Keskustelut Metsänomistus Kannattaako metsätalous?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 529)
  • Kannattaako metsätalous?

    Merkitty: 

    Valmistelen juttua metsätalouden kannattavuudesta ja sen tiimoilta olisin utelias kuulemaan, miten te palstalaiset mittaatte tai arvioitte oman metsätaloutenne kannattavuutta.

    Entä kuinka kannattavaksi koette metsätaloutenne. Millä keinoilla pyritte parantamaan puuntuotannon kannattavuutta – vai onko kannattavuus edes tärkeää. Muistan nähneeni täällä kommentin, jossa kannattavuuden vaatimusta ei pidetty erityisen tärkeänä.

    Riikilän Mikko

  • moto79

    Ei itsekkään olisi pystynyt tuplaamaan metsien pinta-ala muutamassa vuodessa jos hakattavaa ei olisi vanhoilla tiloilla ollut. Nyt tuntuu että voi tulla pitempi tauko nykyisillä metsätilojen hinnoilla, korot kuitenkin jossain vaiheessa nousevat.

    Kannattavuutta yritän parantaa keskittämällä panokset tukin kasvatukseen mm. lannoituksilla ja useilla harvennuksilla.Kulut pyrin pitämään pieninä ja käytännössä tekemällä kaiken muun paitsi päätehakkuut itse.  Turvemaita on onneksi suhteellisen vähän, tuotto varsinkin niillä on mielestäni surkea nykyisillä tila-arvioiden hinnoilla.

    Jätkä

    moto 79. Miksi et tee niinkuin Harjavallan nero: Hän hakkaa aukoksi siinä vaiheessa kun kaikki muut tekisivät ensiharvennuksen. Ainakin hän piti sitä omalla kohdallaan järkiratkaisuna.

    Hiluxmetsuri

    Metsätalouden kannattavuuden (omana elinaikana) pohja syntyy metsätilan ostovaiheessa; metsä kun tuppaa kasvamaan vain tietyllä huippunopeudella olipa omistajana millainen kroisos tahansa. Perijöillä ja lahjaksi saaneilla ei ole mitään ongelmaa, mutta muuten rahat tehdään omalla työllä ja säästämällä. Ja odottamalla. Taitaa olla monelle metsä vain rahojen säilytyspaikka vailla sen kummempaa ansainta-ajatusta eikä tuotolla ole niin väliä, koska se on joka tapauksessa huono.

    merpe

    Metsätalous ei ole kannattavaa, jos ei itse osaa tehdä mitään, vaan joutuu teettämään vieraalla. Toki omallekkin työlle pitää laskea arvo, mutta sitä voi jakaa muiden töiden väliin ja pitää osakseen harrastuksena.

    Minä lasken hinnan ostohetkellä summa-arvo menetelmällä ja korjauskerroin vaihtelee 10 – 50 % riippuen liittyykö se aikaisempiin palstoihin ja mikä kehitysluokkajakauma. Ostoilla on (joskus) mahdollista korjata omaa kakkoskehitysluokkaan keskittyvää jakaumaa.

    pikkutukki

    Muissa ketjuissa näkee puunmyyntimäärä -ja hintaelvistelyä yms . Sitten kun ruvetaan puhumaan kannattavuudesta alkaa monellakin valitus , ettei kannata . Kyllä antaa tuloja enemmän kuin menoja !

    Gla

    Työtunnit laskien ja vaihtoehtona käyttäen ne palkkatyöhön, ei metsätaloudessa ole mitään järkeä. Jokin kuitenkin laittaa arjessa mielummin hoitamaan metsää kuin tekemään vastaavan määrän ylimääräistä palkkatyötä.

    Taneli ensimmäisessä viestissä kiteytti homman aika hyvin. Tappion mahdollisuus tosin riippuu suuresti tilan ostohinnasta ja laskentakoroista. Lisäksi kun pääoman arvoa ei tule mittautetuksi markkinoilla kuten Liljeroos uusimmassa Makasiinissa toteaa monien tekevän, jää tilassa kiinni olevan pääoman suuruus arvoitukseksi.

