› Keskustelut › Metsänhoito › Kannattaako luonnollinen uudistaminen

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 68)
1 2 3 4 5 6 7

  • Kannattaako luonnollinen uudistaminen

    Lähetetty: 1.3.2018, 21:02

    Kyse siis ylispuiden poistosta jossa puulaji vaihtuu koivusta kuuseen. Paljonko kuusten (taimien) runkoluvun tulee olla, jotta luonnollinen uudistaminen on kannattavempaa kuin maan muokkaus ja istutus? Usein näkee todella harvaksi jääneitä kuusikoita joista on koivut poistettu, melkeinpä ilmakuvasta pystyy laskemaan runkoluvun, niin paljon tyhjää on. Kannattaako se? Tietysti ovat 10-15 vuotta, 20 vuotta istutustainta edellä ja istutuskustannukset pois.

    Tekijä
    Mottimasa
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Jätkä 3.3.2018, 08:22

    Kun kuitenkin metsälain henki on: Metsää älköön hävitettäkö. Ja mitä se on: Metsän hävittäminen on sen käsittely siten, että sen luontainen uudistuminen vaaraantuu.

    Jos havupuuvaltaisella kuviolla on vain 300 tainta, ei metsikön tulevaisuutta ole turvattu.  Kyseessä on silloin hävityshakkuu, jos tila on luotu hakkaamalla. Näkisin ainoaksi oikeaksi toimenpiteeksi täydellisen raivauksen, maan muokkauksen ja viljelyn.

    Edelleenkin edellytetään  (v 2014 alkaen), että keski – ja eteläsuomessa havupuuvaltaisissa taimikoissa on vähintään 1400 kehityskelpoista tainta ja alle puolen metrin välein olevat taimet lasketaan yhdeksi.

     

    Mottimasa 3.3.2018, 08:28

    Juuri niinkuin Taneli totesi ne metsänhoitotyöt kun ovat 70% toisten jälkien korjaamista. On kasvatushakkuun aika kun tehdään ensiharvennusta, tämäkin muutaman hehtaarin aukko on hakattu 15 vuotta sitten ja jätetty parikymmentä kiintoa koivua ylispuiksi, osin on erittäin hyvä kuusentaimikko, pituuskasvun puoliväliä lähenee, puolet alasta on juuri sitä huonoa joka ei kaukana 100 tainta per hehtaari ole.

    Puuki 3.3.2018, 08:34

    Gla :

    Oli puhe ”Hyvän metsän hoidon suosituksista”. Niihin ei kuulu 300 kpl/ha tiheydellä kasvattaminen kuin esim. vasta ennen kuusen luontaista uudistamista tehdyn väljennyshakkuun jälkeen.

    Heinän kasvu ei haittaakaan enää 2 m pitkiä kuusia, sitä en tarkoittanutkaan, vaan ihan sitä mitä jo kirjoitin ed. kommentissa. Luetun ymmärtäminen on joskus vaikea rasti.

    Jean S 3.3.2018, 09:35

    Ensiharvennuspuusta ei tosiaan saa juuri mitään, eli ainakaan yli tuhatta tainta / hehtaari ei tarvitse olla. Jos koivikko olisi epätasaista, jättäisin jonkin verran niitä pienempiä siitäkin. Jos taimikossa on reikiä, voi täydennysistutella, ja jos ei istuttele, niin käyttää sitten ne reiät aikanaan hyödyksi ajourien kanssa. Jos taas reiät ovat tarpeeksi isoja, niin kyllä niihin jotain lehtipuuta siunaantuu, joka ehtii kyllä kasvamaan kuuset kiinni siihen ensiharvennukseen mennessä.

    Gla 4.3.2018, 07:36

    Puuki: ”Luetun ymmärtäminen on joskus vaikea rasti.”

    Kun en ymmärrä lukemaani, kysyn millä tavalla alle 1000 tainta hukkaisi kasvupotentiaalia liiaksi heinän kasvatukseen?

     

    Puuki 4.3.2018, 07:52

    ^  Alunperin vastasinkin Petkeleksen kommenttiin , jossa oli puhe 300 kpl/ha tiheydestä.

     

    Gla 4.3.2018, 07:58

    Ei tosiaan taida olla luetun ymmärtäminen kunnossa, kun en ymmärrä.

    Petkeles vertasi kannattavuutta hyvän metsänhoidon suositusten mukaiseen kasvatukseen ja sai tulokseksi, että 300 tainta riittää. Sitten sanoit, että ”Riittävä määrä 2 metrisille voisi olla OMT-pohjalla n. 1000 kpl/ ha, jotta kasvupotentiaalia ei menisi liiaksi heinänkasvatukseen.”

    Kysyn uudetaan, miksi alle 1000 hukkaa liikaa kasvupotentiaalia heinän kasvatukseen?

    Puuki 4.3.2018, 08:13

    Jos taimikko on liian harva, niin puun  kasvu muuttuu. Pituuskasvu heikkenee jonkin verran ja vastaavasti paksuutta tulee tavallista enemmän ja  oksien paksuus lisääntyy. Niitä muutoksia ei taida esim. Mottiohjelmisto ottaa huomioon ollenkaan.  Jos taimet on keskimäärin liki 6 m etäisyydellä toisistaan, niin jokin osa kasvupotentiaalista menee hukkaan rehevillä kasvupaikoilla.

    Gla 4.3.2018, 09:42

    Motti perustuu lukemattomaan määrään havaintoja, mutta erikoistapauksiin ei aineistoa varmaankaan riittävästi ole. Silloin täytyy vain itse osata arvioida, miten kasvu kehittyy. Oma käsitykseni on, ettei harvuus pituuskasvua merkittävästi heikennä ja paksuudesta motteja kuitenkin tulee eli ei ongelmaa. Oma lukunsa on ylispuusto, joka varjostuksellaan vaikuttaa samaan suuntaan kuin tiheys. Tosin 20 koivua tuskin paljon vaikuttaa.

    Oksaisuus voi olla 300 rungon tiheydessä ongelma, mutta tuskin lähempänä 1000 runkoa kuin 300 runkoa. Ensiharvennuksen mitoissa varjoa alkaa kuitenkin olla ja siitä on vielä matkaa päätehakkuuseen.

     

    Jätkä 4.3.2018, 09:52

    Kun kaikkien toivoma laadun huomioiminen tukkikaupoissa tulee kuvioon mukaan, on ennustettavissa, että kasvutiheydessä 300 r/ha kasvatettujen havupuiden ostajia ei taida olla jonoksi asti.

    Ei varmasti ole edes kuitupuuksi hakatulle kuuselle, jossa massassa oksan osuus on jo sellainen, että se vaikuttaa sellunkeiton prosesseihin.

    Ei noita ”Pihakuusia – Mäntyjä” kukaan ostohenkilö katsele himoiten ja sellaisiahan noilla 300:n rungon tieheyksillä saadaan aikaan.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 68)
1 2 3 4 5 6 7