Voin oman kokemuksen perusteella sanoa, että ei kannata. Tosin minä teen hankintana ainoastaan tuulen kaadot ja ylispuu koivut. Mönkkärillä ajan tienvarteen, kuorman teko/purku lihasvoimin. Eikä niitä nökkösiä kasoja edes kukaan ostaisi, ellei olisi sopimusasiakas tai puukauppa taustalla.

Mutta jos vaihtoehtona on jättää rytöläjä metsään, tai maksaa ulkopuoliselle työstä/ajosta, niin ennemmin teen ne itse. Saa edes jotain rahoja kouraan, muuten menisi maksun puolelle.

Kuka on käskenyt ajaa mönkkärillä? Kuka on käskenyt tuoda sieltä metsästä vain ”nökkösen?

Perustavaa laatua oleva virhe on, että metsään mennään esim mönkijällä pujotellen niin, että yhtäkään puuta ei tarvitse kolhia tai ennen kolhimista kaataa. Tottakai sinne tehdään ajoura, ellei sellaista jo ole. Hakataan pystystä sen verran lisäpuuta, ettäsaadaan kunnon kauppaerä kokoon. On peräti vähän sellaisia metsäpalstoja, joista ei ole varaa ottaa väh. 10 % puumäärästä, varsinkin, jos hakkuusta on kulunut vähintään viikko, taikka vuosi – pari.

Hankintahakkuulla tukin teko ei ole ihan niin yksinkertaista. Vaikka olisi osaava ja laskutaitoinen M-sahahenkilö, niin tarkka katkonta valuu hukkaan, kun tehdasmittauksessa raakkiprosentti suuri. Sen laiskan motokuskin lopputulos on parempi, kun raakki pienempi.

Dimensioita on niin paljon, että nykyään vain moton tietokone pysyy mukana. Jos ottaa tukin millilleen latvan vaikkapa 15senttiin, niin tod. näk. se on raakki tehtaalla. Voi olla että 43dm tukin voi tehdä 15cm latvaan, mutta 41dm sallittu latva on 20cm, 40dm taas 15cm latva, mutta tyvi enintään 25cm jne. mittojen viidakkoa.

Tehdasmittaus ei ole hankintahakkaajan puolella.

Hankintahakattuja kuitujakaan ei mielellään osteta, on monenlaista laatua siellä; latvat alle 6cm, seassa on liian pitkää 6m rankaa ja lyhyttä 2,7m. Lisäksi tehtaalla laatuvaatimukset on sellaiset, että haaraista, lahoa yms. ei sinne kaivata, tehtaalle menevän sellupuun pitää olla priimaa. Pakkausmateriaaleja, etikettejä, hienopaperia yms. kun tehdään sellusta, niin nuo haarapuiden mukana menevät kuoret ja lahot näkyvät sellussa. Sen vuoksi toimitusasiakkaiden hakkuuketjut on koulutettu tekemään standardien mukaista tavaraa.

Tehdasmitassa tukkien raakki% tuppaa olemaan aina ~ 4 % vähintään vaikka tienvarressa tukit näyttäisi kuinka laadukkailta ja moton tai manun tekemiä  .  Tuo mittojen vaihtelu sen tekee, jos ei ole muita selviä vikoja puissa.  Joillakin  ostajilla on tapana , että kantohinta maksetaan motomitan eikä tehdasmitan mukaan.  Joillakin on tapa se , että tili tulee myyjälle tahdasmitan mukaan vaikka ostaja tekee omana korjuuna.

Firmoillahan hankintanökköset on hinnoiteltu siten, että tukkia pitää olla muutamaa kuutiota enemmän ennen kuin niistä saa tukin hinnan (~ sama kuin kantohinta norm. leimikossa) . Samoin saattaa liian pieni kasa kuitupuuta mennä energiapuun hinnalla.  Saattaa silti kannattaa kerätä esim. tuulenkaadot pois , jos ei ihan ykköskappaleita ole hankalan hakumatkan päässä. Tukkipuukokoisista saa melko nopeasti kuorman tehtyä.