› Keskustelut › Puukauppa › KaiCell

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 80)
1 2 3 … 6 7 8
  • Metsuri motokuski 28.7.2020, 12:23

    Onhan se myös niin että jos puulle ei ole kysyntää niin into metsänhoitoonkin loppuu. En usko että monikaan haluaa metsiään hoitaa ja uhrata siihen varojaan jos tuoteelle ei ole kysyntää. Se että pitääkö tehdas rakentaa sisämaahan ja kuljettaa lopputuote satamaan junilla vai viedäänkö raaka-aine sataman lähelle jalostettavaksi josta lopputuote viedään maailmalle. Lienee kyse vain siitä kuinka asiaa katsoo.

    A.Jalkanen 28.7.2020, 12:51

    KaiCell on tervetullut hanke. Jos hallitus vaihtuu, hyvin todennäköisesti se  on teollisuusmyönteinen.

    En oikein jaksa uskoa että pelkällä maanmuokkauksella saataisiin kasvu kaksinkertaistumaan kiertoajalla – taimikon alkukehitys siitä kyllä saa hyvän vauhdin. Sen sijaan rehevän turvemaan tuhkalannoitus saattaisi tuoda yllättävän ison kasvunlisän. Kasvunlisää varten ei kuitenkaan kannata ryhtyä tekemään uudisojituksia vaan kyllä otolliset kohteet on jo otettu metsätalouden maaksi.

    Visakallo 28.7.2020, 15:34

    Olen A.J:n kanssa samaa mieltä, ettei puun kasvua kaksinkertaisteta yhdellä keinolla, vaan se vaatii koko kasvatusketjun läpikäymisen, eli maaperän analysointi, muokkaus, vesitalous, hyvä siementen ja taimien alkuperät, taimikon varhaishoito, taimikonhoito, ajallaan tehty ensiharvennus ja harvennukset.

    Jätkä 28.7.2020, 18:30

    Voisipa siihen lisätä jonkinlaisen lannoituksenkin- ainakin ns terveyslannoituksen muodossa. Avaintekijöiksi nimeäisin rotutaimet, taimikonhoito ainakin kaksi kertaa, Tapion ohjetiheyksien mukaan ja tietenkin kasvatushakkuut mallien mukaan. Ne harvennusmallit eivät valehtele.

    Kun ajouran leveydestä on väännetty niinpaljon kuin on, niin pidän ehdottomasti kiinni harvennuksilla siitä, että kone ei saa olla yli kolme metriä leveä. Silloin nelimetrinen ajoura riittää, kun se on järjen kanssa tehty. Kun Mopokuskit pyrkivät usein tekemään ajouran reunat ”liian harvoiksi” ja jättämään urien puolivälin jopa koskemattomaksi, niin kehoittaisin hiukan ajattelemaan: Jätettävä runkoluku 1200 kpl/ha. tekee puolen aarin koealalle kuusi runkoa. Otetaan ympyräkoeala keskeltä ajouraa. Koealan säde 399 cm = uran pituusmatkalta 8 metriä tulee koealaan. Lasketaan reunapuita, jos niitä on suunnilleen kolmen metrin välein, niin kun koealalla on kolme reunapuuta, on siinä jo puolet tarvittavista. Siis toiselle puolelle jätetään lisää kaksi puuta ja toiselle yksi  = 6 r / 50 neliömetriä. Luotettavamman koealamittauksen voi tehdä, kun nappaa aarin koealan. Sen säde on 564 cm ja siinä pitäisi olla 12 runkoa.

    Puuki 28.7.2020, 19:26

    Turvemailla kesäkeleillä tarvittavat ylileveät telat lisää koneiden leveyttä. Niitä tarvitaan turvemailla jos ei ole pakkaskelejä. Mutta ei niitä teloja noin vain vaihdeta kapeampiin, jos välillä on ensiharvennusta kantavammallakin maalla.  Ei ole kovin harvinaista, että eh:n ajouran leveyskin levähtää n. 5 m levyiseksi.  Yhdessä lähikoivikossa kävi niin , vaikka koivikoissa se ei yhtä haitallista olekaan kuin havupuuleimikoissa.

    Paltamon ympäristössä on paljon keski-ikäisiä harvennusmetsiä jotka kasvaa hyvin. Osa on vielä aurausaikakaudelta ja kasvut sen mukaisesti kovia.  Mätästyksen kehittyminen lisää uudempien metsänuudistusalojen kasvua, samoin jalostetun siemenalkuperän käyttö ja ilmaston lämpeneneminekin osansa.   Tuhkalannoitus terveyslannotuksena turvemailla on paras menetelmä lisätä kasvua ja edistää puiden terveydentilaakin samalla.

    suorittava porras 28.7.2020, 23:11

    Jätkälle taas sen verran päivitystä ,että alla on 3,3 metriä leveä telavarusteineen pehmeisiin olosuhteisiin varustettu kone ,jota seuraa välillä pitkätelainen kymppipyörä. Neljä metriä on vähän ,jos siinä tilassa pitäisi tehdä vähänkin käännöstä. Näillä varusteilla ajellaan läpi vuoden suot ja kivikot . Talvikohteitakin hakkaillaan kesällä ,jos tilalla kohdalle sattuu. Siirtojen minimointia sekin. Enää ei tarvitse käydä hakkaamassa palstan ojien varsia talvella ,kun on vehkeet joilla homma käy kesälläkin.

