Keskustelut Metsänomistus Kaikki mulle ja mieluummin heti.

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 123)
  • Kaikki mulle ja mieluummin heti.

    Kemeraan tuli muutoksia joku hetki sitten.Ja niin kuin on”nähty”, niin rahkeet loppu kesken.Nyt kauhea ”huuto kun minä en saakkaan” ko tukea.Meitä pohjoisen asukkeja on pidetty tukien varassa elätettävinä.Ompa tuo otsikon lause tarttunut aika hyvin myöskin napapiirin alapuolelle.

  • Petkeles

    Mittee tästä opimma? Nykymualimassa renki tienoo paremmin ku isäntä. Laettakkee luvun alle Sirolan Jarmon pakina tämän kuun mehtälehessä. Ee ihmetytä ollenkaa jos kaekki haluvaa olla renkinä.

    jees h-valta

    Kerrankin jätkän kaas erittäin samaa mieltä. On nuo hankintahakkuun mielekkyydet kyllä itekkin tullut sisäistettyä. Ei lyö leiville, ei missään nimessä. Kyllä sekin enemmän talviliikunnan iloksi kaatuu.

    MaalaisSeppo

    Eipä omatoimisen hankintahakkaajan tuntipalkka päätä huimaa, jos tuijottaa vain ko hakkuun tuloja. Naapurissa tehtiin ensiharvennus isolla koneella. Itse vastaavasta metsästä hankintana. Kyllä meikäläisen metsästä seuraavissa hakkuissa tulee selvästi enemmän rahaa kuin naapurin.

    Korpituvan Taneli

    Jovain on tosiaankin siinä oikeassa että metsäteollisuus on ajanut hintapolitiikallaan hankintakaupan alas ja haluaa sen myös siellä pitää. Onhan tukin pystyhinta monesti jopa parempi kuin hankintahinta. Eikä kuidunkaan hintaerolla saa tavaraa tienvarteen.

    Keväällä 1965 eräs ostomies, joka oli ollut monessa mukana, mutta oli sillä hetkellä Metsäliiton leivissä kertoi yhteispäätöksestä.
    Kaikki sen aikaiset merkittävimmät puun ostajat olivat pitäneet kokouksen. Puun ostajia oli silloin valtakunnallisesti enemmän kuin nyt ja sitten oli muutaman maakunnan ostajia jne.
    Tässä kokouksessa oli pohdittu puukaupan tulevaisuutta ja suoraan sovittu että puun hakkuu ja ajo keskitetään hintapolitiikalla ostajien käsiin. Tämähän oli yksinkertaista, kun hankintahintaa huonontaa sopivasti, niin vain marginaalierät liikkuvat hankintaväylää pitkin.
    Hakkuuhan oli tuolloin täysin miestyötä, moottorisaha oli yleinen väline, mutta pääasiassa karsinta tapahtui vielä kirveellä. Karsinta kun lisäsi, muutenkin jokapäiväisiä, ketjukatkoja. Ajossa olivat traktorit syrjäyttämässä hevosen, mutta nykyaikaisiin ajokoneisiin oli vielä valovuosia matkaa.
    Jo siis tässä vaiheessa korjuuhomma haluttiin keskittää firmoille.

    Nykyinen tilanne on siis muotoutunut vuosikymmenten kuluessa, mutta yksi on ollut pysyvää, hankintaa sorsiva hintapolitiikka.
    Jovain on siis oikeassa nykytilanne perustuu metsäteollisuuden ”sääntöihin”
    Nykytilanteen muuttamiseksi ei ole kovin paljon tehtävissä. Jos hinnoittelua nyt muutettaisiin, niin tietysti se hitaasti lisäisi hankintaa, mutta ei ole realismia odottaa mitään äkkimuutosta tilanteeseen.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    jees h-valta

