› Keskustelut › Luonto › Kanahaukka

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 57)
1 2 3 4 5 6

  • Kanahaukka

    Lähetetty: 13.2.2019, 11:45

    Merkitty: 

    Nappaan aiheen omaksi ketjukseen. Timppa kirjoittaa toisaalla näin:

    Vaikka ei kuulukaan varsinaisesti aiheeseen, niin vastaan Annelille, että tutkija Risto Tornberg on väärässä.  Kanahaukka on merkittävä saalistaja kaikille kanalinnuille.  

    Metsälehdessä oli juuri jutta aiheesta, Anneli taisi viitata samaan juttuun. Haluaisinkin nyt tietää, etä mihin tutkimuksiin perustuu väite Tornbergin väärässäolosta?

     

    Tekijä
    puunhalaaja
    Teema Luonto Luonto
  • puunhalaaja 13.2.2019, 16:40

    Etteikö Suomen metsissä olisi ruokaa monenkertaiselle kanalintumäärälle?  En kyllä usko.

    Esim. mustikan määrä on kaiten vähentynyt, mutta se ei liene keskeisin syy. Tässä on tutkija Markus Melinin juttua aiheesta:

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymp%C3%A4rist%C3%B6/mets%C3%A4kanalintupoikueet-viihtyv%C3%A4t-siell%C3%A4-miss%C3%A4-on-sek%C3%A4-aluskasvillisuutta-ett%C3%A4-puustolla-tihe%C3%A4-latvusto-1.169428

    https://www.slideshare.net/LukeFinland/markus-melin-kanalintupoikueiden-elinympristt-laserkeilauksen-valossa

    En siis ole tehnyt mitään tieteellistä tutkimusta.  Omat havainnot vuosikymmenten ajalta kertovat paljon.  

    Ok. Tiedätkö Timppa onko olemassa sinun havaintoja tukevaa tutkimusta? Jos on, niin ymmärrän paremmin miksi pidät kyseisen tutkijan juttuja höpöinä. Jos taas kuittaat vain omilla tuntemuksilla tuollaisen tutkimuksen, niin se on vähän hassua.

    puunhalaaja 13.2.2019, 16:48

    Kanahaukan ruotsinkielinen nimi on duvhök, joten varmaan sille kelpaavat kyyhkytkin. Niitä vaan ei ole Suomessa juuri talvella paitsi kaupungeissa kesykyyhkyjä.

    Katselin pari viikkoa sitten kun Tampereen ydinkeskustassa kanahaukka pisti puluille kyytiä. Samoin pullasorsat ovat menuussa mukana.

    Mökin pihasta on oravat häipynyt, näin kanahaukan ennen tätä ilmiötä. Tässä saattaa tietty syy-seuraus -suhde olla… Ilmiönä kanahaukan pistäytyminen pihassa on aina mielenkiintoinen. Yht’äkkiä tiaiset ja muut rupeavat huutamaan hulluna, ja sitten kun alkaa tähyilemään ympäristöä, suhahtaa haukka jostain tyylikkäästi ohilentoon.

    Timppa 13.2.2019, 16:54

     

    Norjalaisetkin näemmä harrastavat kanahaukan valkopesua.  Närhiä  lukuunottamatta meidän metsissä ei juurikaan varislintuja kesäisin näe.  Syksyisin kyllä hirvien perkeitä syömässä.  Talvisin kylläkin kanahaukka saattaa napata variksen asutuksen tuntumasta, johon sen on mentävä teerien loputtua.  Kerran oli kauhea meteli, kun Matinkylän parkkipaikalla kanahaukka söi saalistamaansa varista, jonka kumppanit häiritsivät haukan ruokarauhaa lentelemällä ja raakkumalla sen yläpuolella.

    Viime syksynä ihmettelin, että mikä suuri lintu oli meidän pellolla.  Selvisi pian.  Kotka söi varista, jonka kaverit myös mellakoivat kotkan yläpuolella.

