Keskustelut Metsänhoito Kaikki luonnonsuojelulakikohteet leimikon suunnittelijoille näkyviin

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 41)
  • Kaikki luonnonsuojelulakikohteet leimikon suunnittelijoille näkyviin

    Mielestäni on kohtuutonta, että hakkuita suunnittelevat tahot eivät näe kaikkia luonnonsuojelulain perusteella suojeltuja lajeja kartalla. Raakut on suojeltu luonnonsuojelulain pykälän 75 nojalla. Esiintymät löytyvät vain laji.fi-sivulta karkeistettuna, eli lajimerkintä voi sijaita esimerkiksi 25 kilometriä varsinaisesta havaintopaikasta! Aika kuumottavaa suunnitella leimikoita tuolla alueella, kun ei tiedä missä raakku tulee vastaan kymmenientuhansien hehtaarien alueella, ja havainnosta ilmoitetaan sähköpostilla, joka voi pahimmassa tapauksessa mennä suoraan roskapostiin. Ainakin omalla kohdallani suurista petolinnuista yms. suojelluista lajeista on ilmoitettu ainoastaan ely-keskuksesta sähköpostilla, kukaan ei ole koskaan soittanut minulle tai muutoin 100 % varmuudella tavoittanut minua, eli leimikon suunnittelijaa 8 vuoden aikana (suunnittelen leimikoita metsänhoitoyhdistyksessä). Olisiko tässä kohtaa Ympäristöministeriön korkea aika tarkastaa oma linjauksensa lajien havaintotietojen karkeistamisen osalta ja luovuttaa tiedot alan toimijoille, jotta Hukkajoen kaltaisilta tapahtumilta vältytään? Mielestäni olisi, jotta metsäalan toimijoiden työstressi vähenisi. Nykymenolla tuntuu, että jokaisen suunnitellun leimikon jälkeen voi joutua linnaan, kun on jäänyt jokin sähköpostiliite lukematta. Kukaan ei aja tahallaan raakkujen yli, ellei ole hullu.

  • Makarov

    Taittaa olla aika vähissä käytännössä nuo jättöpuun kerääjät. Kuplan porukka ne silti tuntuu pöllön poikasia siirtelevän hakkuuaukean reunaan tai valehtelevan lahopuun määriä.

    Sellunpilaaja

    Jotta valtion rahoja saataisiin säästettyä, pitäisi ELY-keskukseen kohdistaa tehostamistoimia, jotka tulevat väistämättä johtamaan työpaikkojen irtisanomiseen, toisin sanoen veronmaksajien rahoja säästettäisiin miljoonia. Minulla olisi muutama ehdotus.

    Tässä pienellä henkilökohtaisen kokemuksen taustoituksella yksi säästökohde, joka kohdistuu uhanalaisten lajien merkintöihin. Eli omalla toiminta-alueellani on noin 30 liito-oravamerkintää lähtien vuodesta 1994. Toinen mokoma löytyy eri kotkia ja haukkoja. En osaa sanoa, antaako ELY-keskus kaikkiin havaintoihin oman lausuntonsa. Joka tapauksessa lausunto on tullut niinkin vanhoista havainnoista, jotka ovat vuodelta 2000. Liito-oravan ”lausuntopyyntövyöhykkeelle” osuu vuodesta riippuen 10-20 metsänkäyttöilmoitusta. Jokainen lausunto on uniikkinsa, mutta kaikissa on sama sisältö: huomioi liito-orava hakkuissa, ja jos havainto on vanha, täytyy havaituista tuoreista papanoista ilmoittaa ELY-keskukselle. Jokainen lausunto on erilainen ja selkeästi kirjoitettu erikseen tietokoneen nåppåimistöllä, vaikka käytännössä kommentoidaan aina samaa asiaa. Säästötoimenpiteenä ehdotukseni olisi  a) sähköisesti toimiva automaatti-ilmoitus, jossa on jo automaattisesti huomioitu kattavasti lajin luonnonsuojelulain vaatimukset sekä b) maksimiajat lajimerkintöjen säilymiselle järjestelmässä, jotka velvoittavat metsänomistajaa tekemään luonnonsuojelulain nojalla määrättyjä suojelutoimia. Lajityypillinen käytös ja ikä on huomioitava merkinnän pysyvyyden ajassa, koska esim. liito-orava elää muutaman vuoden ikäiseksi ja merikotka jopa 30-vuotiaaksi. Mitään tulkintavaraa ei saa jättää virkailijan käsiin, mahdollisesta luonnonsuojelulain ulkopuolisesta laajennetusta lajin huomioimisesta päättää puitaan myyvä metsänomistaja. Mielestäni asiasta on kuitenkin hyvä ELY-keskuksen hakkuuilmoituksen tekijälle ilmoittaa, jos vaikka toimijan tietojärjestelmässä on tekninen virhe, joka estää lajimerkinnän näkemisen. Automaattinen järjestelmä joka tapauksessa johtaa siihen, että monen työpaikka ELY-keskuksessa on käytännössä turha. Tämmöisen järjestelmän toteuttamisen pitäisi olla mahdollista maassa, josta Nokiakin on lähtöisin.

