Surullinen mutta ei yllättävä päätös, hyvä että Jämsänkoski sai vielä jäädä, Muutenkin UPM tehostusohjelmat saanee jatkoa varmasti ensivuonna.. Perinteinen paperiyhtiö muuttuu.. Jämsälle kova isku se on selvä, työpaikkoja katoaa paljon, keskisuomessa puu ohjautuu yhä enemmän Äänekosken suuntaan sekä kuitupuun osalta myös polttoon sillä turpeesta halutaan luopua.
Yt. neuvottelut käynnistyy UPM:n muillakin tehdaspaikkakunnilla. On pakko UPM tipahti heikoimmin kannattavaksi metsäyhtiöksi tänä vuonna. Vanhat vakanssit ja sopimukset on liian suuri rasite nykyaikana. Toiminnan painopiste on siirtynyt pois Suomesta jo vuosia sitten.
Puumarkkinat elävät koko ajan. UPM taasen ostaa tällä hetkellä kuusi- ja mäntytukkia normaalisti jopa ihan kelvollisella hinnalla. Sorveihin ja sahoihin ei korona ole juuri vaikuttanut.
En tunne ketään, jolle tulisi joku sanomalehti tilattuna kotiin. Turha sitä paperia on tehdä, jos ei ole kysyntää. Sen verran tulee vielä mainoksia postilaatikosta, että kierrätettävää riittää edelleen.
Lähes kaikki Suomessa käytettävä sanomalehtipaperi on ollut jo pitkään tuontitavaraa Ruotsista ja Venäjältä. Kaipolan paperille on painettu Maaseudun Tulevaisuus ja jokunen maakuntalehti.
Eiks se hesarikin paineta Kontupohjan paperikombinaatin laadukkaalle paperille. Paperin lisäksi kyseinen kombinaatti harjoittaa rehuhiivan ja kirjolohen tuotantoa.
Kyllä tulee Maaseudun Tulevaisuus (silloin tällöin kuten muukin posti) ja Satakunnan Kansa ja vielä paikallisaviisi Sydän Satakuntakin. Paperin tuonti sitten alkaa ja taas suomi ottaa takkiinsa tässäkin.
Kaipolan tiedoitustilanteessa Anu Ahola kertoi ulkoisista tekijöistä, jotka vaikuttivat tehtaan alasajoon: 1. logistiikkakustannukset Näistä mieleeni tulevat mm. liikenteen polttoaineverot sekä vihreiden läpiajama EU:n rikkidirektiivi itämeren laivoille, jota ei sovelleta välimerellä mm. Italian vastustuksen vuoksi. 2. Energiaverot ja yleiset maksut Tästä mieleeni tulee mm. sähkövero, joka EU:ssa on oltava vähintään 0,5 euroa megawattitunnilta. Ruotsissa se on minimissään, siis 0.5 euroa, kun taas Suomessa teollisuuden sähkövero oli 7 euroa megawattitunnilta vuonna 2019 (ja on edelleen korkea, vaikka hallitus päättikin joistain kevennyksistä). Kaikkeen tulee päälle vielä 24% arvonlisävero – puunhankinta mukaanluettuna. 3. Palkkakustannukset Anu Aholan mukaan yksittäisen työntekijän työntekijän ansiotaso on Suomessa kilpailijoita korkeampi. Saksassa 3-vuorotyöntekijä ansaitsee 30 % vähemmän kuin Suomessa ja tekee 100 tuntia enemmän työtä vuodessa. Ja Ruotsissa 3-vuorotyöntekijä ansaitsee 40% vähemmän kuin Suomessa.
Tuohon jos lisäisi Sanna Marinin tavoitteen 6 tuntinen työpäivä nykyisellä palkalla, niin kaikki puujalostus loppuisi Suomessa ja loppuu se näilläkin palkoilla, jos KIKYä ei aloiteta välittömästi.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.