    Kannattavuutta koitan parantaa pitämällä metsät mahdollisimman hyvässä kasvukunnossa eli perinteisen kirosanan tavoin maksimoimalla puun määrän tuotantoa, ei kuitenkaan kustannuksista piittaamatta. Rehevillä mailla hyödyntämätöntä potentiaalia on paljon. Vielä kun saataisin hallinnasta karanneet hirvieläinkannat kuriin, myös mahdollisuudet kehitykselle olisi ihan oikeasti olemassa. Nyt kuluu paljon aikaa ja rahaa hirvituhojen ehkäisyyn ja kestämättömän hirvipolitiikan takia tehottoman tuotannon harjoittamiseen. Juurikääpä, uusintaviljely ja siitä seuraava heinäämiskierre päällimmäisinä esimerkkeinä.

    Planter

    Kaikkein tärkeintä kannattavuuden parantamisessa on kiinnostus metsänhoitoon. Metsänhoito pitää kiinnostaa enemmän kuin esimerkiksi palloilu golfkentällä. Silloin ottaa selvää asioista, hoitaa itse uudistukset,  taimikonhoidot, kaikki raivaussahatyöt, perehtyy puukauppaan ja kilpailuttaa. Investointi kalustooon on hyvin pieni ja hyöty suuri, kun pystyy saattaamaan uudistusalat ensiharvennusvaiheeseen pelkällä vakka-, pottiputki- ja raivaussahainvestoinnilla. Taimikonhoitorästejä tuskin löytyy niiltä tiloilta, joissa istustus/kylvö on tehty itse, sillä omista ”lapsista” huolehditaan. Asianmukaisesti ja ajallaan tehty taimikonhoito on kannattavuuden perusta.

    Esimerkiksi perikunnissa, joissa kaikki on ulkoistettu, päätöksentekoa myöten, on aika vaikea päästä plusmerkkiseen tulokseen. Kaikki toimenpiteet tehdään muiden kuin omistajien ehdoilla ja silloin ei metsänomistajan etu ole se ensisijainen.

    Pahin kannattavuutta syövä tekijä tällä seudulla on ylisuuri hirvieläinkanta. Hirvielänten vuoksi epäonnistuneen uudistuksen vaihtaminen toiseen väärään valintaan, kuusen istutukseen, syö kannattavuuden ja motivaation koko työhön. Tulevaisuus on synkkä kuin laho kuusikko.

    A.Jalkanen

    Yhdyn edellisen kirjoittajan mielipiteeseen. Itse pidän myös puun hinnan matelua ja kohtalaisen ankaraa verotusta kannattavuutta syövinä tekijöinä. Yksinkertaisia ja helposti ymmärrettäviä tapoja mitata kannattavuutta ovat joko vuosittainen arvokasvu per puustopääoman arvo tai vuosittaiset nettotulot verojen jälkeen per puustopääoman arvo, tai edellisten yhdistelmä. Verotuksen kireyttä kannattaa koettaa minimoida hyödyntämällä vähennykset, esimerkiksi metsävähennys.

    Rane2

    Kajaanissa vaikutti aikoinaan pilkekauppias joka osteli meiltäkin metrin halkoja ja teki niistä pilkettä.Hän osti yleensä puolet haloista kuitilla ja loput pimeästi.Minä kun en tiennyt että hän oli tehnyt yhden konkurssin niin tulin kerran kysyneeksi että miten se tuo homma kannattaa.Hän vastasi että tämä on kuule niin makkeata hommaa että sitä ei moni poika arvaakaan.

    hatelo

    Metsäverolomakkeista velkavivulla hankittujen ostometsien liikevaihto verovuosilta 2012-2016 kertoo seuraavaa: liikevaihto yht. 481,9 t€ (x=96,4 t€/v), velanhoitoon ja elämiseen oikeiden kassasta lähteneiden kulujen jälkeen jäävä metsätalouden ”rahoitustulos” yht. 353,8 t€. (x=70,8 t€/v). Tämä on 73,4 % metsätalouteni tuotoista ja voin vannoa, että metsätalous on keskimääräistä intensiivisempää; tiet ja ojat laitettu kuntoon, jonkinverran käytetty myös vierasta mh-työvoimaa raivauksilla/istutuksilla ja lannoitettu on sekä kivennäismaita että soita. Kannattavuus välttää minulle ja ainakin nettovarallisuusasema paranee joka vuosi. Ja se onkin tässä vaiheessa tavoite nro 1.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 529)