› Keskustelut › Metsänhoito › Kannattaako luonnollinen uudistaminen

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 68)
1 2 3 … 5 6 7

  • Kannattaako luonnollinen uudistaminen

    Lähetetty: 1.3.2018, 21:02

    Kyse siis ylispuiden poistosta jossa puulaji vaihtuu koivusta kuuseen. Paljonko kuusten (taimien) runkoluvun tulee olla, jotta luonnollinen uudistaminen on kannattavempaa kuin maan muokkaus ja istutus? Usein näkee todella harvaksi jääneitä kuusikoita joista on koivut poistettu, melkeinpä ilmakuvasta pystyy laskemaan runkoluvun, niin paljon tyhjää on. Kannattaako se? Tietysti ovat 10-15 vuotta, 20 vuotta istutustainta edellä ja istutuskustannukset pois.

    Tekijä
    Mottimasa
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen 6.3.2018, 10:59

    Mutta kuvio on vajaatuottoinen, niin että ehkä kannattaa täydentää.

    Jätkä 6.3.2018, 11:15

    Jos kehityskelpoisia kuusia on kolmesataa kpl/ ha, niin alueelle voisi tehdä koneellisesti maanmuokkauksen, kunhan varoo niitä jätettäviä. Täydennykseen sopisi sekä kuusen rotutaimet taikka rauduskoivu / Siperian lehtikuusi.

    Lepän taimia ei taida saada helposti.

    Toisaalta – jos räknätään koko uudistamisprojektin hinta, niin ei siinä paljoa rahaa säästy, jos käyttää 300 luonnon -”tainta” hehtaarille.

    Kannattaa kuitenkin unohtaa nuo hihhuleiden taikatemput kasvattaa kolmeasataa runkoa taimesta päätehakkuuseen – ja tietenkin ilman mitään hoitotoimenpiteitä.

    Korpituvan Taneli 6.3.2018, 14:22

    Oletko jätkä kokeillut edes pienessä mittakaavassa lepän taimien kasvatusta? Muutamassa peratun ojan penkassa olen vain huomannut että siemensyntyistä leppää tulee todella herkästi, vois olla helppoa taimiviljely.

    Jos leppää on tarkoitus saada vain maanparantajaksi, suojapuustoksi tai polttopuuksi, niin lepän oksien tökkiminen keväällä maahan riittää kyllä, mutta ei sillä tavalla paneeliaihioita saa.

    Onko se 300 runkoa hehtaarilla edes viimeisen harvennuksen jälkeen järkevä asento. Eikö koivikkokin ole jo silloin turhan harvaa?

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Jätkä 6.3.2018, 15:55

    Jos on isoa Rauduskoivua, niin  taitaa helposti kasvukaudella vesi muodostua rajoittavaksi tekijäksi. täysikasvuinen koivu haihduttaa 1000 – 2000 litraa vuorokaudessa silloin, kun kasvu on päällänsäkin.

    Ei taida kuitenkaan olla missään suosituksessa, että pitäisi alle 300:n rungon pudottaa. Kyse on aina siitä, että maan kasvukyky on se, joka on rajana. Jos siitä ulosmitataan vai kolmasosa, taikka 15 %, niin sehän on pahasti vajaatuottoinen.

    Siilinjärvellä olimme koealalla, jonka vuosikasvu oli 36 kiintoa ja luulisin hyvin monen ymmärtävän – Ei toki kaikkien, että jos mahdutetaan 36 kiintoa 300:n runkoon kerran vuodessa, tapahtuu luonnossa jotain poikkeavaa.

    jpjulku 6.3.2018, 15:56

    Miksiköhän täällä jauhetaan 300:sta taimesta tai rungosta kun luvulla ei ole mitään tekemistä Mottimasan kysymyksen kanssa 🙂

    Jätkä 6.3.2018, 16:18

    Onhan!

    Lue avaus uudestaan ja uudestaan, kunnes sekin kysymys valkenee. Sitten kehoitan lukemaan ketjun läpi ja toiseen kertaan ja kolmenteen kertaan – eiköhän sieltä löydy joku ”vastaus”, jossa väitetään 300 olevan ihan oikea määrä.

    Pitäisikö kaikkien muiden heittäytyä JOO-miehiksi, kun tähän asti suurin osa on luottanut metsänkäsittelyohjeisiin?

    pihkatappi 6.3.2018, 16:36

    Metsänkäsittelyohjeet on sellutehtaita ja JOO-miehiä varten. Mutta voisihan tuollaisen 300 luonnontaimen aukon täydentää 500 taimella kuokalla laikuttaen ja heinätä parit kerrat. Taimet 100 euroa, istutus omana työnä ~150 euroa ja heinäykset omana työn ~200 euroa, eli 450 euron sijoitus. Sitten olisi 800 runkoa kasvamassa, ei tarvi ensiharventaa ja pelätä juurivaurioita, perkaa vain raivaussahalla ja päätehakkuu 50 vuoden päästä.

    jpjulku 6.3.2018, 20:31

    Tyhmyys on katsojan silmässä, vai miten se meni:) Piti ihan lukaista tämä ketju uudelleen läpi.

    Pihkatappi, lähtisivätköhän nuo mitenkä kasvamaan jos paikalla on jo entuudestaan parimetrinen kuusentaimikko (uskaltamatta enää spekuloida taimien määrällä) varjostamassa. Voisihan ne lähteäkin.

    jpjulku 6.3.2018, 20:41

    Ehkä tämä liittyy ketjun aiheeseen. Itsellä tulossa ensimmäiseen harvennukseen parin hehtaarin omt-pohjainen rauduskoivikko. Paikka on sellainen, ettei koivikon alle tunnu luontaisesti tulevan kuusentaimia. Onko kukaan koskaan istuttamalla yrittänyt synnyttää kuusialikasvosta? Silloin taimia saa haluamansa määrän ja tasaisin välein. Olisiko ylispuusto vielä ykkösharvennuksen  jälkeen liian varjostavaa?  Entäs kakkosharvennuksen jälkeen?

    pihkatappi 6.3.2018, 20:50

    Vain selkeisiin aukkopaikkoihin taimia. 4 metriä väliä isompiin luonnon puihin ja istutetut 3 metrin välein, vaativaa työtä heinittyneen alan täydennys.

    Itse teen keväällä vähän vastaavan, tosin laitan kuitenkin 2,5 metrin välein taimet ja alueelle jäävät luonnontaimet ovat alle metrin mittaisia. Laatu on varmemmin parempi, kun ensiharvennuksessa poistetaan huonot rungot ja kun heinäykseen ei tuolla omalla kuviolla tule tarvetta (alueella olleen täysitiheän kuusikon jälkeen kestää kotvan, että heinät valtaavat alan, joka mustikkatyyppiä), investointi on edullinen. Muokkauksen hinnalla täydennän koko taimikon. 300 euron sijoitukselle + maapohjan arvolle kun laskee korkoa kiertoajalle, pari harvennusta ja päätehakkuu, voi olla rosentit kohdillaan, vaikka kasvussa vähän häviäisikin. Kemera taimikonhoidot eivät ole minulle kuluja.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 68)
1 2 3 … 5 6 7