Taloussanomissa analyysitoimisto GnS Economics maalaa uhkakuvan lähestyvästä talousromahduksesta.
Ohjeita GnS Economics antaa kolme. Velkaa on maksettava takaisin. Käteistä on pidettävä reservissä riittävästi.
Kullan katsotaan säilyttävän parhaiten arvonsa markkinoiden heiluessa.
Parhaimmassa tapauksessa noususuhdannetta on jäljellä vielä yli kaksi vuotta, mutta arvio on on optimistinen.
Kiina ja suuret keskuspankit suunnittelevat tukitoimiensa poistamista ensi vuoden alkupuoliskon aikana. Mikäli näin tapahtuu, ensimmäiset kriisin merkit näkyvät jo ensi vuonna.
Merkkejä ovat voimistuneet markkinaheilahtelut, pankkien kaatumiset sekä paniikinomaiset vastatoimet keskusviranomaisten tahoilta.
Vuonna 2019 kriisi pääsisi täyteen vauhtiin, kun keinot globaalin talouskuplan kannattelemiseksi olisi käytetty loppuun.

Ota vaan Jeesse velkaa metsänostoon niin paljon kuin vain saat. Siinä käy sitten hyvin tai huonosti tai hyvin huonosti.

Olipahan erikoisen hyvin tehty tuo opinnäytetyö! Monesti nuo insinöörityöt on sisällöltään ja kieleltään aikamoista kuraa, mutta tämän eteen oli käytetty ajatusta ja nähty vaivaakin.

Eipä tuon opinnäytetyön johtopäätös ollut kovin houkutteleva. Jos metsän hankintaan ei tarvitse sijoittaa penniäkään, voi metsässä puuhailulla tulla toimeen. Muuten se on sijoitettuun pääomaan suhteutettuna huonoa sijoitustoimintaa jonka tuottoon voi omalla työpanoksellaan vaikuttaa.

Jos pinta-alaa on valtavasti, voi raivaussahahommalla ja pottiputkella säästää pitkän pennin, mutta sellaisella pinta-alalla elelee ihan kivasti kun muuttaa itse kuluiltaan halvempaan maahan ja teettää työt ulkopuolisella. Tai antaa luonnon hoitaa.

Täällä lapissa tarvitaan varmaankin yli tuhat hehtaaria tuottavaa metsää että se vastaa opinnäytetyössä olevaa eteläsavon 250 hehtaaria. Tuhanteen hehtaariin tuottavaa metsäpinta-alaa pitää omistaa maata tuplasti. Sillä pääsee jo komeasti TOP-100 listalle

Toki kemera-tuet maksetaan hehtaaritaksoilla ja kun pinta-alaa vaaditaan enemmän, tulee kemeraakin enemmän. Mutta ei niillä kemera-rahoillakaan kuuhun mennä.

Ajatusleikkinä: Minkälaiseen tuloon voisi päästä itse tekemällä, isoilla hehtaarimäärillä ja pelkästään kemeralla ratsastamalla. Taimikonhoidon ja nuoren metsän hoidon tuet taskuun, puusto nurin ja kevyt muokkaus ja antaa uudistua luonnonsiemenellä. Ja kierto alusta.

Kuvittelevat täällä  jotkut hyötyvänsä piiloperinnästäkin. Ilmeisesti  metsänomistajien katsotaan saavan liikaa etuutta, jos korjuun kustannukset vähennettäisiin metsänomistajan verotuksessa, tai katsottaisiin metsätalouden tuloksi. Sitähän se ei tällä hetkellä ole, mutta vähennysoikeus kuitenkin kuuluisi olla. Korjuun kustannukset ovat ylivoimaisesti suurin menoerä, yli puolet puun hinnasta, toteutuu piiloperintänä puun hinnasta, ja kun piiloperintänä toteutuu, ei näy myöskään metsänomistajan vero eikä muussakaan kirjanpidossa. Teollisuus ilmeisesti kuittaa vähennyksen omassa kirjanpidossaan, vaikka metsänomistajat korjuun kustannukset maksavat.

Täällä jopa perustellaan metsätalouden hyvää kannattavuutta jättämällä korjuun kustannukset huomiotta. No mistäs huomioit piiloperinnästä?

Ainakaan kuitupuun viennillä ei tulevaisuudessa nosteta kannattavuutta, Ruotsissakin alkaa olemaan ylitarjontaa tämän homman takia…

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/artikkeli-1.218265