Tanelille vastaisin , että jos VAIN yksi seurue sai lupansa käytettyä , on hirvitiheys alhainen. Eihän niitä hirviä yhdettömiin ammuta . Omankin pitäjän pinta-alalle mahtuu 1/1000 eläimen tiheydellä 45 hirveä ja 2/1000 tiheys tietää jo 90 hirven jäävää talvikantaa . Nämä ovat luonnollisesti useammassa isommassa ja pienemmässä laumassa , talvehtimisalueella kymmenienkin yksilöiden laumoissa. Yhteislupa-alueen kokonaishirvimäärä ratkaisee , milloin peli puhalletaan poikki. Jos alueen alin tavoitetiheys ei täyty , jahti loppuu siihen.

GLA:lle Olen kanssasi hyvin monessa metsän kasvatusta koskevassa asiassa samaa mieltä ja perustelet asiat hyvin (oikein hyvä väittelykaveri) , mutta hirvivahinkojen osalta luotat liikaa tilastoihin. Tilastot tulevat valitettavasti viiveellä . Monesti tilanne on jo toinen , kun tilasto on valmis julkaistavaksi. Asioiden seuraaminen vaatii myös henkilökohtaista havinnointia riittävän suurilla alueilla ja pitkän ajan kuluessa. (omat kokemukset metsässä yli 40 vuoden ajalta ja monissa eri pitäjissä . Metsäpäiviä yli 250/vuosi)

Metsuri motokuski kertoi aivan oikein lumituhojen vaikutuksesta taimikoihin. Onkohan niitä edes tutkittu , kun niitä ei näy tilastoissa. Mielestäni lehtipuiden/taimien liian suuri määrä istutusaloilla aiheuttaa ainakin tänä päivänä moninverroin enemmän vahinkoa , kuin hirvet. Hirvi tosin tulee mielellään taimikkoon juuri lehtipuun houkuttelemana ja saattaa syödä varjossa kasvavan ja jälkeen jääneen mehevän männyntaimen huonoon kuntoon. Se mänty muuten häviäisi kasvukilpailun ilman sitä hirveäkin jo muutamassa vuodessa . 20 vuoden kuluttua männyn taimen kohdalla on pelkkä aukko ja sen ympärillä tiheänä kasvava koivuriukupuska lahoamassa latvuksensa menettäneenä hyvää vauhtia pystyyn. Näihin ”tuloksiin” törmää metsää harvennettaessa vähintään viikottain , heikoimmilla palstoilla päivittäin.

Lukijoiden kuviin on tulossa kuva , josta pitäisi selvitä , mikä kuusentaimikoita todella vaivaa ja uhkaa ! Sama tilanne on männynkin kohdalla. (viitt. edelliseen kommenttini)

Muistutan edelleen , että kaatolupia myönnetään jo nyt yli kannan tuottoa vastaava määrä . On paikallisen metsästysseuran asia huolehtia siitä , että kanta ei kasva , mutta ei myöskään vaarannu liiallisen metsästyksen takia.

Hirvenmetsästäjä saa 90-100 kiloa lihaa vuodessa.Hirvikarjan ruokkinut metsänomistaja saa pilalle pätkityn männyntaimikon.Tätäkö haluamme?

Olen aina ihmetellyt tätä vouhotusta hirvivahingoista. Ymmärrän mtinsinöörinä ja MO:na hirvien aiheuttamat vahingot metsätaloudelle, mutta mielestäni silloin kun hirvikanta pysyy 3-4hirveä/1000 hehtaarilla, vahingot ovat omien kokemuksien mukaan minimaalisia.. Omassa metsässä on laiduntanut nyt talvella 3-5 hirveä (emä ja 2vasaa ainakin, vasaporukka tekee enemmän pahaa kuin aikuinen). Kävin tarkastamassa ovatko tehneet tuhojaan, 1,5 metrisessä 5 hehtaarin kokoisessa männyn taimikossa osui silmään muutamia katkottuja taimia ja näistä minä en ainakaan pysty määrittelemään mitkä ovat hirven tai lumen aiheuttamia.

Harrastan myös hirvenmetsästystä ja hirvikoiria ja olen kiinnostunut metsästä muunkin takia kuin puuntuotannon. Se puuntuotanto ei kuitenkaan ole se ainut metsän tarkoitus. Tunnen kymmeniä metsänomistajia, jotka käyvät hirvimetsällä. He eivät valita hirvivahingoista. Tietysti jos jossain alueella on ylisuuri hirvikanta, pitää sitä pystyä vähentämään juuri siltä alueelta syksyn jahdissa.

Hirvi kuuluu olennaisena osana Suomen luontoon. Nykyinen metsätalous on saanut hirvikannan nousuun.
Ei ole metsästäjien eikä hirven vika, että Suomessa on nykyään niin paljon taimikoita, että hirvikanta on lisääntynyt viimeisen 30-vuoden aikana. Ja äskeisessä lauseessa en todellakaan kritisoi nykymetsätaloutta.

Monen mielestä sudet saisi tappaa olemattoimiin ja monien mielestä taas hirvet saisi hävittää sukupuuttoon, susia saisi kyllä olla hirviä hävittämässä. Yleensä tuppaa ihmisillä olemaan tapana ajatella vaan niitä omia etuja. Toisilla se omaetu on maksimaalinen puuntuotanto, toiset taas nauttivat myös hirvenmetsästyksestä.

Jos joku valittaa hirvistä, niin minusta hänen kannattaisi ensin hoitaa kaikki taimikonhoitorästit yms. heinäykset kuntoon, jos ja kun niitä on. Itse en valita, vaikka maallani on nytkin hirviä, keväällä pääsee joka tapauksessa taimikonhoitoon ja syksyllä jahtiin.

MTI-Mehtäjussille:Jos lumikatkaiseen ,silmut tallella,jos taas hirvituho,latva-ja sivusilmut syöty!!