Kiitos Visalle erittäin seikkaperäisestä PILPin toimintaselostuksesta, lähtöarvoina hikiset kainalot ja täyteen varattu käyttämätön lämminvesivaraaja. Olet jo osittain oikeilla jäljillä toimintaperiaatteesta. Vasta tänä syksynä itse jouduin perehtymään laitteeseen. Kuten aiemmin mainitsin, eräs leskirouva pyysi apua, kun hänen sähkösopimuksensa hinta moninkertaistui. Kysyi, miten talvipakkasilla toimia, ettei tule konkurssia.

Talossa oli PILP, rouva ei sen toimintaperiaatteesta tiennyt mitään. Hänellä PILP lämmitti käyttöveden lisäksi vesikiertoista lattialämmitystä. Kauhistuin kun huomasin, että hänen toimintatavoillaan, ne 7kW vastukset kytkeytyvät päälle talvipakkasella ja lämmityksen tuntihinta tulisi olemaan hänellä pahimmillaan 5€ luokkaa. Siksi sanoin aiemmin PILPia viheliäiseksi härveliksi, oikeammin syy on LVI-suunnitelijan. Arvasin, että joku PILPin omistava palstalainen nousee takajaloilleen, sillä lämmitysjärjestelmän arvostelu on verrattavissa vastaavaan loukkaukseen, kuin auton arvostelu. Osui tällä kertaa Visaan, sorry.

On se ihan kelvollinen laite osana järjestelmää, jos oikein mitoitettu, ettei se ala toimia niillä vastuksilla. Käytettävissä talvipakkasilla on syytä olla jokin suorasähköä edullisempi lämmönlähde. Visalla se homma hansikkaassa, mutta älä polta vielä sitä 1,5 mottia puuta, säästä se keskitalveen.

Visan PILPia ja sen käyttöä en ymmärrä vieläkään. Kuten mainitsin, niin minulla on ILPssa napinpainalluksen takana kosteuden poisto.

Visa halusi myös poistaa kosteutta:

”…ensimmäiset tulet uuniin tänä syksynä, kun sisällä alkoi tuntua vähän kostean nihkeältä. PILP jakaa lämmön tasaisesti joka huoneeseen ja pumppu enimmäkseen huilailee muutaman päivän.”

Hänen systeemissään tarvittiin sylillinen puita ja takan sytytys, että saatiin käynnistettyä PILPin monivaiheinen erikoinen prosessi kosteuden poistamiseksi. Vilu ei ollut syynä puiden polttoon vaan kosteus.

”Kun uuni alkoi luovuttaa lämpöä, pumppu pysähtyi, koska lämpöä ei tarvittu käyttövesipuolella eikä sisätiloissa. Ainostaan ilmanvaihto ja lämmön talteenotto toimii silloin.”
Miten se lämmön talteenotto toimi, kun pumppu pysähtyi uunin lämmetessä?
Lämpöpumpun pitää käydä, että lämmöntalteenotto toimii!

Jos talteenotto olisi kuitenkin toiminut, mihin se lämpö laitettiin talteen, kun ei sitä tarvittu sisätiloissa eikä käyttövesipuolella? Takan lämpö meni siis ilmavaihdon kautta harakoille.

PILP ja sen hyötysuhde on juuri tällaisilla keleillä parhaimmillaan, lisälämpöä ei tarvita, poistoilmaan tulee aivan riittävästi lämpöä kodin laitteista ja ihmisten toiminnasta. Suomen kovassa talvessa PILP ei kuitenkaan ainoana lämmönlähteenä riitä ilman lisävastusten käyttöä ja silloin nousee tukka pystyyn näillä sähkön hinnoilla.

Oma ILP näkyy nyt ottavan keskimäärin 0,2-0,3 kW tehoa verkosta pitääkseen ainoana lämmityslaitteena tällä hetkellä talon lämpimänä. Hyötysuhteen ollessa ehkä noin neljä se puhaltaa lämpöä 0,8-1,2 kW:n teholla. Lämmitys maksaa alle euron vuorokausi, joten en viitsi vielä puilla lämmittää. Edullisempaa olisi myydä osa klapeista ja lämmittää pelkästään sähköllä, kunnes tulee selvät pakkaskelit.

Ulkoilman kylmetessä ILPn hyötysuhde heikkenee ja sähköverkosta otettu teho kasvaa. Oman ILPn sähköverkosta ottama teho ei kuitenkaan missään tilanteessa nouse yli 1 kW:n, vilu voi vähitellen hiipiä asuntoon ja lisälämpöä tarvitaan.

PILPn 7 kW vastusten päälle kytkeytyminen sensijaan voi tulla monelle yllätyksenä, kun huonelämpötila pysyy vakaana ja vastusten käytön huomaa vasta sähkölaskussa.