    Toinen säästökohde on samankaltainen rahareikä, mutta paljon suurempi vaikutukseltaan. Aina, kun metsänkäyttöilmoitus osuu Natura-alueelle, tulee ELY-keskuksen tehdä asiasta lausunto, kuinkas muutenkaan. Näitä metsänkäyttöilmoituksia sekä niihin tehtäviä lausuntoja on vuodessa niin paljon, että käytännössä näiden parissa työskentelee ELY-keskuksessa varmaan yli 100 henkeä. ELY-keskuksen lausuntojen lukemiseen menee itselläni monta työpäivää vuodessa, koska ikinä ei voi olla varma viestin sisällöstä, vaikka tekisin sallittuja toimenpiteitä. Tästäkin verorahojen haaskauksesta päästäisiin automaattisella järjestelmällä, joka osaa ottaa kantaa metsänkäyttöilmoituksessa ilmoitettuihin asioihin. Jotta järjestelmä osaisi ottaa kantaa metsänkäyttöilmoitukseen, on jokainen Natura-alue ”avattava” perinpohjaisesti eri tahojen käymässä avoimessa keskustelussa, jossa mukana pitää olla valtion, metsäteollisuuden ja MTK:n sekä muiden asiaan liittyvien tahojen. Keskustelussa päätetään selkeästi, mitä metsänhoidollisia toimenpiteitä on Naturassa rajoitettu tai sallittu. Ei voi olla niin, että jos Natura-alue on suojeltu esimerkiksi vain maa-aineslailla, niin ELY-keskus puuttuu millään tavalla metsänkäsittelyyn, jos sitä ei ole Natura-alueen luonnonsuojeluohjelman perustamisasiakirjoissa mainittu. Luonnonsuojelulain 34 § estää Natura-alueen suojeltujen luontoarvojen merkittävän heikentämisen, tämän pykälän nojalla pieni heikentäminen on siis sallittua. Edellä mainitun pykälän toin esille siksi, että tämmöiset pykälät pitäisi käydä heti asiallisesti läpi, jotta saamme karsittua rahojen haaskauksen ELY-keskuksen virkamiesten palkkoihin. Natura-alueiden suojeluehtoihin ei noin vain tehdä muutoksia, joten kerralla läpikotaisin tulkittu Natura-alue helpottaa pysyvästi leimikon suunnittelua Natura-alueella sekä lisää maanomistajien tietoisuutta mahdollisuuksistaan hyödyntää metsäomaisuuttaan. Myös metsätilan arvon määritys helpottuu, kun todelliset rajoittavat ehdot ovat tiedossa. En tiedä, mitä poliittista vääntöä tässä on taustalla, mutta erikoiseksi on ELY-keskuksen toiminta muuttunut. Jos se johtuu uudesta luonnonsuojelulaista, niin ehkä uudistettu laki pitäisi palauttaa takaisin vanhaksi.

    A.Jalkanen

    Hyviä ehdotuksia joita kannattaisi harkita käyttöön.

    Itselläni on Naturassa kallioalue josta tulee aina lausuma kun käynnistelee hakkuita. Ei ole estänyt hakkuita eikä äestystä. Nyt suosittelivat jättämään tiheän siemenpuuston.

