› Keskustelut › Puukauppa › Kaatotuoreen puun poltto.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 36)
1 2 3 4

  • Kaatotuoreen puun poltto.

    Lähetetty: 27.12.2016, 19:09

    Merkitty: 

    M.T. 23. 12. 2016.

    ”Kaatotuoreesta hakkeesta jopa kymmeniä prosentteja enemmän energiaa kuin vuoden vanhasta puusta.”

    Tutkimus koskee toki suuria polttolaitoksia joissa palokaasujen lämpö pystytään hyödyntämään kotitalouslaitoksia tarkemmin. Toki myös kuoripäälinen polttopuu vuoden päästä on menettänyt lämpöarvoaan aikalailla maatumisprosessien myötä. Itse aion kyllä pitäytyä pienpoltossa kuivan klapin käyttöön, mielellään vähintään ylivuoteisen.

    Tutkimuksessa ovat huomanneet uusia aiemmin tuntemattomia tapahtumia polttoprosessissa tuoreella hakkeella. Tuossa varmasti saattaa olla järkeä koska tuskin raaka-aine paranee kun niitä m akuutetaan kuoripäälisenä vesisateessa vuositolkulla teiden varsilla.

     

     

    Tekijä
    kiipiä
    Teema Puukauppa Puukauppa
  • Korpituvan Taneli 28.12.2016, 18:33

    Silloin kun minä olin voimalaitoksilla, niin kattiloilla päästiin kyllä reilusti yli 90% hyötysuhteisiin. Jos nyt sitten savukaasut pystytään jäähdyttämään johonkin 40 asteeseen, niin saattaisi olla mahdollista joku 98% hyötysuhde. Kokonaan kattilasta ulospäin siirtyvää lämpöä ei voi eliminoida.

    Hyvästä hyötysuhteesta huolimatta vesi ei pala, koska se on jo ennestään palamistuote, eli se on vetyoksiidia.

    On totta että että hakkeesta haihtuu myös palavia kaasuja kun sitä kuivatellaan. Erityisesti kokopuuhakkeesta haihtuu herkästi neulasista palamiskykyisiä kaasuja.

    Niin kaun kun kastepisteongelmien takia joudutaan savukaasu ajamaan ulos jossain 130….140 asteen lämmössä, pitää polttoaineen olla mahdollisimman kuivaa poltettaessa.

    terveisin: Korpituvan Taneli

    Puuki 28.12.2016, 19:10

    Jos lähtötilanteessa puun energiasisältö on tuoreessa puussa sen sisältämien kaasujen ansiosta korkeeammalla kuin kuivatun ja osin lahonneen puun, ja lämmönvaihtimella otetaan energiaa talteen (vesihöyrystä lauhduttamisenergiaa) , niin hyötysuhteen voi laskea olevan yli 100 % verrattuna heikomman energiasisällön puusta saatavaan energiamäärään. Eihän niitä yli 100 %:n hyötysuhteita muuten ole olemassa, mutta aivan hyvin voidaan ilmaista niinkin, kunhan ilmoitetaan mihin on verrattu.

     

    Korpituvan Taneli 28.12.2016, 22:38

    Palamisen hyötysuhteesta puhuttaessa se ei voi olla yli sata. Siinähän verrataan polttoaineessa olevaa energiasisältöä hyödyksisaatuun.

    Opetelkaa nyt edes peruskäsitteet!

    Terverisin: Korpituvan Taneli

    Jätkä 28.12.2016, 23:03

    Kyse taitaa olla kattilan hyötysuhteesta, eli sata litraa kuivaa puuta = hyötysuhde 100. Sata litraa tuoretta puuta = Hyötysuhde jotain muuta.

    Evijärvellä oli rakennettu lämpökeskus, jossa oli joku uutuuskattila. Nakkilan konepajan kehittelemä ja valmistama. Oli kipakka pakkanen, kun kävimme haketustyömaalla, jossa pystystä tekivät nuoresta männiköstä lumisia ja jäisiä puita ja heti hakkuriin ja lämpölaitokselle. Siellä kkuorma kipattiin maahan upotettuun varastoon, jossa oli sen verran lämmitystä, ettei hake jäänyt jäiseksi köntiksi.

    Komeasti paloi ja savupiipusta tuli puhtaan höyryn näköistä savua.

    Sekin lämpökeskus taisi palaa hieman myöhemmin, vaikka oli muistaakseni kokonaan terästä ja betonia.

    Tolopainen 29.12.2016, 06:30

    Oikea hyötysuhde tarkoittaa polttoaineen lämpösisällön hyödyntämistä, on aivan sama onko polttoaine kuivaa tai märkää, hyötysuhde voi olla 100%, koska lämmönvaihtimella voidaan savukaasuissa olevan  höyryn lämpö ottaa talteen eli palauttaa alkuperäinen lämpötila, eli jos hake on 20 asteista, savukaasujen lämmönvaihtimesta lauhtunut höyry poistuu saman lämpöisenä vetenä kuin sisään menevässä hakkeessa ollut vesi. Usein polttolaitokset laskevat polttoaineen energiasisällön ja maksavat sen mukaan.

    Isompien kattiloiden pääpolttoainen on turve ja haketta voidaan syöttää lisäksi, ilman kuivaa turvetta kattiloissa ei voisi polttaa haketta lainkaan. Kattiloiden kuorma pitää olla tasainen ja polttoaine kuivaa ja hyvänlaatuista, jotta tekniikka toimii. Turha kuvitella, että polttoainesiiloista saadaan märkä hake tulemaan tasaisena syöttönä ulos.

