Keskustelut Metsänomistus Kannattaako metsätalous?

Esillä 10 vastausta, 201 - 210 (kaikkiaan 529)
  • Kannattaako metsätalous?

    Merkitty: 

    Valmistelen juttua metsätalouden kannattavuudesta ja sen tiimoilta olisin utelias kuulemaan, miten te palstalaiset mittaatte tai arvioitte oman metsätaloutenne kannattavuutta.

    Entä kuinka kannattavaksi koette metsätaloutenne. Millä keinoilla pyritte parantamaan puuntuotannon kannattavuutta – vai onko kannattavuus edes tärkeää. Muistan nähneeni täällä kommentin, jossa kannattavuuden vaatimusta ei pidetty erityisen tärkeänä.

    Riikilän Mikko

  • mehtäukko

    Niin minusta suuri virhe on hyvälaatuisen nuoren ”tukkimetsän” niittäminen.Toinen on liian lepsu uudistamisvelvoite. Näissä tulee pää vetävän käteen.

    Suojelu-alueiden ym. kanssa nämä ovat jatkuvasti pois puun tuotannosta.Biohankkeiden runsaalla tulolla kerkiääkö uutta puuta poistuman ja em. seikkojen näivettämänä tilalle?

    600 tainta/ ha riittää, jos lähes kaikki selviytyvät 60 vuoden päähän.

     

     

    derHorst

    MaalaisSeppo on oikeassa siinä, että verotuksen poisjättäminen aiheuttaa virhettä laskelmiin. Yksinkertaistin omiani sen verran, että jätin verotuksen laskelmista pois, myös puunmyyntituloista. Mutta joka tapauksessa veroja näissä pitää maksaa. Se on varmaa, että verotus muuttuu moneen kertaan ennen kuin tai on tukkipuuta. Mutta en myöskään laskelmissani hakenut vaihtoehtoisen sijoitustuoton verotonta hintaa. Nämä ovat vaikeasti vertailtavia, kun näissäkin keskusteluissa on vilahtanut esimerkiksi yhden firman osuuspääomille maksettavat ’lisäkorvaukset’. Muista metsään täysin vertailukelvottomista kohteista puhumattakaan.

    Väitän, että laski miten tahansa niin väärin menee puun kiertoajan puitteissa. Jo pelkästään puuston kasvumallit heittävät reippaasti yhden metsikön kohdalla suuntaan tai toiseen. Mielestäni tärkeintä on kuitenkin, että jokainen – edes hetkeksi – ennen metsään tehtävää investointia pysähtyisi miettimään kannattavuusasioita. Jos laskut eivät itseltä joka hetki onnistu, niin sitä kannattaa vaatia metsäammattilaisilta. Siitä heille maksetaan.

    Jos yhden asian vallitsevassa ajattelumallissa saisi muuttumaan kannattavuuden näkökulmasta, niin olisin tyytyväinen jos ei ajateltaisi, että uudistus on päätehakkuun kulu. Ei ole, silloin kun luontainen uudistus onnistuu automaattisen kuusen istutuksen sijasta. Istutus voi olla ainut vaihtoehto esim. peltojen tai rehevimpien kohteiden uudistuksessa, mutta valtaosassa kohteista ei.

    En missään nimessä puutu kenenkään valintoihin, mutta vallitseva totuus ei välttämättä ole maanomistajan paras etu. Eikä se poista nykypuunhinnoilla sitä tosiasiaa, että jokainen harvennuksella kaadettu istutustaimi tuottaa tappiota. Ensiharvennuksella ihan jokainen.

     

    jees h-valta

    derHorst aivan oikeassa, tuota en ole itekkään käsittänyt että ensin istutetaan kuusta hel…inmoinen määrä ja sitten se ostettu taimi lakaistaan maahan. Siksi en kuusta uudistakkaan yhtenä syynä monien joukossa. Ei tuossa ainakaan järkiparka mukana mada. Mutta se että pelkkään luonnontaimetukseen lähtisi ei ainakaan ilman muokkausta tahdo toimia. Ja tyhjän maan tuotto on kovasti ainakin huono.

