› Keskustelut › Harrastukset › Kallis karhunkaato

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 68)
1 2 3 … 5 6 7

  • Kallis karhunkaato

    Lähetetty: 29.10.2013, 14:24

    Kyllähän näin ankarat tuomiot rikkovat jo EU:n ihmisoikeusasiakirjaa.
    Valitustie on syytä käyttää loppuun asti.

    Kymmenentuhatta euroa korvauksia, kahdeksan kuukautta ehdollista vankeutta ja neljä vuotta metsästyskieltoa oli laittoman karhunkaadon hinta Kainuun käräjäoikeudessa.
    Tiistaina antamassaan kansliatuomiossa oikeus totesi vuonna 1964 syntyneen sotkamolaismiehen syyllistyneen kesällä 2012 törkeään metsästysrikokseen ampuessaan karhun rauhoitusaikana.
    STT

    Tekijä
    Puun takaa
    Teema Harrastukset Harrastukset
  • mehänpoika 3.11.2013, 21:30

    Kuuleppas MJO!
    Hirvien pyyntilupien raameissa on menneinä vuosina otettu hirvikannan laskennan tuloksen lisäksi huomioon hirvien vasatuotto ja myös mahdolliset tappiot. Tästä paketista on jaettu pumpsit piireille, josta edelleen…

    Kesällä ravinto ei ole ollut milloinkaan hirvien lisääntymiselle minimitekijä. Talviravinto sitävastoin on ollut. Siksi tuntureista hirvet siirtyvät talvehtimaan männynhavujen pariin.

    Metsänhoitomenetelmät ovat olleet lähes samanlaisia jo monia vuosikymmeniä. Uudistamisen kuviokoko on ehkä suurentunut. Ruokaa on siis kesällä riittävästi, mikä kiihdyttää lisääntymistä, mutta on otettu jo huomioon pyyntiluvissa. Ilman pyyntiluvilla säädeltyä metsästystä tällä olisi vaikutusta hirvien määrään. Periaatteessa hyvät laitumet takaavat vain paremmat lihat ja ruhopainot.

    mehänpoika 3.11.2013, 21:37

    MJO:lle!
    Metsästysrikosuutisoinneista yleensä selviää, ketkä tai mikä taho on ollut ko. rikosta tekemässä. Mitä on sellaisista tarpeen enemmälti tutkimaan?

    Asenteessani hirviasioihin ei ole mitään vikaa! Kirjoitukseni perustuvat tietoon eivätkä olettamuksiin kuten esim. MJO:lla!

    MJO 4.11.2013, 15:43

    MJO:lle!
    Metsästysrikosuutisoinneista yleensä selviää, ketkä tai mikä taho on ollut ko. rikosta tekemässä. Mitä on sellaisista tarpeen enemmälti tutkimaan?

    mehänpoijalle: Tässäkin aiheessa käsitellään kallista karhunkaatoa. Minulle ei ainakaan auennut että kyseessä oli juuri hirvenmetsästäjät. Hehän usuttivat koiran pesään ja karhu ammuttiin haulikolla. Toiseksi viitattiin tähän metson ampumiseen, jossa ei todellakaan ollut kyseessä hirvenmetsästäjä.

    Asenteessani hirviasioihin ei ole mitään vikaa! Kirjoitukseni perustuvat tietoon eivätkä olettamuksiin kuten esim. MJO:lla!

    Eli anna edes muutama linkki, jossa viitataan juuri hirvenmetsästäjien tekemiin rikoksiin. Vai perustuuko tietosi pelkkään asennevammaan?

    MJO 4.11.2013, 16:04

    Kesällä ravinto ei ole ollut milloinkaan hirvien lisääntymiselle minimitekijä. Talviravinto sitävastoin on ollut. Siksi tuntureista hirvet siirtyvät talvehtimaan männynhavujen pariin.

    Kait sen tyhmempikin tajuaa, että suomessa villieläimen ravinnonsaanti ei ole ollut kesällä koskaan ongelma.
    Hirvet siirtyvät männyntaimikoihin talvisin, mutta kun niitä männyntaimikoita ei yksinkertaisesti ole ollut sellaista määrä kun viimeisinä kolmena vuosikymmenenä. 50-luvulla harrastettiin vielä paljon harsintahakkuita ja istutustaimikot yleistyivät suurissa määrin vasta 70-luvulla.

    Metsänhoitomenetelmät ovat olleet lähes samanlaisia jo monia vuosikymmeniä. Uudistamisen kuviokoko on ehkä suurentunut. Ruokaa on siis kesällä riittävästi, mikä kiihdyttää lisääntymistä, mutta on otettu jo huomioon pyyntiluvissa.

    Miksi kesäajan ruoka saatavuus ei lisännyt hirvikantaa ennen 60-lukua? Silloin ammuttiin hirviä paljon vähemmän. Miksi hirvikanta alkoi kasvaa nopeasti 80-luvulla?

    Siksi kun ihmisen istuttamat männyn taimikoiden määrä kasvoi valtavasti ja täten pystyi ruokkimaan suuren hirvipopulaation talvisin. Koita ymmärtää, että talviravinnon määrä ratkaisee, kuinka suureksi kanta voi kasvaa.

    mehänpoika 4.11.2013, 19:57

    Pyyntilupien määrä ja niiden aktiivinen käyttäminen on tähän päivään asti ollut määräävä tekijä hirvikannan koon kannalta. Tuloksena on ollut liian runsas hirvikanta ja niiden mukanaan tuomat vahingot.

