› Keskustelut › Metsänomistus › Kannattaako metsätalous?

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 529)
1 2 3 … 11 12 13 … 51 52 53

  • Kannattaako metsätalous?

    Lähetetty: 11.12.2017, 17:54

    Merkitty: 

    Valmistelen juttua metsätalouden kannattavuudesta ja sen tiimoilta olisin utelias kuulemaan, miten te palstalaiset mittaatte tai arvioitte oman metsätaloutenne kannattavuutta.

    Entä kuinka kannattavaksi koette metsätaloutenne. Millä keinoilla pyritte parantamaan puuntuotannon kannattavuutta – vai onko kannattavuus edes tärkeää. Muistan nähneeni täällä kommentin, jossa kannattavuuden vaatimusta ei pidetty erityisen tärkeänä.

    Riikilän Mikko

    Tekijä
    Mikko Riikilä
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Puuki 16.12.2017, 13:55

    Rahalla saa ja autolla pääsee (jos tiet on kunnossa) . Nythän on kvartaalin tuotot tapissaan mm. Metsägroupilla.  Pakkasen kovettamilta sentseiltä vain puuta ostamaan. Hinta voi olla vähän tavallista korkeampi, mutta se ei voi olla este. Sopiva hinta voisi olla pohjoisemmalle puulle nyt  sama kuin E-Suomessa ja siihen tietysti vielä pieni lisä kun ollaan markkinataloudessa.

    Planter 16.12.2017, 14:41

    Taneli: ”Yleisesti kai voidaan sanoa että metsätaus ei tuota aivan hirveitä korkoja sijoitetulle pääomalle, mutta vaikea on metsätaloutta saada pitkänpäälle tappiollekkaan.”

    Kannattavuus on tulot vähennettynä menoilla. Kun ei tee mitään, joka maksaa, ovat menot nolla, joten metsätalous on silloin aina kannattavaa.

    Kun tekee jotain mikä maksaa, on tappion riski olemassa, joten pitää laskea ja ottaa ”korkonysvärin” työkalut käyttöön.

    jees h-valta 16.12.2017, 17:49

    Täällähän vilkkaasti keskusteltu, hyvä niin. Ensin tuonne jätkän aiempaan vastaukseen että ei se kuusikon kasvatuskaan niin kovia kuluja tuota, eli uudistuskulut aika pienet, myös männylläkin, että senpuoleen kuitunakin voi laittaa poikki siinä ensiharvennusaikaan jossa hiukan ehkä tukkiakin mukana. Tällä haavaa hinta varmasti jotain 22-23 päätehakkuussa. Kyllä sieltä kolme-nelikymppisestä kuusikostakin jo kerrointa tulee hehtaarin uudistuskuluihin nähden. Toki koivu joukossa antaisi vielä lisää tuloa. Jos ala on esim. hyvin juurikäävän saastuttama kuten nyt yksi alani on (joka piti ensiharventaa) ainakin paikoittainen päätehakkuu ja koivulle uudistus järkevää metsätaloutta. Kuten nyt omassakin tehdään. Otetaan pahimmat saastuneet kokonaan paljaaksi. Laitan raudusta niissä kasvuun.

    mettämiäs 16.12.2017, 18:32

    ”MG omistaa myös aika paljon metsiä”

    Tällä palstalla harjoitetaan valeuutisten levittämistä suuren maailman malliin…

     

    mehtäukko 16.12.2017, 18:59

    Metsätaloutta uneksiva saa ostetuksi markkinoilta ilman korotushuutokauppoja alueellisesti vallitsevan hintatason mukaisesti ja metsä-ammattilaisten arviointien perusteilla palstoja, joista alkaa muodostua pinta-alaa elinkeinoksi.

    Jokainenhan tietää korkotekijöiden olemassa-olon, mutta ostotilanteessa viisaampien henkilöiden asettamien käypien arvojen alle meneminenhän tietää vain tyhjän tapaamista.

