Keskustelut Metsänomistus Kannattaako metsätalous?

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 529)
  • Kannattaako metsätalous?

    Merkitty: 

    Valmistelen juttua metsätalouden kannattavuudesta ja sen tiimoilta olisin utelias kuulemaan, miten te palstalaiset mittaatte tai arvioitte oman metsätaloutenne kannattavuutta.

    Entä kuinka kannattavaksi koette metsätaloutenne. Millä keinoilla pyritte parantamaan puuntuotannon kannattavuutta – vai onko kannattavuus edes tärkeää. Muistan nähneeni täällä kommentin, jossa kannattavuuden vaatimusta ei pidetty erityisen tärkeänä.

    Riikilän Mikko

  • Rane2

    Entäpä metsäteollisuus?Nyt saisi halvalla.

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/artikkeli-1.217740

    jees h-valta

    Jätkä tuolla edellisellä sivulla jotain yritti leukailla muka parikymppisen metsän kaatamisesta. Kyllä se vain kannattaa ja on jopa suositeltavaa kun on kyse hybridihaavan viljelystä. Samalla alalla toki kasvaa muutakin puulajia mutta pääsato on muutaman vuoden kuluttua osin hyvän kokoista tukkikoon metsää. Miksikähän sitä sitten ei saisi kaataa?

    mettämiäs

    Metsätalouden kannattavuudessa pitää ottaa urheilutermit käyttöön; täytyy tehdä parhaansa eli kaikki mahdolliset konstit pitääkseen metsät sekä niiden kasvun ja tuotoksen parhaassa mahdollisessa kunnossa ja sitten on seurattava, mihin se riittää…

    Reima Ranta

    Eikö tuo (Revi siitä!) ole itsestään selvyys AJ. Ellei keinollisen metsänuudistamisen kuluja saa valitulla korkokannalla koskaan takaisin, niin ainoaksi vaihtoehdoksi jää antaa luonnon hoitaa, tavalla tai toisella.

    Metsänomistajalle ehdottomasti tärkein metsän tuottokykyä kuvaava tunnusluku on suhteellinen arvokasvu. Sen perusteella taloudellisia ratkaisuja tehdään. Muut kasvua kuvaavat tunnusluvut ovat lähinnä sivuseikkoja.

    harrastelija

    Norjalla on paremmin tuottava öljyteollisuus, metsäteollisuuden tuotto on sielläkin mennyt miinuksen puolelle – varsinkin paperin valmistuksessa. Öljytohakanssa on jäänyt biolaitosten investoinnit toiseksi.

    Yrittäjinä norjalaiset aikoinaan pistivät myös Suomen metsäteollisuudelle vauhtia. Ensimmäisestä sahasta Kotkan seudulla taitaa olla n. 150 v. Siitä kehittyminen nykyiseksi SE:ksi on mitä parasta metsäteollisuuden historiaa.

     

     

     

     

     

     

     

     

     

    Mysteeri

    Kyllä asia noin menee kuten Reima yllä kertoo. Metsä tulee uudistaa silloin kun sen suhteellinen arvokasvu on yhtä suuri kuin metsänomistajan metsätaloudelleen asettama korkovaatimus.

    Jyrki Kankaan ollessa Metsähallituksen pääjohtaja suhteellinen arvokasvu tuotiin myös osaksi pohjoista metsätaloutta. Pääjohtaja siis toteutti omistajan metsätaloudelleen laatimia tavoitteita ja hoiti johtajan tärkeintä tehtävää eli omistaja-arvon tuottamista.

     

    jees h-valta

    Jyrkihän on meitä Harjavallan poikkii että senpuoleen järkeä löytyy kyllä. Sitähän tarvitaan täällä teollisessa Satakunnan kolkassa joka päivä. Sopiva sekoitus maalaisjärkeä käytännön tasolle ja hyvä koulupohja ja matikkapää niin siitähän tuo Jyrkiboy on leivottu.

    Jätkä

    Jeessi. En puhunut sinun Hybridihaavikoistasi, vaan viittasin erääseen laskelmaasi, jossa päädyit tulokseen, että esim havupuustoa kannattaisi kasvattaa vain siihen vaiheeseen, jossa normaali-ihmiset tekisivät ensiharvennuksen.

    Eli metsikköön on satsattu kaikki mahdolliset kasvatuskustannukset ja kun se alkaisi tuottaa myyntipuuta, niin Jeessi pistäisi avohakkuun käyntiin, uudistaisi ja polkisi heinää parikymmentä vuotta ja taas sama Rumba päälle.

    Harjavallassakin ennen pidettiin noin ajattelevia suljetulla, nyt näyttää olevan avo-hoidossa.

    Visakallo

    Kyllä se Jessekin siitä tasaantuu, kun vähitellen alkaa kuusikymppiä lähestyä mittarissa, ja nurin kolautetut haavikot alkavat vesoa hirville ruokaa. Alkaa aitarumba uudestaan ja raivaussahaakin saa vinguttaa kaikki joutoajat. Saamme Jessestä palstalle vankkamielipiteisen tukkipuun kasvattajan!

    MaalaisSeppo

    Jaksollisen kasvatuksen edustajana otan kannattavuuslaskelmissa huomioon myös uudistamiskulut. Eli korkolaskennassa arvokasvun korko = 100*arvokasvu/(myyntitulo – uudistamiskulu).

    Toisaalta pyrin maksimoimaan tilani nettotuottoa. Jos rahantarvetta on tutkailen, saako pankista halvempaa rahaa kuin metsästä päätehakkuualoilta. Tein vähän aikaa sitten kaupat n. 90 v männiköstä, kun sen arvokasvu % verot ja uudistuskulut huomioiden oli suunnilleen pankkilainan tasoa. Sijoitan rahat metsätiehen eli takaisin metsään.

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 529)