    Tuo MaalaisSepon kommentti varmaan kuvastaa sitä yleisintä hankintahakkuun hegemoniaa. Pitää varmasti paikkansa että mo tekee eritavalla kuin koneketju tuon homman ja saattaa varmasti saadakkin seuraavan harvennuksenkin vielä. Mutta kovasti alan itsekkin kallistua tuohon yhden rysähdyksen taktiikkaan eli vain yksi harvennus ja se riittävän karskisti ja mahdollisimman aikaisin. Jolloin päätehakkuu aikaistuu ja mikä olikaan oikeasti se mo:n etu?
    Minä kannatan aina mahdollisimman nopeaa kasvatusketjua joten minun on helppo samaistua tuon firman toiminnan kannalle. Aiemmin olin itsekkin MaalaisSepon linjoilla.

    Jätkä

    Mittee tästä opimma? Nykymualimassa renki tienoo paremmin ku isäntä. Laettakkee luvun alle Sirolan Jarmon pakina tämän kuun mehtälehessä. Ee ihmetytä ollenkaa jos kaekki haluvaa olla renkinä.
    Lähetetty: 1 h, 24 min sitten
    Lähettäjä: Petkeles ”

    Jarmo on muuten melko terävä mies. Oli aikoinaan minun ensimmäisiä oppilaita.
    Olen tavannut hänet ammatin merkeissä myöhemminkin.

    Jovain

    Tästä nykytilanteesta ja siihen johtaneesta korruptiosta. Lauri Vaara, joka on selvittänyt näitä puukaupan ja puuhuollon syvimpiä syövereitä, toteaa korruptiosta näillä palstoilla edellä, ainakin viime marraskuussa. Viittaa samaan kuin Korpituvan Taneli tuossa edellä.

    ”Määrätehokkuuden tavoite edellytti maksajan eristämistä korjuusta. Maksaja eristettiin puun pystykaupoilla. Siitä alkoi pystykaupan korruptio, metsäyhtiön puunkorjuu isännättömällä rahalla.”

    ”Pystykaupan korruptio on puun ja korjuutyön kauppojen sitomista kytkykaupaksi ja metsäyhtiön kalliin korjuutyön myymistä pimeästi ja pimeällä hinnalla.”

    Nämä ovat asioita, joita jokainen vähänkään valveutunut metsäalan toimija seuraa ja voi todeta omassa toiminnassaan.

    Korpituvan Taneli

    Eipä niitä kuitu ja energiapuu kasoja tarvitse enää mittailla. Kuormainvaaka hoitaa homman ja samaan kuormaan voi sitten mainiosti panna useammankin isännän nökköset.
    Hankintatukit tehdasmitalla.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    A.Jalkanen

    Jälleen kerran täytyy ihailla tätä kokemuksen ja näkemyksen määrää tällä palstalla. Trumpia siteeraten: fantastista!

    Lauri-Vaarin näkemyksiin voi vähäsen palata. Jätkä ansiokkaasti laskeskeli kuitupuun manu-hakkuun hankintana maksavan 10 euroa/motti ja kuljetus sen loput 5 euroa/motti. Kysymys kuuluu: paljonko maksaa kuitupuumotin hakkuu mototyönä?

    Metsuri motokuski

    Noin 15 euroo ja ajo noin viisi euroo.

    Jos Vaara on todennut korruption olevan niin en ukso että se maanviljelijöiden traktorikalustolla korjaantuu. Kysehän on siitä kuka edullisemmin sen puun tekee ja tuo tehtaalle. Uskon ilman muuta tuohon Tanelin väittämään siitä että metsäyhtiöt ovat sopineet keskenään puun toimittamisesta. Toisaalta syitä on muitakin kuin pelkkä hinta. Uskon että etusijalla on myös toimitusvarmuus ja toimitusajat.

    Olihan aikoinaan yhtiöillä myös oma korjuukalusto ja jopa autoja mutta nehän ovat poistuneet liian kalliina työkaluina. Joten tehtaiden omakaan puunkorjuu ei ollut kannattavaa ja kilpailukykyistä.

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 123)