Keskustelut Tekniikka Kaipola kiinni

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 186)
  • Kaipola kiinni

    Siihen loppui sanomalehtipaperin valmistus Suomessa. Ennen oli iso bisnes tuo sanomalehtipaperin teko, mutta nyt se on sitten sekin loppu.

  • Tolopainen

    Kaipolassa olisi pitänyt siirtyä 6h työpäiviin ja lähettää siitä lasku asiakkaille. Tuotteen hintaan laitetaan yleensä kaikki kulut. Jovain olisi jatkossa toimittanut puut tehtaalle, puolet nykyistä kalliimmalla toimituskaupalla.

    Sulli

    Kyllä, Tuomioja ostaa sen valtiolle kun saa kerran niin halapaa lainaa. Virkamiehet voi tehdä itse paperit alusta loppuun joita pyöritellä.

    Kurki

    Kurki. Selitä nyt – Beljakovi, mitä tekemistä 75 miljoonan säästöllä on sen asian kanssa, että Kaipola on tehnyt voittoa joka vuosi?

    Jätkä nyt selittää, mitä muuta nuo 75 milj. säästöt olisivat kuin palkkakustannuksia ja muutama hassu prosentti kantohintaa, jos Pesonen sanoo sulkemisesta tulevan 75 miljoonan säästöt vuosittain.

    Tarkoittaako Pesonen, että jo ensi vuonna säästö sulkemisesta on tuota luokkaa, jolloin tehdas olisi nyt jo tappiollinen vai katsooko Pesonen pitemmälle, että paperin ylitotannon hintoja laskeva vaikutus ja suomalainen beljakovilaisen ay-liikkeen kustannuksia nostava vaikuus yhdessä antaa UMP:lle säästöjä tulevina vuosina tuon verran.

    Missä on sanottu, että Kaipola on voitollinen?

    Beljakovilainen ay-liikehän antoi näytön voimastaan koko Suomelle jo sulki UPM:n vaneritehtaan Jyväskylässä ja 170 työntekijää jäi työttömäksi, joten UMP:llä eikä muillakaan yrityksillä ei liene harhakäsityksiä sen kyvystä palkakorotuksilla, joita tietenkin kaikiki haluavat, sabotoida Suomen tulevaisuutta.

    Tappiollinen UMP:n  Jyväskylän vaneritehdas oli alkuvuodesta lakossa aiheuttaen yhtiölle tappioita ja vaati lisää palkkaa, vaikka palkat omuutenkin olivat ylimitassa. UPM siirtää vanerin tuotannon alemman palkkatason maihin Venäjälle tai Viroon. Suomi ei määrää vanerin maailman markkinahintaa niinkuin beljakovilaisessa ay-liikkeessä luullaan, vaan maailman markkinahinta määrää työpalkkojen tason Suomessa.

    Jyväskylän UPM Plywoodilla: ”Isä, miksei työnantaja suostu maksamaan riittävästi palkkaa?”

    Linkki: https://tekijalehti.fi/2020/01/30/lakossa-27-1-16-2-jyvaskylan-upm-plywoodilla-isa-miksei-tyonantaja-suostu-maksamaan-riittavasti-palkkaa/

     

    ollikolli

    Suomessa on jo nyt euroopan lyhin työaika. Jos sitä vielä tuosta lyhennetään niin se onnistuu vain jos palkkoja lasketaan samassa suhteessa. Joskus vaan käy mielessä että  uupumisesta ja syrjäytymisestä puhumisen sijaan pitäisi vaan tehdä töitä……..

    Scientist

    Suomessakin on kokeiltu useamman kerran 6h työpäivää lähinnä prosessiteollisuudessa. Eilen MTV:n uutsissa oli pari esimerkkiä (kalanjalosta ja muovituotetehdas). Kummassakin kokemus oli kksama, aluksi menee hyvin, mutta pian porukka väsyy nopeampaan työtahtiin. Ja sitten yhteisestä halusta siirrytään takaisin 8h päivään. Näin tehtiin myös Nokian Renkailla aikanaan.

