Keskustelut Luonto Kanahaukka

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 57)
  • Kanahaukka

    Nappaan aiheen omaksi ketjukseen. Timppa kirjoittaa toisaalla näin:

    Vaikka ei kuulukaan varsinaisesti aiheeseen, niin vastaan Annelille, että tutkija Risto Tornberg on väärässä.  Kanahaukka on merkittävä saalistaja kaikille kanalinnuille.  

    Metsälehdessä oli juuri jutta aiheesta, Anneli taisi viitata samaan juttuun. Haluaisinkin nyt tietää, etä mihin tutkimuksiin perustuu väite Tornbergin väärässäolosta?

     

  • Puuki

    Kanahaukka hävitti täältäkin teeriparvet, joita vielä joitakin vuosia sitten oli joka talvi koivikoissa.  Tänä talvena  olen nähnyt 1 teeren, 1 koppelon  ja pari pyytä.  Ennen teeriparvissa oli kymmeniä lintuja.

    VastaAlussa

    Oma ajatus ja jonkinlainen kokemuspohja kanahaukasta on että melko iso kanalintukannan verottaja se on. Kesällä toki syö juuri rastaita, jäniksen pokasia ja muuta helppoa saalista. Talvella kuitenkin joutuu pyydystämään kanalintuja ravinnokseen harakoiden yms. lisäksi.

    Metsästystä ei edes voi mainita samaan kastiin. Jos kanahaukka vie esimerkiksi yhden kanalinnun viikossa tekee se 52kpl/vuosi. Jos alueella asustaa pari kanahaukkaa tekee se yli sata lintua vuodessa. Ja entä jos niitä tuleekin syötyä vaikka 2kpl/viikko? Oman 7000h metsästysmaata hallinnoivan seuran lintusaalis on alle 30kpl/vuosi. Ja kanahaukkoja pesii alueella ainakin kolmella suunnalla. Eli metsästystä ja haukkojen vaikutusta ei voi edes rinnastaa omasta mielestäni.

    Lenkopetäjä

    Tuohon Timpan edelliseen kirjotukseen kommentoin että kyllä metso tarvii vanhoja metsiä soitimen vuoksi.sillä ei oo mitään tekemistä sen kans missä poikueet viihtyy.teeri soi vaikka aukolla tai pelolla jos ei sopivaa suota ole mutta metso on hyvinki tarkka soidinalueesta

    Timppa

    Kuule Lenkopetäjä.  Minun nuoruudessani ei ollut vanhoja metsiä missään lähitienoillakaan.  Eikä myöskään paikallisella soidinpaikalla.  Metsoja kyllä oli.

    Meidän yhteismetsän maillakin on nykyään paljon vanhoja metsiä, mutta metsoja vähän.

    A.Jalkanen

    Nykykäsitys taitaa olla sellainen, että metso tarvitsee elinympäristöönsä yhtenäistä metsää, ei välttämättä vanhaa metsää. Siis Osaran aukeatkin kelpaavat jo, mikäli aluskasvillisuus tarjoaa edes paikoitellen suojaa.

    puunhalaaja

    Kanahaukka on suurimpia syyllisiä metsäkanalintujen vähentymiseen metsissämme.

    ja

    Ennen kuin kanukki rauhoitetiin oli monella suolla samettiteeri. Josta pitkät piikit törrötti selästä. Oli isku ja vainaa…Ei haukat häirineet oli lintujakin paljon yli 100kpl parvia, Nykyään hyvä jos talvella näkee yhtä isoa parvea.

    Kanahaukka rauhoitettiin 30 vuotta sitten. Kuluneen 30 vuoden aikana sen kanta on tasaisesti jatkanut taantumista: http://www.luomus.fi/fi/metso-petolintuhanke Väite kanahaukan massiivisesta vaikutuksesta mesäkanalintuihin ei tämän perusteella ole järkevä.

    Voisiko syy olla lisääntyneissä varislinnuissa ja pienpedoissa, tai elinympäristön muutoksissa?

     

    Anton Chigurh

    Tuolla edellä nimimerkki VastaAlussa kertoo, että metsästysseuransa (7000ha) mailta ammutaan alle 30 kanalintua vuodessa. Alasta päätellen seura saattaa olla jossain pohjanmaalla, jossa viime vuoden riistakolmiolaskentojen (metsästäjien itse toteuttamien) mukaan on ollut syyskesällä luokkaa 20 kanalintua/neliökilometri. Tekee 1400 kanalintua koko seuran alueella. Tuolla alalla on enimmillään kaksi (2) kanahaukkareviiriä (neljä kanahaukkaa). Ehtivät kerätä vain kaikkein huonokuntoisimmat tuosta joukosta (1400) talteen.

    Lenkopetäjä

    Kuuleppas Timppa.minun nuoruudessani täälä oli paljon vanhoja metsiä ja on onneksi vähä vieläki.ja soitimia seuranneena olen kyllä huomannu sen miten käy kun soidinalue hakataan.minä en ala vääntämään tästä asiasta mutta kokemusta löytyy varmasti tarpeeksi.ehkä ne etelän metot on eri rotua?

    Timppa

    Varmaan meidän metsot ovat toisenlaisia.  Kerrran näin Vapun tienoilla, kun ukkometso oli keskellä päivää pyrstö levällään ja kaksi koppeloa vieressä keskellä tietä vaikka metsää oli kummallakin puolella.  Metsäkään ei ollut vanhemmasta päästä.

    suorittava porras

    Kovassa istuu käsitys ,että metso tarvitsee vahaa metsää soidinmenoilleen. Alan tutkijoillekin oli yllätys ,kun metso alkoi pitää soidintaan nuorissa männiköissä jo heti ensiharvennuksen jälkeen. Pitkään kestävä taimikkovaihe tosin hidastaa metson paluuta ,mutta harvennuksen jälkeen soitimet nuorissa metsissä ovat enemmän sääntö ,kun poikkeus.

    Kanahaukkaa niihin kekkereihin ei tarvita.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 57)