Kahmari monipuolistaa puutavarakuormaimen käyttöä todella paljon.Hyvä puoli siinä on myös se että sen voi ja kannattaakin tehdä nurkissa mahdollisesti lojuvista romuista.
Rane on tehnyt kahmarin vanhan painevesisäiliön päädystä leikatuista paloista jolloin niistä tuli semmoiset mukavan pyöreän malliset.Kuupat kannattaa laittaa kouran ulkopuolelle jotta avautuu tarpeeksi.Joku lattarauta huulilevyksi.Huulilevyn sisäpuolelle tasku johon kouran leuat asettuu napakasti. Kiinnitys voisi olla vaikka kuupan yläosasta ketjunpätkä jossa hitsattu pultti.Tämä sitten kiristetään jonkin kouraan hitsatun reikäpalan läpi mutterilla.Niin että leuka on tiukasti siinä taskussa.
Painesäiliö oli minullakin ajatuksissa. Sopivan säiliön löytäminen on oma työnsä. Miten kouran ulkopuolelle asennettava kahmari kestää? Sisäpuolella koura tukee hyvin.
Kyllä se kestää.Rasitus kohdistuu pääasiassa siihen huulilevyn ja kouran taskun tienoille mikä kannattaa hitsata kunnolla.Eikä Rane nyt ole kieltämässä laittamasta kuuppia kouran sisäpuolelle jos koura noin muuten näyttää hyvän malliselta.Jokainen tekee omannäköisensä,siinähän se on se homman viehätys.
Minulla on joskus -80 luvulla hankittu Laukkavirran Koneen tekemä traktorin kolmipistenostolaiteeseen kiinnitettävä Kombi- kuormaaja. Tarkoittaa sitä, että puomia voi lyhentää kaivuasentoon ja jatkaa kuormaajakäytössä. Ja nostaa ja laskea myös runkoa. Vakiovarustuksena oli kourakuormaimen lisäksi oja- ja sorakauha.
Nyt se on saanut sellaisen muodon, että puomi on pitkänä kuormaaja-asennossa, ja kouraan saa yhdellä pultilla kiinni kahmarin, jonka tilavuus on tälle värkille just passeli, noin 70 litraa.
Perässä on jatkoaisalla varustettu kippikärri tai metsäkärri, aina kulloisenkin tarpeen mukaan.
Selvennyksenä tuohon yllä olevaan viestiin: tietysti kahmarin puolikkaita on kaksi, jotka kumpikin kiinnitetään yhdellä pultilla. Ovat Keslan tuotteita ja maksoivat muutama vuosi sitten alle tonnin.
Ongelmana näissä maatilakuormaajissa on kevyt rakenne. Se ei kestä sivuttaisvoimia, sillä se yläkynkkä nyrjähtää helposti. Siksi sillä on leikittävä niin kuin nosturilla: mieluimmin vain kaappausliikkeitä.
Ei sillä savista maata kaivella, mutta multamaata ja sopivia kiviä kyllä. Niissä se lapiomiehen voittaa. Minulla kun on noita omia polkuja tolkuttomasti, niin niitten niskaojien ja rumpujen teossa on ollut iso apu.
Se metsäkärrykin on vanhasta reestä rakennettu. Pantu pyörät alle siten, että sukset ovat paikallaan ja niillä on maavaraa n. 15 cm. Minusta se on pikkukärryssä parempi rakenne kuin teli.
Traktori on vanha, pikkunen nelikko, ilman etukuormaajaa. Sitä on usein kyllä kaivannut, mutta kyllä näilläkin pärjää, kun ei yritä urakoida isompia.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.