Keskustelut Metsänomistus Kannattaako metsätalous?

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 529)
  • Kannattaako metsätalous?

    Merkitty: 

    Valmistelen juttua metsätalouden kannattavuudesta ja sen tiimoilta olisin utelias kuulemaan, miten te palstalaiset mittaatte tai arvioitte oman metsätaloutenne kannattavuutta.

    Entä kuinka kannattavaksi koette metsätaloutenne. Millä keinoilla pyritte parantamaan puuntuotannon kannattavuutta – vai onko kannattavuus edes tärkeää. Muistan nähneeni täällä kommentin, jossa kannattavuuden vaatimusta ei pidetty erityisen tärkeänä.

    Riikilän Mikko

  • Planter

    Edellä olleen linkin opinnäytetyössä ei ole mitenkkään otettu kantaa siihen, miten se 250 hehtaarin metsäala on saatu hankittua.

    Ostetaanpa se nyt markkinoilta hintaan 4000 € /ha. Rahaa tarvitaan miljoona euroa. Otetaan lainaa 3% korolla 20 vuodeksi.

    Ensimmäisenä vuotena menee korkoihin 30 000 euroa ja lyhennyksiin tasalyhennyksin 50 000€ sitten päälle tarvitaan se metsäyrittäjän tulo 30 000€. Eli hakkuiden nettotuloa tarvittaisiin 110 000€, bruttona lähes 150 000 €.

    Taitaa metsätalouden menestys perustua siihen, että pienten ja keskisuurten metsätilojen omistajat tuottavat metsäteollisuudelle raaka-ainetta tappiolla tai olemattomalla pääoman tuotolla?

    ”Metsäkupsa” on poikkeuksellisen lahjakas yrittäjä, koska on pystynyt kartuttamaan itselleen metsäomaisuuden, joka elättää.

     

     

    Jovain

    Metsätalouden tilanne on huolestuttava. Sen tuottoja mitataan ulos yhä kiihtyvällä tahdilla ja metsänomistajat ovat tyytyväisiä? Hyötyjät ja osaajat ovat toisaalla, mutta myös suuruuden ekonomialla on sijansa. Pumpataan ulos loputkin, jos jotain jostain vaikka perhemetsätaloudesta on mitattavissa. Metsänomistajat myyvät nahkansa halvalla, eikä loppua ole näköpiirissä, toivottavasti lähtee purkautumaan sisältä päin.

    Jovain

    Metsätalous kannattaa, mutta se edellyttää tuottavia tiloja. Ns. ”lottovoitot” ovat entistä harvemmassa tällä hetkellä, vaan eihän sitä koskaan tiedä, mikä on tilanne vuosikymmenien kuluttua?

    Jean S

    Korostan jo aiemmin verotuksesta sanomaani. Eli siis kun palkkatöistä tulee ansiotuloja niin paljon, että marginaaliveroaste keikkuu siellä 50 % tienoilla, kannattaa näitä saatuja ansiotuloja sijoittaa kasvatusikäiseen metsään (maan ostot, ojitukset, lannoitukset), hyödyntää näin syntyvästä verotuksellisesti tappiollisesta metsätaloustoiminnasta saatava alijäämähyvitys ansiotuloverotuksessa nyt ja myöhemmässä vaiheessa myydä hyväkuntoiset tilat pois, jolloin saatava luovutusvoitto verotetaan lievemmin verotettuna pääomatulona. Tämä siis yksilötason näkökulmasta.

    Puukaupan tekeminen on ihan p-stä ja optimitilanteessa tilakauppa saattaa olla parempi tapa realisoida puustopääoma – onhan siinä ainakin enemmän potentiaalisia ostajia ja hinnan ja määrän tietää jo kauppakirjaa tehdessä  toisin kuin puukaupassa. Kaiken kaikkiaan koko ala on täynnä jänniä ilmiöitä.

    Eiköhän asiaa kannata katsoa siltä kannalta, että omistaako Wahlroos edelleen metsää Suomessa. Jos omistaa, se on varmasti kannattavaa 😉

    A.Jalkanen

    Veikkaan että kunhan biotalous pääsee kunnolla vauhtiin ja kaikelle puulle on käyttökohde, kannattavuus paranee, mutta onko meillä kärsivällisyyttä odotella sitä – ja ylisuuren hirvieläinkannan alenemista.

    Metsäkupsa

    Edellä Planter,Jovain ja Jean S tuovat hyvin esiin erilaisia asioita metsätalouden mahdollisuuksista ja pääoman tarpeesta.Kyllähän asia on niin,että tänä päivänä hinnat eivät  hevin mahdollista  alkaa elantoa saamaan ostamalla itselle pelkällä velalla työmaata.Taasen kellä miljoona valmista,niin harva sitä metsään sijoittaa,ellei ole kiintynyt ja innostunut siitä.

    Itsekkin aion seuraavassa pörssinotkahduksessa siirtää puun myynistä tulevia varoja arvopaperireihin.Sillä puolella tuotto ollut hyvä,joskin riskitaso korkeampi.Elämässä olen joutunut riskejäkin ottamaa ja kun valtaosin olen mielestäni onnistunut,niin osaltaan mahdollistanut nykytilanteeni.

    Tolopainen

    Kaikkia munia ei kannata laittaa samaan koriin tai jos laittaa kannattaa vahtia.  Sijoittamisen pitää olla sunnitelmallista ja pitkäjänteistä. Se onnistuu jos elämänhallinta on kunnossa, jos ei käy yleensä niin että omistaja vaihtuu. Ei ne suuret tulot vaan pienet menot ratkaisee paljonko viivan alle jää. Suomessa verottaja kohtelee piensijoittajia töykeästi suursijoittajat eivät veroja tänne maksa.

    pikkutukki

    Metsäkupsan kanssa samat aatokset , että jos olisi mitä laittaa kun pörssi putuaa neljään tonniin !

    Hiluxmetsuri

    Jean S on jäljillä. Ostamalla halvalla tai perimällä sekä odottelemalla metsän tuotto syntyy. Biotaloudesta, mitä se sitten itse kullekin tarkoittaneekaan, ei kannata odotella suurta kannattavuusihmettä, se kun on todennäköisesti alkutuottajalle ihan yhtä heikosti hinnoiteltua kuin tähänkin asti.

    Metsänhoito ja kulujen vähennys verotuksessa äärisosialistisessa veroparatiisissamme ovat järjellistä kannattavaa metsätaloutta. Puunmyynti ei sitä useinkaan ole. Perustelut nettonykyarvolaskelman, äärimmäisen pitkän pitoajan ja vaihtoehtoisten sijoitusmuotojen kautta. Katsokaapa vaikka asuntojen hintoja, vuokrien hintoja ja melkeinpä minkä tahansa asemansa vakiinnuttaneen pörssiyhtiön osinkotuottoa.

    Tähän löytyy varmasti poikkeuksia, mutta pitkällä aikavälillä reaalituotto on metsän puuvarannon kasvun arvon suuruinen. Metsää voi olla sijoitussalkussa jonkun verran.

    MaalaisSeppo

    Veroasioissa taitaa Jean S olla pahasti metsässä. Esim metsätalouden korkomenot alentavat lopullista verotusta yhtä paljon palkkatulojen marginaaliverosta riippumatta, jos vain maksettu vero ylittää korkomenojen alijäämähyvityksen. Ellei ylitä vahvistetaan tappio myöhempiä vuosia varten.

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 529)