› Keskustelut › Metsänhoito › Kanadan metsät – hiilen lähde ?

  • Tämä aihe sisältää 36 vastausta, 14 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta sitten Planter toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 36)
1 2 3 4

  • Kanadan metsät – hiilen lähde ?

    Lähetetty: 6.11.2018, 18:29

    Merkitty: 

    Kanadan metsät ovat tiettävästi olleet 2000-luvulla pääosin hiilidioksidilähde. Vaikka Kanadan metsäala on valtava ja käyttöaste huomattavasti Suomea alhaisempi tilanne näyttää olevan tämä. Vahaa metsää on valtavasti. Syynä tähän ovat suuret hyönteistuhot (mountin pine beetle) ja laajat metsäpalot. Näin erityisesti maan länsiosissa (British Columbia ja Alberta), mutta myös idässä on ongelmia ollut. Mm. koivujen kuoleminen nuorena. Kanadassahan ei tiettävästi hoideta metsiä sillä tavoin kuin Pohjoismaissa. Hakkuun jäljet valtion metsissä ”hoitaa” luonto.

    Suomen tilanne on melko erilainen. Suomen metsät ovat selvästi hiilinielu lisääntyneistä hakkuista huolimatta. Metsäpaloja vähän ja eikä hyönteistuhojakaan ole ainakaan vielä ollut kovin runsaasti. Toki tilanne voi muuttua piankin. Syynä tähän ovat nähdäkseni Suomen nouri metsärakenne, metsäautoteiden verkosto ja yleisesti metsänhoito.

     

    Tekijä
    Scientist
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Scientist 6.11.2018, 18:31

    Niin unohtui laittaa kirjoitukseen tämä linkki:

    http://cfs.nrcan.gc.ca/pubwarehouse/pdfs/27501.pdf

    Uudempiakin varmaan löytyy, tilanne näyttää edelleenkin olevan tämä, jopa pahempi.

    Timppa 6.11.2018, 19:06

    Taitaisi tilanne siellä Kanadassa vain paheta, jos Suomen asemasta sellua alettaisiin tuottaa Kanadassa entistä enemmän.

    harrastelija 6.11.2018, 19:07

    Vähän samanlaista tietua olen saanut medialta! Sama tilanne on peikkona Suomessakin, ellei metsän hoitoa yehdä ajallaan. Vanha metsä kuolee pystyyn, muuttuu päästölähteeksi  ja hoitamaton metsä sitoo hiiltä huonommin kuin hoidettu ja kovassa kasvukunnossa oleva – karkeasti ottaen luulisi, että mitä kovempi kasvu, niin sitä enemmän tarvitsee CO2:a!

    Jätkä 6.11.2018, 20:14

    Metsienkäsittely siellä Kanadassa ja Pohjois-Amerikassa on aivan anuksesta. Kysehän on puhtaasti hävityshakkuusta. Kun vanha metsä raiskataan, ei seuraava hakkuukerta ole kolmenkymmenen vuoden kuluttua, vaan päästäkseen samanlaiseen metsään on odotettava kaksisataa – kolmesataa vuotta.

    Eräs laiska, kouluttamaton ja ammattitaidoton metsäalan opettaja oli kovalla palkalla, jonka veronmaksajat maksoivat puunmyyntituloistaan – Kanadassa pari vuotta metsähommissa.

    Hän esitteli oppaiden kera, miten Kanadassa uudistettiin avohakattuja metsiä: – Helikopterista levitettiin paakkutaimia aukkoihin. Parhaissa paakuissa oli lyijypaino alimmaisena, että paakku meni oikeassa asennossa ja hieman syvemmälle maahan. Pyrittiin uusia taimia pistämään 50 % enemmän kuin tavoitetiheys.

    Menetelmä oli niin halpa, että taimia kannatti haaskata. Tuollaisen paakkutaimen suomennettu nimi oli Turveluoti.

    Kaveri ei tullut vakuuttuneeksi menetelmän tehokkuudesta.

    Puuki 7.11.2018, 09:08

    Valkoinen väri heijastaa hyvin lämpösäteilyä takaisin avaruuteen. Siksi on jossain suunniteltu jo mm. suurkaupunkien talojen maalaamista valkoisiksi ja peltojen kalkitsemista tjms.  Sama ilmiö toimii metsien aukoissakin lumisilla alueilla.  Siksi esim. Suomen tapauksessa, kun lunta on maassa varsinkin pohjoisempana n. ½ vuodesta , CO2 -päästöjen laskeminen ei ole ihan yksinkertaista. Avohakkuukaan ei automaattisesta lisää päästöjä ,( varsinkin  koska viljelty metsä lisää kokonaiskasvua), mutta myös valkoinen heijastuspinta saattaa muuttaa tilannetta.