    Tuo päähänpinttymä siitä ,että pitkäpuomisilla koneilla uran välit jäisivät tiheiksi ja varret harvoiksi on täysi ankka. Enemmänkin kyseinen tilanne juoruaa siitä ,että hommaa on yritetty liian pienellä koneella ja kuormain on ollut silakkapuntari ,jolla ei pysty tekemään nippuja puomin alle. Omakohtaisesti on todettava ,että tuotos kasvoi kolmanneksen ,kun alusta järeytyi ja puomin ulottuma kasvoi kahdeksasta metristä yhteentoista. Puita pystyy lisäksi käsittelemään hallitusti maksimiulottuvuudellakin,mikä mienemmällä vehkeellä jäi haaveeksi. Hyvä ,kun jaksoi  kahdeksassa metrissä edes pitää kouran ilmassa . Puun nostaminen kannolta oli jo liikaa. Korjuuvauriotkin vähenivät reilusti ,kun käsiteltävä puu on koko mitaltaan ja syöttömatkaltaan näkyvissä puomin alle puitaessa. Osittain näkymättömissä uran yli puitaessa pilkkoja syntyy helposti runkoihin ja nirhautumia näkymättömissä oleviin juurenniskoihin.

    nuori isäntä 29.7.2020, 00:06

    Täällä tasoiteltiin keväällä JD:n pehmeisiin olosuhteisiin tarkoitetun yhdistelmän jälkiä. Koskaan ennen ei ole maata tuohon kuntoon saatu. Lähes noilla sanoilla sekin kuski mainosti, että tällä pääsee lähes vetten päällä kesät talvet. No ei päässyt. Leveätelainen kone kääntyessään lykkää telallaan pinnan rikki ja painuminen alkaa. Ajourat leviät isoiksi ja pian metsä on harva, kun se on täynnä ajouraa. Viereisen leimikon hakkasi kuukauden päästä saman ostajan toinen yrittäjäketju pienemmillä koneilla ja ketjuvarustuksella. Ero oli valtava. Ei juuri ajouria havainnut.

    Arvatkaa kumpi ketjuista ei ole toivottu seuraaville leimikoille…

    Puuki 29.7.2020, 05:40

    Urien reunojen harvuus käsittelytilan saamiseksi ja keskikohtien jääminen tiheämmiksi on ihan tavallista ja on sitä tutkittukin joskus.  Mitä pidempi ulottuvuus, sitä paremmin pitää olla raivaukset tehty.  Siitä johtuu sekin että esim. näkemäraivaus sopii paremmin vähän lyhytpuomisemmalle koneelle.  Kaukaa urkittaessa niitä pilkkoja jääviin puihin helposti ensiharvennuksilla syntyy.    JK:n kohteissa pitää olla yhtä isot ja leveät koneet kuin päätehakkuillakin.  1. ja 2. Harvennukset hoituu parhaiten niihin suunnitelluilla koneilla.

    Jätkä 29.7.2020, 07:13

    Suoriutuvalta kysyisin, onko tosiaan kone 3,3 metriä leveä, vai onko se teloilla levitetty niin leveäksi? Veikkaan jälkimmäistä vaihtoehtoa. Joskus esiteltiin eräänlaisi EKO-teloja, joissa taisi olla muovipäällysteiset telalaput, jotka ovat kaarevat niin, että ne eivät käännöksissä leikkaa maata auki. Miten on kehitys kehittynyt telojen osalta?

    Mitä pitemmä telat on, sitä enemmän ne ”kanttaavat” käännöksissä. Mm sen takia ajourista ei saisi tehdä mitään pujotteluratoja.

    Iso hakkuukone on ”ihan hyvä”  avohakkuulla, mutta-mutta — Mihin se aukolla tarvitsee yli kymmenmetristä puomia? JK-savoyassa on pitkä puomi ja riski kone välttämätön, mutta sen elopaino pitää olla korkea, jos sen pitää kymmenestä metristä ottaa pari tonnia painava runko niin, että ei synny jälkiä puustoon eikä maastoon. Taitaisi olla tukijalan tarvetta puomin alla?

    Mopokuskit eivät näytä tajuavan, että ajokoneellakaan ei ole ihan pakko ajaa aina aivan täysillä kuormilla.

    Kun konemiehet ihannoivat suuruutta, niin tietenkin Eukkokin on valittu kaikkein suurikokoisin ja hänellä on…..

    Metsuri motokuski 29.7.2020, 14:44

    Milloin sitä rahtia vajailla kuormalla ajetaan. Aina niin paljon kun mahtuu. Mutta kuormaa ei välttämättä tarvii täyttää siellä leimikon perällä vaan pikkuhiljaa laania kohti tullessa.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 80)
1 2 3 … 6 7 8