    Jos sen sijaan kokeiltaisiin samaa vaikka sairaaloissa, pitäisi löytää rahaa 8/6-kertainen määrä. Ja se sitten katettaisiin lisääntyvinä veroina

    A.Jalkanen

    Miten rahaa tarvitaan lisää, jos 24 h jaetaan 3 vuoron sijaan 4 vuorolle? Rekrytointi, koulutus, työterveys ja muut yleiskulut tietenkin maksavat, mutta kerrottu on myös, että tehokkuus ja työhyvinvointi kohenevat, ehkäpä myös sairauspoissaolot vähenevät.

    Timppa

    Anneli.  Marin ehdotti, että 6 tunnista maksetaan 8 tunnin palkka.  Siksihän lausunto on täysin idioottimainen.

     

    A.Jalkanen

    Aina voi takertua yksityiskohtiin jos haluaa, mutta itse asiaa eli työn jakamisen hienoa ideaa se ei pahenna. Nythän ay-liike ei ole oikein solidaarinen työtä vailla olevia kohtaan, vaan huolehtii lähinnä työllisten eduista. Itse tein toisen lapsen ollessa pieni osittain lyhennettyä työaikaa. Muistaakseni Kela maksoi pienen korvauksen ansionmenetyksistä. En kylläkään menisi tälle linjalle, vaikka verovarojakin säästyy työttömyyden alentuessa, vaan jakaisin työn tuottavuuden ynnä muun hyvän tasaisesti asianosaisten kesken. Jos toteutus ei ole win-win vaan win-loose, asia ei ymmärrettävästi etene.

    derHorst

    Kannattaa tunteen palon keskellä miettiä tuota viestintää. Firma avautui tarkasti harkiten tässä kohtaa, mutta kannatta miettiä mitä jätettiin kertomatta.

    Tyly tosiasia on, että sanomalehtipaperin kysyntä vähenee. Sitä ei haluttu korostaa, että lakkauttamalla yksi laitos, parannetaan joidenkin muiden toimintaedellytyksiä, mutta ulkomailla. Kun irtisanominen on yhtiölle Suomessa halvinta, se tehdään täällä. Tuo on täysin loogista globaalille toimijalle. Jos kyseessä olisi ollut yhden tehtaan putka, niin koneita olisi ajettu niin pitkään kuin toiminta olisi ollut voitollista. Nythän ei näin tehty.

    Toisaalta ei viestinnässä turhaan korostettu sitäkään, että alueellisesti puun kysyntä on Keski-Suomessa noussut Äänekosken startattua. Eivät yhtiöt halua nostaa kuitupuun hintaa, vaan lakkautetaan tuotantoa vanhemmasta päästä. Näin siis käy kaikkien uusien selluinvestointien jälkimainingeissa.  Yksi tehdas pois ja kuidun hintapaine pysyy matalampana.

    Kolmantena tuo oli aika suora viesti / kosto paperiliitolle hävityn työehtosopimuskierroksen jälkeen. Aika odotettu reaktio. Ja on siinä varmasti poliittista kannanottoakin, mikä jokaiselle sallittakoon.

    Muutakin sivuseurausta tämä vielä aiheuttaa. Kuusta on istutettu pää märkänä vuosikymmenet. Tuo perustui hirvien lisäksi ajatteluun, että mekaanininen massa on se juttu. Onko enää? Jokaisen kannattaisi tuota uudistusketjua miettiä, suunnitelmaa pitäisi maanomistajankin ymmärtää muuttaa.

    Paljon korostetun kiertotalouden näkökulmasta tämä tietysti on tappio. Tuolla taisi mennä siistauslaitoskin. Jos sitä ei jonnekin muualle pystytetä, niin mihin menee suomalainen keräyspaperi jatkossa. Ehkä siinä on paikka jollekin muulle toimijalle.

    arto

    Eikö siihen vaikuttanut polttoaiden veron korotus ja palkkojen korkeat sivukulut(verotus)

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 186)