    Kun ostaja on omatoiminen ja ”kirveseen” tarttuva, hän kaiken saatavissa olevan tiedon,taidon järjen sanelemana suorittaa kierto-aikaan kuuluvat toimenpiteet säntillisesti ja ajallaan. Se tarkoittaa sitä, että metsämaa puskee puuta maksimaalisesti kaiket vuodet .Kuvio vuorollaan on käsittelyssä, jonka puntarissa on puuston tila ja kysyntä /puun hinta.

    Jos tulee myrskytuho, ne korjataan heti. Lannoituksen aprikointiin löytyy faktat puuston iästä, laadusta ja maapohjasta. Harvennukset sanelee puuston kehitys…

    Päätehakkuun tilillä voi,- jos on tarjolla hinta/laatusuhteista nuorta ja varttunutta metsää-, lisätä pinta-alaa.

    Kysymys kuuluu: minkä mielenlaadun tasoittamiseksi korkolaskuja tarvitaan?

    pihkatappi 16.12.2017, 19:24

    Metsätalous kannattaa kun pitää kulut pieninä ja ottaa metsästä rahat pois ajoissa tai mahdollisen hintahuipun kohdatessa jopa liian ajoissa. Kannattaa laskea tehtävien investointien kannattavuudet, sekä ennenkaikkea välttää virheet joka käänteessä. Myrskytuhot, taudit ja eläintuhot ovat riskitekijöitä, jotka on otettava huomioon. Puukaupassa on parhaat mahdollisuudet onnistua, kun tietää mitä leimikosta tulee ja mitä ostajat tarvitsevat. Korkolasku on vain aputekijä, joka kuitenkin ohjaa päätökseentekoa aikataulutuksen ja toimenpiteiden kannalta, vai miksi CT pohjia ei Tapion ohjeissakaan käsketä istuttamaan, no siksi kun rahalla on aika-arvo ja ohjeet on tehty tiettyjen laskentakorkojen perusteella.

    Kalle Kehveli 16.12.2017, 19:26

    Moniko täällä elää metsästä? Jos on sen itse hankkinut markkinahintaan velkarahalla ja yrittää sillä pitää itsensä hengissä, niin harvalta taitaa onnistua. Sitä voi hyvin verrata kannattavuudeltaan palkkatyöhön tai muuhun yrittäjyyteen. Loppupäätelmä on lähes aina, ettei kannata. Täälläkin lähes kaikki saavat tai on saaneet rahansa palkkatyöstä tai palkkatyöstä kertyneestä eläkkeestä, jolla pönkätään tai on pönkätty metsätaloutta. Maatalouden osalta on hyvin monella sama asia, vaikka siellä tuet on aivan eri tasolla.

    pihkatappi 16.12.2017, 19:26

    MG myi metsänsä ostaakseen hienopaeritehtaita ja maksellakseen velkojaan, joita tehtaiden ostosta syntyi. Metsät myytiin vissiin jo 15 vuotta sitten.

    mettämiäs 16.12.2017, 21:58

    ”MG myi metsänsä ostaakseen hienopaeritehtaita ja maksellakseen velkojaan, joita tehtaiden ostosta syntyi. Metsät myytiin vissiin jo 15 vuotta sitten.”

    Tässä kohtaa voisi ihan kysyä, että faktaa vai fiktiota?

    jees h-valta 16.12.2017, 23:15

    Ei taatusti ainakaan faktaa. Ei ole mitään 15 vuotta kun niitä meille asiakkaille mallimetsinä esiteltiin. G.A.Serlachiuksen perujahan Metsäliitto aikanaan ne osti ja en ole ainakaan kuullut että niitä myyty olisi. Eri on jos on jotenkin rahastoitu tai joku muu järjestely tehty. Niistä ei aina julkisuuteen paljon kuulu.

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 529)
1 2 3 … 11 12 13 … 51 52 53