Ostomiehet ei voi katkontaan vaikuttaa mitenkään. He vain ostavat leimikoita metsäosastolle. Yleensä siellä joku naispuolinen vanhapiika päättää katkonnasta. Oletteko koskaan keskustelleet noiden päättäjien kanssa katkonnasta.

Timppa: Kysymys on myös tulonsiirrosta ja pakkosiirrosta sikäli, että puukaupoille pääset vain ottamalla korjuupalvelun puukaupan kylkiäisenä. Mitä tämä muuta on kuin metsänomistajan sulkemista. Et pääse osalliseksi omista rahoistasi, et urakoimaan omista puistasi, elinkeinoasi et voi harjoittaa ainakaan omassa metsässäsi, puhumattakaan muista etuuksista.

Timppa, kysymyshän ei ole muusta kuin niiden metsänomistajien etuuksista, jotka haluaisivat urakoida omassa metsässään, sinun kuitenkaan menettämättä etuuksiasi.

Anneli on oikeassa on siirrytty korjuussa harmaalle alueelle, kun yhtiöt voivat päättää katkonnasta ilman kokorunkohinnoittelua.

Niinpä tietenkin,  kun mitään tarkkoja määriä ei kauppakirjassa sovita eikä mittojen jakautumaa. Yksi 4.3m tyvitukki täyttää ehdon että lyhin tyvi on tuon mittainen.

Kysyntä ja tarjonta tosiaan ratkaisevat kaiken. Asiallinen kysymys tulee olemaan se, että tarvitaanko hitaasti lähellä metsänrajaa kasvavaa puuta yhtään mihinkään erityiseen tarkoitukseen ja onko mitään syytä maksaa täällä syntyvästä biomassasta yhtään enempää kuin lämpimämmillä leveysasteilla kasvavasta. Lisäksi pakkaa varmaan sekoittaa jonkin verran ilmastonmuutos ja väestönkasvu ja näihin liittyen maan lisääntyvä ottaminen ruuantuotantoon jossain muualla(kin kuin Pohjanmaan turvemailla). Halvallahan metsä tietysti täälläkin kasvaa, jos ajalla ei ole hintaa. Näihin kysymyksiin olisi varmaan jotain hyviä vastauksia jollain Aasiassa pyörivällä kaupparatsulla. Taloja saa tehtyä betonistakin ja tulostuspaperin käyttö on oikeasti alkanut vähentyä (katsokaa vaikka kirjepostin kehitystä). Työn hinta Suomessa alkaa olla tapissa (https://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2013/04/29/suomalaisen-tyon-hinnan-loppusuora/comment-page-2/) ja uskon, että kehitys jatkuu edelleen siihen suuntaan, että täällä ei kannata tehdä mitään. Puun hieno kuutiokasvu ja tukkiprosentti metsässä eivät lohduta ketään, jos puun hakeminen metsästä maksavat enemmän kuin kukaan on valmis puusta maksamaan. Mitä enemmän asiaa pohtii, sitä enemmän tulee sellainen ajatus, että vetää osan metsistä luontaista uudistamista odottamaan ja osan myy pois, ja jättää vaan sen verran itelle, että saa omat rakennuspuut mitä kuvittelee elinikänänsä tarvitsevansa ellei EU kiellä niiden käyttöä sitä ennen kokonaan.

Kysynnän ja tarjonnan lisäksi vaikuttaa tietysti tehokkuus. Ostomiehet ovat todennäköisesti historiaa kymmenessä vuodessa, kun puukauppa siirretään sähköiseen järjestelmään, jossa ostoyhtiön ostorobotti tekee tarjouksia metsävaratiedon ja aiemman kauppakäyttäytymisen perusteella. Hyöty tästä todennäköisesti menee kylläkin yhtiölle eikä metsänomistajalle.