Keskustelut Puukauppa KaiCell

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 80)
  • harrastelija

    $ Suomi ei mitään EU:ta rahoita, Eu toimii pääasiassa Saksan rahoilla. Suomessa puunostoa jarruttaa teollisuus ei EU.$

    Nyt ”Tolopainen” ei ole lukenut läksyjä. Suomi on EU:n nettomaksaja – ollut jo vuosia. EU:n raportin mukaan Suomen on rajoitettavia hakkuita ja Hanna Aho tovereineen siellä kovasti on samaa mieltä. Jokainen aukko metsässä aiheuttaa heidän mielestä hiilitasapainossa negatiivisuutta. Vuotuinen jatkuva metsäkasvu ei tunnu vaikuttavan ollenkaan. Silmät suljetaan tosiasioilta.

    Eu:n satraapit tykkäävät tuosta asenteesta, koska se sataa heidän pussiin. Ihmettelen, että kuinka Suomen virallinen hallitus laittaa tuollaisia edustajia tärkeille neuvottelupaikoille? Taannoin Pariisin neuvotteluissa Ville Niinistön ”nukkuminen” saattoi olla tekopeliä. Ensi viikolla Kaidin piti aloittaa maansiirtotyöt, mutta EU:n raportti viivästyttää ja toivottavasti ei kokonaan keskeytä hanketta.

    jees h-valta

    Tuollaiset Hannat pitäisi kutsua nopeasti kotimaahan takaisin ja puhutteluun vähintäänkin pääministerin toimesta. Jos maan taloutta vahingoitetaan voidaan jo puhua maan petturuudesta.

    Tolopainen

    Suomen maksut EU:lle ovat minimaalisia, koska EU toimii vaikutusvaltaansa nähden mitättömällä budjetilla, valtion menot ovat 50mrd€ vuodessa ja yhteiskunnan keräämät verot ja maksut ovat vuodessa yli 120mrd€ ja yksinkertaiset kansalaiset juoksevat populistien perässä arvostelemalla vajaan miljrdin kuluista.

    EU ei hakkuita Suomessa rajoita vaan teollisuus. Suomeen olisi voitu investoida jo kymmeniä vuosia uuteen metsäteollisuuteen, mutta kun on ollut kannattavampaa rakentaa tehtaita tropiikkiin. Vaihtoehtoiseen energiaan ei nykyisellä raakaöljyn hinnalla 200€ tonni kannata pahemmin investoida.

    Puuki

    Viime vuonna hakattiin puuta enemmän kuin koskaan, mutta silti kestävästi ; hakkuusäästö oli reilusti yli 20 milj.m³. kun kasvu oli n. 110 milj.m³. Omituisia on näkemykset hiilidioksidin sitoutumisen pienenemispuheet pääkallonpaikoilla, jos ja kun  ei oteta huomioon muuttuvaa tilannetta vaan tuijotetaan  kymmeniä vuosia sitten olleeseen tilanteeseen.

    Vaihtoehtoiset energian tuottotavat on kuitenkin se suunta johon pyritään poliitikkojen puheidenkin ja suunnitelmienkin mukaan. Puu olisi Suomessa se luonnollisin tapa muiden (mm. biokaasu) ohella. Muualla jokin toinen keino kuten aurinkoenergia sopivampi. Hiilen korvaaminen jollain muulla vähemmän saastuttavalla olisi tarpeen ympäristön kannalta mutta monin paikoin se ei tunnu onnistuvan millään.

     

    Tolopainen

    Suomessa on vielä satoja tuhansia öljylämmitteisiä kiinteistöjä, miksi tuollaisen tuhlauksen annetaan jatkua. EU ei mitenkään pakota lämmittämään öljyllä ja kuluttamaan turhaan fossiilista energiaa aivan naurettavalla tavalla täällä metsien keskellä. Eikö tuo ole laiskuutta ja osamattomuutta.

    kuusessa ollaan

    Käsittämäni mukaan skisma on se, että jos Suomi saa tahtonsa läpi metsien käytön suhteen, pelätään muiden eu maiden kiihdyttävän hakkuitaan sen perustalta kestämättömälle tasolle ja suorastaan tuhoavan…muualla kun tuo uudistamisvelvoite ei ole kovin pitävä…esim Puolassa on kova buumi pelleteille ja bioenergialle. Mallioppilas Suomesta tehdään siis huonoa esimerkkiä yhden metsäsektorin asian vuoksi. Unohdetaan meidän opit ja kokemukset metsien uudistumisesta ja metsien hoidosta.

    MaalaisSeppo

    Suomihan yritti Durban sopimuksessa ajaa ajatusta, että metsien hiilinieluperiaatteeksi otetaan puuston kasvu, eikä pinta-ala. Tämä ei käynyt muille. EU lupasi jotenkin hyvittää Suomelle sitä tosiasiaa, että metsien kasvu on parempi periaate hiilisidonnan suhteen kuin pinta-ala.

    Hyvitystä ei ole kuulunut. Nyt olisi hyvä vaatia, että sovelletaan sitten EU:ssakin Durban -sopimusta. Unohdetaan metsien kasvu ja puuston määrä. Jokainen maa saa hakata metsiään kuten haluaa, ja vain pinta-alamuutokset otetaan huomioon. Kelpaisikohan tämä Ympäristöjärjestöjen itsensä hyväksymä malli sitten paremmin.

    Reima Ranta

    KaiCell on hyvä esimerkki siitä, kuinka riippuvaisia me metsien suhteen olemme rajojemme ulkopuolella tapahtuvasta päätöksenteosta. Edes risujen kaataminen ei ole enää omissa hyppysissämme, muusta puhumattakaan.

    Tämä tulee olemaan vielä kova läksy opittavaksi metsäalan opetetuille toimijoille. Maailma muuttuu Eskoseni.

    Apli

    Kyllä näin se menee, EU päättää niin monia asioita ja kuuliainen satavuotias Suomi noudattaa, olemmehan sen kuuliaisin jäsen… Nyt kun Britit teki järkipäätöksen ja eroaa tulisi tässä maassa tehdä sama päätös.

    Visakallo

    Britannia jättää EU:n budjettiin 10–11 miljardin euron vuosittaisen aukon. Britannia on saanut muilta jäsenmailta maksuhyvitystä, jonka se on saanut aikoinaan neuvoteltua. Komissio esittää, että brexitin myötä muidenkin maiden, muun muassa Ruotsin ja Tanskan saamasta, hyvityksestä luovuttaisiin.

    Jäsenmaat ovat perimmäisten kysymysten äärellä päättäessään tulevien vuosien taloudenpidosta. Yhteiset rahat vähenevät dramaattisesti Britannian lähtiessä, minkä takia EU-maat joutuvat uudelleen miettimään, minkä asioiden tekemisestä yhdessä on todella hyötyä.

    Tähän asti valtaosa budjetista, yli 70 prosenttia, on mennyt maatalouteen sekä alueille suunnattuihin koheesiorahoihin.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 80)