Keskustelut Metsänomistus Kannattaako metsätalous?

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 529)
  • Kannattaako metsätalous?

    Merkitty: 

    Valmistelen juttua metsätalouden kannattavuudesta ja sen tiimoilta olisin utelias kuulemaan, miten te palstalaiset mittaatte tai arvioitte oman metsätaloutenne kannattavuutta.

    Entä kuinka kannattavaksi koette metsätaloutenne. Millä keinoilla pyritte parantamaan puuntuotannon kannattavuutta – vai onko kannattavuus edes tärkeää. Muistan nähneeni täällä kommentin, jossa kannattavuuden vaatimusta ei pidetty erityisen tärkeänä.

    Riikilän Mikko

  • Apli

    Kannattaa kun itse tekee mahdollisemman paljon, toki metsätila on muutakin, kun pelkää rahaa…

    tamperelainen

    Löytyykö alueeltanne motohakkajaa,joka lähtee yksityisen metsään vai oletteko hankinnan teettäneet Mhy: n hommana ?

    Vaikeita EH-ohteita kannattaa yrittää useamman MO:n yhteismyyntinä.Mhy on luopunut kyläkunnittaista myyntien keräilystä,oli aikoinaan kustannustehokasta win-win-toimintaa

    A.Jalkanen

    Varmasti löytyy hakkaaja jos kohde tarjoaa riittävän tienestin motokuskille ja moton omistajalle. Mhy ei ehkä tee leimikoiden yhteismyyntejä mutta korjuupalvelut voivat toki niputtaa tietyn kyläkunnan leimikot samaan aikaan tehtäviksi.

    pikkutukki

    Kohtuullisesti löytyy urakoitsija tekemään suoraan . Eikä tarvitse laskea veroja monimutkaisesti vaan paljonko jää kiinnosta käteen . Verot sen mukaan mitä jää viivan alle , sinne vaan mahdollisimman suuri luku .

    A.Jalkanen

    Metsäprofessorit: Kuitupuusta maksetaan niin huonosti, että jatkuva kasvatus kannattaa

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsä/artikkeli-1.217235

    hatelo

    Minun hankintskauppoihini ei liity hankintaTyötä. Hakkuut hoitaa pari hyvää luottourakoitsijaa motoketjullaan. Ei miitä mhytä välissä; on vain metsö, minä, yrittäjä ja puunostaja. Joskus myös suoraan hankkimani rekkayrittäjä.

    Metsuri motokuski

    Kyllä metsäkoneurakoitsijoita löytyy hyvinkin hankintahakkaajille mutta silloin pitää kohde tarjota hiljaisena aikana. Tuskin parhaaseen sesonkiaikaan urakoitsijoita löytyy kun kaikki ovat sopimushakkuissa.

    Eikö ollutkin mielenkiintoinen kirjoitus tuo professoreiden kirjoitus MT:ssa. Siinähän he totesivat että jatkuvaan kasvatukseen mennessä puumäärät laskevat ja myöhemmässä vaiheessa varmaan tulotkin. Mutta siinä pidettiin jotenkin uudistamiskuluja, raivauksia sekä kuitupuun hintaa niin suurina kuluerinä että jatkuvalle kasvatukselle olisi tilausta. Aika yllättävää kun itse en ole ainakaan viiteen vuoteen taksoja raivauksista nostanut mutta ilmeisesti joku on nostanut aika huimasti. Kilpailutus kannattaa tässäkin asiassa.

    Reima Ranta

    Hyvää päivää – kirvesvartta.

    Ongelmallista, kuten Taneli GLA:n myötäilemänä edellä totesi.

    1. Investoinnin pitkä tuloutumisaika korko-ongelmineen. Yksiselitteinen taloudellinen tavoite nettotuoton nykyarvon maksimoiminen, mutta millä korolla. Merkitys dominoiva. Valinta johtaa täysin vastakkaisiin käytännön johtopäätöksiin metsissä. Jos investoinnit tai korko nolla, niin luonto kasvattaa lahjaksi taimesta tukiksi eli kannattaa ja puuston kasvu on reaalikasvua.

    2. Vaikuttavia tekijöitä runsaasti ja ennustaminen vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden ja erittäin vaikeaa kauas tulevaisuuteen.

    Metsätilakaupalla tuotot myönteisissä olosuhteissa ovat olleet moninkertaisia metsänhoidosta parhaissakin tapauksissa saataviin verrattuna. Sijoitusmielessä metsät kaiketi lähinnä hajautuskohteita ja tietysti erittäin hyvä harrastus.

    Kiitos mielenkiinnosta Riikilä. Metsälehti saa arvostukseni vaikka vähän kritisoinkin, ja kritiikkihän on kohdistunut lähinnä siihen, että emme me sitä voi jättää huomiotta, jonka me varmuudella tiedämme.

    amppari

    Kannattaa. Jos tekee kaiken, hakkuita lukuunottamatta, itse. Jos joutuu käyttämään ammattilaista kemera-papereiden yms tekemiseen, niin kannattavuus laskee merkittävästi. Ainoastaan puunkorjuu kannattaa teettää.

    Mhy:n välityksessä olevia tiloja ei kannata ostaa, on hinnoiteltu liian kalliiksi vallitsevaan puunhinta tasoon nähden.

    Timppa

    Luin tuon proffien jutun ja todella ihmettelen.  Jyrki Kangashan oli aikoinaan UPM:n metsäjohtaja, jonka vastuulla oli silloin yhtiön n. miljoona hehtaaria metsää.  Hyvin on silloin työt tehty.  Meillä on naapurissa suuri UPM:n omistama metsätila, jonka metsiä on hakattu todella paljon, mutta ne edelleen ne kasvavat todella mallikkaasti.

    Sitten Jyrki Kangas oli Metsähallituksen pääjohtaja, jossa sukset taisivat mennä ristiin ministeriön kanssa yhtiöittämisasiassa.  Ehkä Kangas oli oikeassa.  Nyt löytyi virka Jonsuun yliopistosta.  Miehenhän pitäisi ymmärtää kaikki metsänhoidosta.  Olisiko tuo Metsähallitusjupakka  sitten tehnyt jonkun sielullisen vamman, kun esittää täysin kummallisia asioita.

    En kyllä ymmärrä sitä, että kuitupuun hinta on joku ongelma.  Eihän niiden hakkuusta tarvitse mitään maksaa.  Päin vastoin.  Harvennuksilla kuitupuun hinnat vaihtelevat meillä välillä 12-17 euroa/m3.  Pitäisi vuoden metsähoitajaksikin valitun tyypin ymmärtää metsänkasvatuksesta sen verran, että sopivassa tiheydessä kasvatetut puut muodostuvat laadultaan parhaiksi.  Näyttää siltä, ettei ymmärrystä ole.   Sekin olisi hyvä huomata, erttä voimakkaiden yläharvennusten jälkeen jäljelle jääneet heikkolaatuiset puut kaatuvat helposti.  Varmasti Kankaat tulevat sen näkemään.

    Ei taida kukaan muuten tietää sitäkään, miten kuitupuun hinta jatkossa kehittyy.  Mistäs niitä sitten otetaan, jos ei ole aikanaan pistetty kasvamaan.  Ihmettelen Jyrki Kankaan lyhytnäköisyyttä.  Eniten kyllä ihmettelen sitä, että hänen ohjeillaan oltaisiin vähentämässä Suomen metsänkasvua ja siten myös tärkeintä teollissuusalaamme, jonka ansiosta Kankaillakin on hyväpalkkaiset suojatyöpaikat.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 529)