    Toivottavasti jo lähitulevaisuudessa on pakko siirtyä pyyntiluvista vapaaseen hirvien metsästämiseen, jolloin hirvivahingot olisivat todellisia luonnontuhoja. Vasta sen jälkeen eivät hirvipolitiikan tekijät vahingollisine pyyntilupineen enää olisi vastuussa maanteiden hirvikolareista satoine uhreineen sekä muista hirvivahingoista.

    (MJO, lue eräs vastauksesi tämän ketjun sivulta 3. 29.10.2013.)

    suorittava porras 4.11.2013, 19:59

    ”Miksi kesäajan ruoka saatavuus ei lisännyt hirvikantaa ennen 60-lukua? Silloin ammuttiin hirviä paljon vähemmän. Miksi hirvikanta alkoi kasvaa nopeasti 80-luvulla? ”

    Tuohon MJO:n vastaukseen yllä olevaan kysymykseen voisi lisätä , että sotien jälkeen hirvien ampumien ”kotitarpeiksi ” ei ollut harvinaista. Mökin nurkalla laiduntanut hirvi päätyi syksyn tullen vähin äänin pataan. Isomman talon ollessa kyseessä useampikin. 60- luvun muuttoliike asutuskeskuksiin vähensi tätä ”maan tapaa” merkittävästi .
    Kun tähän lisästään vielä peltojen paketointi ja lopulta osan niistä jääminen kokonaan heitteille , oli hirville luotu loistavat edellytykset lisääntyä . Vasta jälkeenpäin on voitu todeta , kuinka tehokkaasti hirvet lisääntyivät olosuhteiden parantuessa. Ennustaa sitä ei olisi voinut kukaan.

    Mehänpojan olisi viisainta olla yhdistämättä laitonta metsästystä laillisesti toimiviin metsästäjiin . Mätämunia on toki joukossa , mutta heille ei juurikaan ole tilaa asiallisesti toimivissa seurueissa.

    MJO 4.11.2013, 20:21

    tupla. poistettu

    MJO 4.11.2013, 20:27

    MJO:lle!
    Metsästysrikosuutisoinneista yleensä selviää, ketkä tai mikä taho on ollut ko. rikosta tekemässä. Mitä on sellaisista tarpeen enemmälti tutkimaan?

    Eli sinäkö luet maassa kaikki tapahtuneet metsästysrikokset sisältäen myös ei jukisissa medioissa uutisoidut metsästysrikokset?

    Lisäksi olet tehnyt niistä jonkinlaista vertailuja ja tilastoa?

    Täytyy sanoa, että sinä et todellakaan ole penaalin terävin kynä 😀

    mehänpoika 4.11.2013, 21:18

    MJO:
    ”””Koita ymmärtää, että talviravinnon määrä ratkaisee, kuinka suureksi kanta voi kasvaa.”””

    – Tuo edellinen on vain sinun mielipiteesi. Lueppa vaikka hirvitutkija Tuire Nygrenin vätöskirjasta (netistä) minkä avulla hirvikanta on saatu hyvin tuottavaksi. En usko sieltä löytyvän tukea mielipiteellesi.

    Jos hirviemä on aina rauhoitettu, ja kaadetuista pitää lähes puolet olla vasoja sekä uros-naarassuhde kohdallaan, pysyy kanta tuottavana. Hirvikanta on nykyisin jopa niin tuottava, että tutkijatkaan eivät aina usko, ja hirvikannat karkailevat käsistä. Talviravinnon määrällä ei siihen ole merkitystä. Tosin vasan syntymäpaino on tutkimusten mukaan kääntynyt laskuun.

    Talviravinnon määrä on laajoista uuditushakkuista huolimatta kääntynyt männynhavun osalta vähenemään päin. Syynä ovat hirvituhojen pelossa jo useita vuosikymmeniä jatkuneet lähes pelkät kuusen istutukset. Mäntyä uudistetaan lähinnä pelkästään siemenestä hyvin karuille maille hirvien talvilaitumiksi.

    MJO 5.11.2013, 07:51

    Mehänpoika: Jos hirviemä on aina rauhoitettu,

    Mikä laki määrää, että naarashirvi on AINA rauhoitettu?

    Mehänpoika: Talviravinnon määrällä ei siihen ole merkitystä.

    Ei olekaan nykyisin, koska ravintoa on enemmän kuin tarpeeksi. Tämähän juuri on mahdollistanut hirvikannan kasvamisen.

    Kerro nyt pösilö mikä aiheutti hirvikannan kasvamisen 70-80-luvulla, jos ei talviravinnon määrän lisääntyminen. Sillä sitä ennen metsästettiin hirviä paljon vähemmän, niin et voi ainakaan vedota hirvenmetsästäjiin. Lisäksi himoamiasi petojakin oli paljon vähemmän kuin nykyisin. Eikä minun tietääkseni hirviä ole aikoinaan tauditkaan tappaneet.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 68)
1 2 3 … 5 6 7