sekään, että mennään harmaalle alueelle. Aina se on sossuille sopinut, että puu ja bisnekset toimivat ja että maksaja on tiedossa.