    Kalle Kehveli

    Jotta metsänkasvatuksen kannattavuuden  laskennasta ei tulisi liian helppoa, tasaikäisen metsikön pääsee pohjois-suomessa noin joka 3. sukupolvi päätehakkaamaan. Siinäpä sitten maksetaan parit perintöverotkin välissä…

    harrastelija

    Jos omistat metsää vaikka 100 ha, niin tasaisesti kasvanut voitaisiin hakata kiertoaikana – otetaan vaikka 80 v – kolmella käsittelyllä 4 ha kerrallaan 60 kertaa eli 3 vuotena 4:stä. Keskimäärin harvennus antaisi jotain 50 m3/ha, eli 4 ha antaisi 200 m3. Hankintakuidun hinta olisi 30 €/m3, toisesta harvennuksesta tulisi pikkutukkia jonkun verran, se lisää hiukan keskihintaa. Näin 100 ha:n omistaja saisi hankintatuloa jotain 6 000 €/ 3 vuotena neljästä. Kohtuuulliseen elämiseen pitäisi olla ainakin 500 ha hyvää Kainuulaista metsää!

    Lisänä olisi sitten ne päätehakkuut, joita ei kannata tehdä hankintana keskimäärin n. 6 ha/v. Sillä alkaisi pärjätä näilläkin selkosilla, kun tekisi hoitotyöt myös itse. Kokonaistyöaika metsässä tuohon tulokseen onnistuu terveeltä ja riskiltä hankilöktä vuosittain. Työhön voisi hankkia jo pienen kombiharvesterinkin r.-m.sahan lisäksi.

    MaalaisSeppo

    Miksi maksaa perintöveroa, kun sukupolvenvaihdoskauppakin on keksitty?

    harrastelija

    Verottajalla taitaa olla taulukot, joiden mukaan verotetaan. Eli jos kauppahinta ei ole asiallinen, niin lahjaveroa sitten tulee.

    Nythän lahjoituksen saa tehdä verorromana jo 4 999 €/3 v. Jos vaikka on 10 lasta / lastenlasta, niin se on 49 990 € kolmen vuoden välein! Tuolla menollahan voi jo 15 vuodessa siirtää verottomana n. 250 000 €:n edestä omaisuutta perillisille.

    Hyväksyisikö se verottaja esim. metsätilan siirtämisen vähän kerrallaan jälkipolvelle? Ensin arvioidaan metsätilan verotusarvo ja sitten vain palastelemaan!

    Nimetön

    Aika suruttomasti se verottaja monesti osansa ottaa, ensteks poika ostaa isältä tilan ja isä pitää verokarhun kylläsenä, vuoden päästä isä heittää lusikan nurkkaan ja poika maksaa perintöveroa.

    jees h-valta

    Kyllähän tuo tilojen moninkertainen verotus pitäisi jo saada tolkulleen. Kun ostat maksat, kovemman jälkeen, kun luovut tai perinnön myötä niin taas samasta tilkusta maksetaan veroja. Myyntivoittoverokin on yksi käsittämättömimmistä. Mitä se valtiolle kuuluu jos joku voittaa puhdasta tilasta luopuessaan. Kun siitä on jo kertaalleen kovat verot ja mahdollisesti korkokulutkin maksettu. Ja metsätilan jokaisesta puukaupastakin taas verot kovemman mukaan. Täällä vain rikkaat saa hyötyä kun ne osaa puliveivata verot kierourella pois.

    Tolopainen

    Onpa ankaraa liioitelua verotuksesta kun perintöveroonkaan ei järkevästi toimien mene edes yhden vuoden metsän kasvua vastaavaa tuloa. Harjavallassa myyntituloista ei veroja mene koska nettotuloa ei jää. Myyntivoitoistakin ostopalstoilla voi vain haaveilla.

Esillä 10 vastausta, 201 - 210 (kaikkiaan 529)