Alle kymmenen vuoden kierrolla omaksi, osoittaa myös menestymisen mahdollisuuksista, mutta sitä tuskin voidaan yleistää. Eiköhän se tavallinen tarina ole aivan muuta.

Metsätaloutta pyöritetään vieraspalvelujen varassa, on seikka johon täälläkin on kiinnitetty huomiota. Ei voi menestyä ilman merkittävää oman työn osuutta. Auttaa kyllä menestymään metsänhoidossa, mutta sekään ei vielä takaa menestymistä muussa metsätalouden toiminnassa. On seikka johon myös on kiinnitetty huomiota.

Metsänomistajat rajoittavat omaa toimintaansa puukaupassa ja korjuussa ja sulkevat samalla omat mahdollisuutensa menestyä niissä. Jäävät kauas kustannusten osalta, rahoittamalla puukauppaa ja korjuuta, ja jota käydään sitten heidän kustannuksellaan. Bisnes on bisnestä ja metsänomistajalle maksetaan korkeintaan perus datasta. Puhumattakaan siitä, että metsänomistajat voisivat osallistua puukauppaan ja korjuuseen bisnesluokassa. Metsänomistajat on suljettu pystykaupan ulkopuolelle.

Metsätalous muuttuu koko ajan ammattimaisemmaksi. Siinä mielessä perinteinen hankintakauppa on turha kauppatapa. Sitä käytetään lähinnä metsänomistajien aktiviteetin purkamiseen ja harrastuksena. Eikä sillä ole juurikaan merkitystä kannattavuuden kanssa. Pystykauppa sulkee metsänomistajat hankintakaupoille, rajoittaa metsänomistajien työpanoksien käytön, sen mukaisen taloudellisen tuloksen ja menestymisen mahdollisuuksista puhumattakaan.

Jovain: $ …Metsänomistajat rajoittavat omaa toimintaansa puukaupassa ja korjuussa ja sulkevat samalla omat mahdollisuutensa menestyä niissä. Jäävät kauas kustannusten osalta, rahoittamalla puukauppaa ja korjuuta, ja jota käydään sitten heidän kustannuksellaan. Bisnes on bisnestä ja maksetaan korkeintaan perus datasta…$

Onko ”Jovain” tehnyt oikeasti toimitus -/ tai hankintakauppaa? Olen tässä elämän varrella nähnyt, että käytännön tekemällä saa todellisen kuvan eri toimintamalleista.

Tuo kannattavuus riippuu niin monesta eri asiasta. Hyvä kaukonäköisyys tai ns. tuuri saattaa olla suuri tekijä.

Pieni esim. eräästä tilakaupastani 20 vuoden ajalta:

Hankintahinta oli 420 000 markkaa (n. 70 000 €), siitä oli tietoinen ylihintatarjoukseni n. 100 000 mk, koska kunnalla ja maanomistajilla oli etuosto-oikeusmahdollisuus. Tähän saakka tilasta on osia myyty ja myös hakattu useampia kertoja n. 250 000 € ja hoitotöitä tehty n. 30 000 € edestä.

Tuotto-% tulee noilla luvuilla:                                                                                  p = 100 x ( 250 000- 30 000) / 70 000 = 314 %

Sama minun metsätaloudessa. Kaikki harvennukset menee hankintana. Tulopuoli turpoaa, samoin tietysti vähennyskelpoinen kulupuoli, joka näkyy rahoitustuloksessa. Verotuksen kautta tulos käteen jäävässä on selvästi parempi.

Kannattaa miettiä, mitkä työt ovat omatoimisesti tehtynä kannattavia. Jos tekee ensiharvennusta, voi vaatimattomallakin ammattitaidolla saada hieman ”palkkaakin”, mutta jo harvennus, jossa tulee tukkia ja raakkiläjä  kasvaa kovin isoksi, voi olla, että tulos luiskahtaa miinukselle. Puhumattakaan avohakkuusta ja vertailematta jäävien puiden valintaa.

Kunnollinen metsävarustelu traktorissa on jo sen verran hintava, että sen maksuun saanti ajotyöllä edellyttää melkoista puumäärän siirtoa.

Harrastelija: Perusdataa, hankinta ja pystykauppaa, myös käteiskauppaa käyn ja osaltani pystykaupan kääntöpuolta kyseenalaistan ja sitä, mitä pystykauppa ostettuina palveluina tarkoittaa. Ulos sulkemista se metsänomistajien kannalta tarkoittaa. Siirrytään vaan ihan oikeasti toimituskauppaan.

Tuo tilakauppasi on hyvä kauppa. Sisältää kyllä maa-alueiden osien myyntiä monikossa, joten se ei ole metsätilan tuoton kannalta vertailukelpoinen. Metsätilakauppana ilmeisen hyvä.