    Eri asia on jos isot hakkuualat jätetään oman onnensa nojaan kuten Kanadassa ilmeisesti ainakin suurelta osin  tehdään. Venäjällä sama homma.  Sademetsien hakkuilla on vielä suuremmat negat.vaikutukset.

    A.Jalkanen 7.11.2018, 09:22

    Kiitos erinomaisesta linkistä! Jaoin FaceBookiin metsäammattilaiskavereille.

    Kanadassa metsien kasvusta suurimman osuuden syövät hyönteistuhot, ja joinakin vuosina metsäpalojenkin osuus on ollut suurempi kuin markkinahakkuut. Tuhoista johtuen Kanadan metsät ovat olleet useana vuonna hiilen lähde (!). Meidän pitää varoa, ettei meidän tulevaisuutemme näytä samalta; metsänhoidon tasosta on huolehdittava. VMI-tulosten mukaan metsiemme kasvu ei enää kiihdy entiseen malliin, mutta ilmiön syyt ovat ainakin minulle vielä epäselvät: onko syynä metsien ikärakenteen vanheneminen, metsänhoidon tason lasku, ilmastonmuutos tai jokin muu syy.

    Olin vuoden 1990 Kanadan Ontariossa vierailevana metsänuudistamisen tutkijana. Ainakin tuolloin siellä oli taimituotantoa, mutta alan nykytilannetta en tunne. Uudistamisen tasohan on kiinni siitä, millaisin sopimuksin valtio vuokraa maat metsäyhtiöiden käyttöön. Jotenkin sitä kuvittelisi, että metsäyhtiöidenkin intressissä olisi huolehtia raaka-aineensa saatavuudesta. Metsätuhojen osuus todennäköisesti alenisi, jos markkinahakkuita lisättäisiin, kun metsistä poistuisi hyönteisille ja paloille altista puustoa. Siispä lisäisin selluntuotantoa sekä Venäjällä että Kanadassa mieluummin kuin meillä Suomessa, jossa lisäysvaraa kyllä on, mutta ei siinä mittakaavassa kuin noissa maissa.

    Turveluoti on minulle tuntematon uudistamistapa, mutta olen kuullut, että Lapin kokeiltiin aikoinaan (Kuntsan?) metsäpaloalueen kylvöä pienkoneesta käsin.

    Jätkä 7.11.2018, 09:35

    Tuo ”Turveluoti” -esite vai mikäseoli, oli meidän opettajan mukanaan Kanadasta tuoma. Hän oli meillä sangen pitkään opettajana, nyt jo vähintään eläkkeellä ja tuo kansio on varmaan hänen omaisuuttaan tai jäämistöä.

    Timppa 7.11.2018, 09:43

    ” VMI-tulosten mukaan metsiemme kasvu ei enää kiihdy entiseen malliin, mutta ilmiön syyt ovat ainakin minulle vielä epäselvät: onko syynä metsien ikärakenteen vanheneminen, metsänhoidon tason lasku, ilmastonmuutos tai jokin muu syy.”

    Luulisi, että vanheneminen saattaa olla yksi syy.  Kasvuhan on huipussaan 20-50-vuotiaissa metsissä.  Onko näiden osuus vähentynyt?

    ” Metsätuhojen osuus todennäköisesti alenisi, jos markkinahakkuita lisättäisiin, kun metsistä poistuisi hyönteisille ja paloille altista puustoa. Siispä lisäisin selluntuotantoa sekä Venäjällä että Kanadassa ”

    Taitaa vaan olla niin, että näissä maissa suuri osa metsistä ovat niin kaukana ja soiden sekä vesistöjen takana, ettei sieltä ole mahdollista saada puuta millään järjellisellä tavalla.   Saavutettavissa oleia metsiä ei taas uudisteta meidän ’tyyliin-

    Puuki 7.11.2018, 09:45

    ” Laiska, kouluttamaton ja ammattitaidoton metsäkoulun opettaja… ”

    Noinko helpolla ennen pääsi metsäkoulun opettajaksi ?

    Varmaankin .  Mutta nykyään (ja vuosia sitten jo) pitää opiskella ihan eri tavalla siihenkin ammattiin. Eräskin kurssikaveri opiskeli  4v:n metsäopiston jälkeen yliopistossa vielä monta vuotta ennen kuin pääsi opettajaksi. Mutta niin ne ajat ja tavat muuttuu…

    A.Jalkanen 7.11.2018, 09:57

    Timppa olet oikeassa: metsätieverkostoa ei suurimmassa osassa Kanadaa ole.

     

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 36)
1 2 3 4