    Gla

    ”Kuplan porukka ne silti tuntuu pöllön poikasia siirtelevän hakkuuaukean reunaan tai valehtelevan lahopuun määriä.”

    Pertti Salolainen kertoo Minna Pyykön maailmassa Kuopiosta Helsinkiin ajaneelle rouvalle, joka oli nähnyt matkallaan paljon metsää, että tämä on väärässä. On pieniä laikkuja lukuun ottamatta on vain tasalatvaista istutettua yhden puulajin puupeltoa.

    Vmi-tilastot ei tällaista käsitystä tue, mutta ehkä Pertti tietää paremmin.

    https://areena.yle.fi/1-72007660

     

    mehtäukko

    Eipä uskoisi millaista potaskaa muka niinkin kokenut poliitikko suoltaa. Vai juuri siksikö?

    Makarov

    Salolainen on Salolainen….Ei näe niin sanotusti ”metsää puilta.”

    mehtäukko

    Silläpä tietynlaisten tyyppien ei pitäisi sekaantua asioihin vain huonon näkönsä turvin.

    puunhalaaja

    ”Otsikkoon palatakseni: jos kaikki uhanalaishavainnot ja muut varottavat kohteet olisivat metsätietojärjestelmissä metsäalan toimijoiden vapaasti käytettävissä, ely-keskuksen lausuntoja ja ohjeistuksia ei enää tarvittaisi.”

    Annelin kirjoituksesta vähän ajatuksia.

    Tässä on kaksi asiaa.

    A) Millaisista havainnoista puhutaan? ELY-keskuksen viranomaisten omin silmin verifioimista havainnoista vai myös kansalaishavainnoista? Meillä on ollut jo vuosikaudet tekninen valmius siirtää aivan kaikki mahdolliset havainnot metsäalan toimijoiden käyttöön, mutta metsäala on vastustanut. Se ei ole halunnut kansalaishavaintoja esim. liito-oravista. Nythän nekin heille sitten lopulta siirtyvät.

    B) Mitä vaikutusta havainnoilla on metsänkäyttöön? Keskustelun aloittaja hyvin kuvasi tätä problematiikkaa. Kun minä metsässä kulkiessani merkkaan havainnon liiturin papanoista, niin onko järkevää, että yli 20 vuoden jälkeen tämä havainto pomppaa esiin toimijoille? Entäs sitten harvinaisemmat vanhan metsän jäkälät ja sammaleet. Olen joskus törmännyt tällaisiin vanhan metsän indikaattorilajeihin (tai ainakin inaturalistin kautta ne on sellaisiksi tunnistettu). Nämäkin havainnot ovat laji.fi tietokannassa ja ovat jo siellä metsäalan toimijoiden löydettävissä, mutta toki ne olisi helposti siirrettävissä automaattisesti myös heidän omaan järjestelmään. Mutta onko se järkevää, että tällaiset kansalaishavainnot näkyvät toimijoilla, ja miten niihin kuuluu reagoida?

    Ehkäpä toimintaa voisi kehittää niin, että ELY:n biologien työaikaa ei käytettäisi yli 20 v vanhojen havaintojen kommentointiin, vaan nämä ehtisivät enemmän juoksemaan kentällä verifioimassa tuoreita kansalaishavaintoja. Saataisiinko näin ajanmukaisempaa infoa suojeltavien lajien olemassaolosta?  En tiedä, kunhan kyselen.

     

    Rane

    ”Ehkäpä toimintaa voisi kehittää niin, että ELY:n biologien työaikaa ei käytettäisi yli 20 v vanhojen havaintojen kommentointiin, vaan nämä ehtisivät enemmän juoksemaan kentällä verifioimassa tuoreita kansalaishavaintoja.”

    Puunhalaaja kun näkyy olevan perehtynyt prosessiin niin kysynpä että mitä eroa on hakkuita suunnittelevalle metsänomistajalle jos kyseessä on 20 vuotta vanha havainto verrattuna verifioituun tuoreeseen kansalaishavaintoon?

    puunhalaaja

    Sellunpilaaja osaa varmasti vastata tähän tarkemmin. Itsekin mieluusti kuulisin tarkemmin miten nämä huomioidaan.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 41)