› Keskustelut › Metsänomistus › Kannattaako metsätalous?

Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 529)
1 2 3 … 18 19 20 … 51 52 53

  • Kannattaako metsätalous?

    Lähetetty: 11.12.2017, 17:54

    Merkitty: 

    Valmistelen juttua metsätalouden kannattavuudesta ja sen tiimoilta olisin utelias kuulemaan, miten te palstalaiset mittaatte tai arvioitte oman metsätaloutenne kannattavuutta.

    Entä kuinka kannattavaksi koette metsätaloutenne. Millä keinoilla pyritte parantamaan puuntuotannon kannattavuutta – vai onko kannattavuus edes tärkeää. Muistan nähneeni täällä kommentin, jossa kannattavuuden vaatimusta ei pidetty erityisen tärkeänä.

    Riikilän Mikko

    Tekijä
    Mikko Riikilä
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • jees h-valta 20.12.2017, 19:53

    Enpä kyllä minäkään vaikka yksi ”kartellirosvo” onkin pääasiallinen ostaja. Sitten ne on kummia siitä kun ne eivät rahasta välilläkään muusta kuin muokkauksesta ja taimista. Mitään turhaa ”rosvoamista” ei todellakaan ole esiintynyt. Viimesikin juuri yksi aamupäivä kuljettiin metsässä enkä edes puukauppoja sillä reissulla tehnyt. Silti asianmukaista neuvonta-ja suositusinfoa tuli. rajatkin pyykkeineen katsottiin samalla.

    harrastelija 20.12.2017, 20:11

    Jovain: …jos korjuun kustannukset vähennettäisiin metsänomistajan verotuksessa,,,, ??

    Korjuukustannuksethan voi vähentää puun myyntituloista!? Ne vain on ensin maksettava korjaajalle ja puut myydään hankintana.

    Jovain 20.12.2017, 20:19

    Onhan se aika kuumaa ”rosvoamista” kun siitä ei oikein ääneenkään uskalleta puhua.

    Visakallo: ”ja maksaa myös puiden korjuun”. Maksaa kyllä urakoitsijoille tehtaan portille asti ja vähentää kustannukset puun hinnasta (kantohinta) etukäteen. Vähentää myös metsäosaston yleiskustannukset. Tehdään piiloperintänä puukaupan kylkiäisenä (pystykauppa), joka sisältää myös valtuutuksen ja hinnalla jonka suuruutta et tiedä. Myöskään vähennysoikeutta et saa, vaikka kaikki metsätalouden kulut ovat vähennyskelpoisia, niin myös ostopalvelut, josta tässä on kysymys.

    derHorst 22.12.2017, 20:23

    Tässä on ollut hyviä näkökulmia, vaikka välillä on vähän harhauduttukin.

    Kannattavuuden käsite ehkä vaatisi täsmennystä. Mutta lähtökohtaisesti kysymys on sijoitetulle pääomalle vaaditun korkotason jälkeen jäävästä tuotosta. Eli 90-luvulla sijoitettua rahaa ei pidä suoraan rinnastaa tämän päivän puunmyyntituloihin ilman korkotekijää.

    Joku on tehnyt tiliä ja joku ei.

    Omilla laskemillamini olen nykyään päätynyt sijoitetun pääoman minimointiin eli luontaiseen uudistukseen. Metsänhoitoyhdistyksille tämä on vaikea pala. Ei tuota, jos tonnin hehtaarille sijoittaa uudistuskuluihin.

    mehtäukko 22.12.2017, 20:51

    Minä kun taidan olla se takapajulan ukko, en taaskaan ala laskeskella.

    Päivän selvää on saada uudistus nopeasti ja varmasti onnistumaan. Kun rehevällä maapohjalla se vaatii muokkauksen ja ku-istutuksen, se vain ON tehtävä.Kuivilla kankailla taas kevyt muokkaus ja kylvö tai sp.

    Jos esim. uudistus tehdään nurin kurin, maksaa se kertolaskukin monen monta vuotta ja hikitippoja.

    pihkatappi 23.12.2017, 08:04

    Oltiin tuossa Satakunnan puolella taimikonhoidossa. 700 hehtaarin tilalla uudistukset tehty useilla kuvioilla alikasvoksella ja ilmeisesti täydennysistuttaen pienillä aloilla. Ainakin se taimikko (reilu 10 ha) mitä tehtiin oli täystiheä ja havupuuta jäi kattavasti, ainoa ongelma tuolla on ihan tolkuton hirvikanta, joka tietysti osaltaan vaikuttanut uudistusmenetelmän valintaan, tuhansia mäntyjä katkottu.

