Keskustelut Metsänomistus Kalajoella iso maastopalo

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 92)
  • Kalajoella iso maastopalo

    300 hehtaaria. Metsänomistajan kannalta varmaan pahin katastrofi , metsä tuhoutuu, eikä saa puista mitään. Isoja palokäytäviä joudutaan kaatamaan ja kaivamaan kaivinkoneilla  käytäviä metsiin. Ei hyvä. Mites vakuutus korvaa, itsellä palstat eri paikoissa niin ajatellut ettei ne kaikki pala kuitenkaan. Kerran olikin lähellä kun naapurin metsä syttyi metsäkoneen telan kipinästä.  Juuri ja juuri saivat palon rajalle pysähtymään kopterin avulla. Jos olisi päässyt latvoihin, olisi varmaan koko palsta palanut poroksi.

     

     

     

     

  • Puuki

    Kalajoella on laajoja alueita  kuivaa mäntykangasta ja karuja turvekankaita.  Liian suuret alueet ilman latvapaloja katkaisevia aukkoja.  Kuivuus lisää tietysti paloherkkyyttä.

    Petkeles

    Kiitos ojitusten on kuivaa turvetta ja puuta poltettavaksi.

    Tolopainen

    Palanut alue on pääasiassa seurakunnan metsää, mutta eipä ole varjellusta.  Sen niin väliä ole vaikka palaakin. Metsäpaloja on aivan liian vähän Suomessa. Jos metsät olisivat luonnontilassa, täällä olisi jatkuvasti metsäpaloja ympäri vuoden. Luonnontilaiset metsät eivät lahoamalla uudistu, kyllä ne uudistaa metsäpalot, jolloin maaperän pH neutralisoituu ja ravinteet tulevat käyttöön.

    Puuki

    Kalajoella olen käynyt joskus eikä siellä niillä kuivilla mäntykankailla ole mitään ojituksia tarvinnut tehdä.  Tuskin niitä on tehty  kovin paljon karuille turvemaillekaan.  Jos kuka on liikkunut viime aikoina metsissä niin on huomannut, että kuukauden helle on kuivattanut hyvin niin ojitetut kuin ojittamattomatkin karut turvemaat ja -suot.

    arto

    Kuivaa maastoa meilläkin kalliokuviolla ollut raivauksilla kuivuneita koivuja aurinko polttanut ruskeaksi. Kivi niin lämmin että ei kehtaa istua. jäkälikkö kankaat rutisee kengän alla.

    Petkeles

    Taaskaan ei joillain luulo ole tiedon väärti. Palo on Susinevan alueella jossa rämeet on lyöty ojiin yhtä tehokkaasti kuin muuallakin. Lopettakaa jo nuo lintulauta-anekdootit.

    Puuki

    Eipä sitä vettä ole useimmilla luonnonsoillakaan pitkän kuivan kauden jäljiltä. Puuta on tietysti enemmän ojitusalueilla joten on mitä palaakin enemmän kuin avosoilla.  Mistä sitä vettä olisi tullut soillekaan , kun heinäkuun sademäärä oli esim. Kokkolassa alle 10 mm ennen heinäkuun loppupäiviä.

    A.Jalkanen

    Kartasta näkyy että ojia on.

    http://www.is.fi/kotimaa/art-2000008157254.html

    Uutisissa kerrottiin, että viranomaiset harkitsevat pyytää sammutusapua Uumajasta – siis helikoptereita. Aika suurelta tuntuu tuo vesimäärä – onkohan siinä pilkkuvirhe, jos olisikin 6-8 kuutiota tunnissa? Kiire tulee jo siinäkin!

    ”HeliAir Swedenillä on 16 helikopteria, joita voidaan tarvittaessa käyttää ympäri Eurooppaa sammutustehtäviin ja evakuointeihin. Sillä olisi ollut lähettää Suomeen 10 helikopteria auttamaan sammutustöissä 1-2 tunnin varoitusajalla. Yhdellä helikopterilla voi pudottaa 60-80 tuhatta litraa vettä tunnissa, Rubinstein kertoo.”

    http://www.is.fi/kotimaa/art-2000008162378.html

    mehtäukko

    Ei tarvitse kummoisesti jälkiviisastella, kun voi todeta suomalaisten pöljyydestä. Ylpeyttä vaiko tyhmyyttä?

    Apli

    Mielestäni jääräpäisyyttä ja tyhmyyttä, ja samalla hyvä opetus että kalustoa tarvitaan myös kotimaahan lisää, sillä nämä lisääntyvät tulevaisuudessa ja siihen pitää varautua..

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 92)