    lintumies 13.2.2019, 17:13

    Tällä minun  samoilualueellani Pirkanmaan pohjoisosissa on tiedossani seitsemän kanahaukan eri pesintäreviiriä. En ole niihin perehtynyt varsinaisesti, mutta kanahaukka pesii  lähes vuosi, ja poikasia on pesässä aina vähintään kolme. Samalla alueella pesii vuosittain 0-4 hiirihaukkaparia. Poikasia on usein vain yksi. Täydellisiä pesimättömiä vuosia on sillä usein, kun ei ole myyriä. Poikastuotto on ollut enintään kuusi  poikasta jonain hyvänä vuotena.  Jokin löytymätön hiirihaukan pesä voi jossain aina olla.  Niitä on vaikeampi löytää kuin kanahaukan pesiä. Kanahaukka tuottaa joka vuosi vähintään 20 poikasta samalla alueella. Kanahaukka on joka tapauksessa monta kertaa tehokkaampi lisääntyjä. Varmaan kuitenkin suurin osa poikasista kuolee ensimmäisen talven aikaa.

    sitolkka 13.2.2019, 17:17

    Riekkojen takia soita ei kannata ennallistaa. Pohjois-Pohjanmaan laajoilla luonnontilaisilla suoalueillakin riekko on nykyään hyvin harvalukuinen. Vaikka maasto näyttäisi olevankin riekolle otollisin mahdollinen, niin lintuja ei vain ole. Joten ei se ole soiden puutteesta kiinni, vaan joku muu tekijä on nyt pielessä.

    sitolkka 13.2.2019, 17:24

    Soidenkin merkitystä riekolle liioitellaan. Aivan tavallisista kangasmetsistä ne riekot saaliiksi yleensä tulivat silloin kun niitä vielä enemmän oli. Varsinkin piloille harsituissa metsissä viihtyivät, niin kuin kaikki muutkin kanalinnut.

    sitolkka 13.2.2019, 17:27

    Mehtikana, mettikana, mettäkana se kansan suussa on aina ollu. Riekko on hienompi lintukirjanimi.

    arto 13.2.2019, 17:35

    Riekko kärsii lumettomista alkutavista. Maa mustaa ja lintu valkea. Pedot napsii ne pois. Samaa kärsii metsä jänis. Nuorempana tuli niitä metsästettyä. napsi kiväärillä niitä makuuksiin, paistoivat valkoisena mustassa maassa. Havulintuja en ole haulikolla ampunut vuosiin aina rihlalla, Periaatteella  laaki ja vainaa. Tänä vuonna paljon teeriä, kiepistä isoja parvia kaikonnut kelkkaillessa.

    A.Jalkanen 13.2.2019, 18:50

    Maaseudun Tulevaisuuden uutisen mukaan Markus Melin toteaa: ”metso, teeri ja pyy suosivat kaikki samoja poikuealueita ja samanlaisia metsärakenteita”. Minkähän takia? Voisiko yhteinen nimittäjä olla poikueiden vaatima ravinto, joka siis on aluksi heti kuoriutumisen jälkeen MUSTIKAN varvustoissa elävät hyönteiset. Varvusto tarjoaa poikasille myös sääsuojaa. Tietenkin suoja saalistusta vastaan on myös tärkeä, ja siksi latvusto ja aluskasvillisuuskin tarvitaan (riistatiheikkö lähistöllä jonne voi tarpeen vaatiessa paeta).

    Oliko se metso joka tykkäsi tupasvillasta? Sekin siis hyötyy soiden ennallistamisesta. Ennallistamista on tutkittu riekon osalta, mm. Ahti Putaala Metsähallituksesta, ja tulokset ovat olleet rohkaisevia. Mikä lie luonnontilaisilla soilla vikana? Onko suojaa liian vähän? Ojittamatta jääneet ovat varmaan usein vähäravinteisia soita.

    Minulle mehtäkana on yleisnimi joka tarkoittaa koko ryhmää: riekko, metso, teeri, pyy. Riekon ydinalue on kuitenkin nykyisin pohjoisen vähäpuustoiset suot ja metsänraja-alueet, kun se on vetäytynyt pois etelästä.

    Lenkopetäjä 13.2.2019, 19:23

    Tuo on totta mitä Arto kirjoitti ja lisäksi vähäluminen talvi on myrkkyä kaikille kanalinnuille koska jos eivät pääse kieppiin on energiankulutus talviseen ravintoon nähen liian suuri.lintuja kuolee paljon ja talven jäljiltä heikkokuntosten lintujen poikastuotto on huono.toinen seikka mikä vaikuttaa paljon kantoihin on kuoriotumisen jälkeisten parin viikon kelit.jos on kylmää ei hyönteisiä löydy tarpeeksi ravinnoksi.toki kanahaukka ym.pedot ja metsästyskin kantaan vaikuttaa.nämä on omia näkemyksiä ja kokemuksia.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 57)
1 2 3 4 5 6