    Kuitenkin niin että kun tilassa on kiinni muutama miljoona, pitää jo laskea miten kannattaa milloinkin tehdä. Kun joka vuosi pykää kymmenen hehtaarin aukon, on tekemistä niin paljon että palkkatöissä kulkevan on vieraalla teetettävä käytännössä kaikki. 1000 euron säästö vuonna 0 merkitsee 70 vuoden kierrolla 15000 euroa pelkällä 4% korolla ja samalla korolla 60 vuoden kierrolla 10000 euroa eli kymmenkertaiseksi kasvaa 60 vuodessa. Sama tietysti laskennassa pätee siihen omatoimiseen harrastamiseen, jokaine säästetty euro kuviolla kasvaa korkoa pitkässä juoksussa enemmän kuin ilman laskenta uskaltaa edes ajatella, jolloin kannattaa laskea ajattelemisen lisäksi.

    Timppa 23.12.2017, 12:24

    Täällä keskusteluissa on aika usein varoiteltu siitä, että etenkin alikasvuskuuset ovat alttiita juurikäävälle.  Oletko Pihkatappi varma, ettei sinun säästösi koidu seuraavien metsänomistajien tappioksi, kun kasvatatkin vain lahokuusta?  Satakunta taitaa olla niitä laholle herkimpiä alueita.

    Jos 10 hehtaarin alueelta on katkottu vain tuhansia mäntyjä, niin siemenestä uudistaessa ei pitäisi olla mitään ongelmaa, koska taimia on runsaasti.  Jos männyt ovat syntyneet alikasvuksena, niin ne ovat kokemukseni mukaan alttiimpia hirvituhoille kuin aukkojen taimet ja niitä on tietysti myös vähemmän, joten ongelma on todellinen.

    Jos jätän mäntyjä siemenpuiksi vaikkapa 50 kpl a 600 l eli 32 euroa/kpl ja niistä kaatuu puolet, niin tappio on 800 euroa, millä summalla saa äestyksen, kylvön ja jalostetut siemenet.   Kumpi systeemi on kannattavampi siemenpuut vai kylvö riskit ja kasvunopeus huomioonottaen?

    Minäkin on yhtä lailla takapajulla kuin Mehtäukko, sillä uskon, että nopea ja tehokas metsäuudistaminen on aina taloudellisinta.   Jos yrittää halvalla, niin usein jää huonosti kasvavia kohtia, mikä käytännössä tarkoittaa, että metsänomistaja luopuu näiltä osin maastaan ilmaiseksi.

    mehtäukko 23.12.2017, 13:03

    Noinpa juuri.

    Eihän sp jättämisessä ole tolkkua jos a) ei ole käpyvuosista tietoakaan, b) alue on hankalien maisemien takana, c) alue on altis tuulille.

    Äestys ja konekylvö, se on siinä.

    mehtäukko 23.12.2017, 13:05

    Ja vieläpä se, d) jos laanimaille ei ole tulossa hakkuita lähi 3-5 vuosina.

    Jean S 23.12.2017, 13:17

    Siis metsätalouden kannattavuushan pitäisi laskea niin, että lasketaan yhteen oman metsäimperiumin vuotuiset hakkuutulot ja tuet, lisätään tähän inflaatiolla korjattu puupääoman vuotuinen arvonmuutos (joka voi olla hakkuumääristä ja puun hinnasta riippuen + tai -) ja summasta vähennetään vuoden aikana syntyneet kulut (mukaan lukien metsätalouden lainojen korot), poistot (esim. tiestön kuluminen) ja maksettavaksi tulevat verot. Tätä saatua vuotuista nettotuottoa voidaan sitten verrata metsäimperiumin tämänhetkiseen todennäköiseen kauppa-arvoon ja näin saadaan sijoituksen (netto)tuottoprosentti kyseiselle vuodelle. Sitä voi sitten verrata muihin sijoitusmuotoihin.

    Kaiken maailman laskennalliset korkokannat voi mun puolesta unohtaa saman tien.

    Sitten jos katsotaan asiaa kiinteistösijoittamisen näkökulmasta, niin sitten pitää tietysti ottaa huomioon esimerkiksi kaavamuutokset ja niitten tuomat mahdollisuudet tilan arvon kannalta – voi tulla kesämökkitontteja tai voi olla, että tulee maisematyölupavelvoite tai että kallionmurskaus ei enää jatkossa onnistukaan.

     

Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 529)
1 2 3 … 18 19 20 … 51 52 53