    Tavalliseen kattilaan ei kannata märkää puuta laittaa, tulee ongelmia nokeutumisessa ja syöpymisessä, palaminen vaatii huomattavasti enemmän ilmaa kuin kuivan polttoaineen polttaminen.

    Apli 29.12.2016, 15:53

    Kaatotuoretta puuta ei voida yhtään isommissa voimalaitoksissa tai lämpölaitoksissa polttaa yksi iso syy on sen jäätyminen polttoainesiiloissa/varastoissa joista se syötetään erinlaisilla kuljettimilla kattilaan… Turpeella ideaali kosteus on noin 25-30% siitä kuivempi on liian paloherkkää ja pölyää liikaa, hake on parasta kun rangat on kaksi kesää kuivaneet tienvarressa, päätehakkuu risut yhden kunnon kesän yli, kannot sitten sietää pidempään, tosin kannonpoltto on loppumassa suomessa. UPM sen aloitti ja he sen lopettavatkin. UPM vielä nostaa kantoja muuta aivan tehtaidensa läheltä ja vain kunnon kuusikoista, tuskin kovin pitkään niistäkään..

    Puuki 29.12.2016, 16:34

    Kantojen nostosta aiheutuukin aika paljon haittoja metsämaalle ja -kasvatukselle, joten sen lopettaminen on vain hyvä asia.

    Ap:n aloituksessa oli mainittu, että energialisäys olisi jopa kymmeniä prosentteja vuoden vanhaan puuhun verrattuna. Silloin energiamäärä on yli 100 % verrattuna tilavuudeltaan samaan määrään vanhasta puusta saatavaan energiamäärään. Siihen sitä tietenkin pitää verrata tässä tapauksessa. Eli jos alunperin hyötysuhde on ollut vaikkapa 85 %, niin ”uusi” hyötysuhde voi olla yli 100 %.

    capo 29.12.2016, 17:22

    Uskokaa nyt vaan tässä asiassa Tanelia.
    Artikkelissa ei sinänsä mainita polton hyötysuhdetta kertaakaan.
    Hyötysuhde on poltosta saatava energiamäärä verrattuna siinä käytetyn polttoaineen sisältämään energiamäärään. Eli ei verrata tuoreen puun poltosta saatavaa energiaa kuivan turpeen sisältämään energiamäärään eikä kuivan tai kostean puun sisältämään energiamäärään.
    Artikkelissa kerrotaan, että tuoreessa (juuri kaadetussa) puussa on enemmän energiaa kuin ylivuotisissa kasoissa. Tämä on sinänsä järkeenkäypää, jos ajattelee tuoretta puuta kuivana eikä märkänä. Eli osa energiasta häviää puun lahotessa.
    Tosielämässä tuore puu sisältää myös vettä/kosteutta enemmän kuin kuiva puu. Veden höyrystyminen vähentää poltosta saatavaa energiamäärää, mikäli siihen kuluvaa lämpöä ei saada prosessin peräpäässä talteen.
    Ja tätä on nyt pystytty ilmeisesti parantamaan esim. alentamalla ulosmenevän savukaasun lämpötilaa tehokkaammalla lämmön talteenotolla/hörystymislämmön keräämisellä. Kuivan puun poltossa tätä ominaisuutta ei välttämättä tarvita niin paljon, mutta se on tärkeä osa tuoreen puun polttoa, koska korkeampi energiasisältö esiintyy samanaikaisesti kosteuden kanssa.
    Jossain vaiheessa tulee yleensä joku kondenssipiste vastaan, mikä rajoittaa lämpötilan alentamista. Esim. rikillä se on noin 180 C, onneksi puussa on vähemmän rikkiä.
    Yksinkertaistaen ensimmäinen osa liittyy energiasisällön kasvuun (tuore puu) ja toinen prosessin hyötysuhteen parantamiseen höyrystymislämmön keräämisellä.
    Prosenttilaskusta vielä sen verran, että 10 prosentin parannus 85 % hyötysuhteeseen tekee 93,5 %. Vastaavasti 10 prosenttiyksikön parannus tekee 95 %.

    Korpituvan Taneli 29.12.2016, 17:42

    Yrittäkää edes pitää käsitteet selvillä.

    hyötysuhde on kattilasta hyödyksi saatava energia jaettuna polttoaineen sisältämän energian määrällä. Eli luku on aina pienempi kuin yksi. Nykyisin vain on tullut tavaksi kertoa se sadalla, jolloin puhutaan hyötysuhde prosentista.

    jos kattilassa sitten poltetaan jotain toista polttoainetta, niin hyötysuhde lasketaan tälle toiselle polttoaineelle samalla tavalla.

    Omakotitalojen ja vähän suurempienkin kiinteistöjen kattiloissa ei pystytä laskemaan savukaasun lämpötilaan niin alas että saataisiin savukaasussa olevan veden höyrystyslämpö talteen. Eli niissä vesi pitää saada minimiin.

    Isommissa systeemeissä höyrystymislämpö on mahdollista ottaa talteen, mutta lisälaitteet eivät ole toki halpoja. Lisäksi tulee se pulma että missä nämä matalalämpö energiat sitten voidaan hyödyntää. Isojakin systeemeitä on tällä hetkelläkin ilman savukaasupesureita vain siksi ettei matalalämpöenergialle ole mitään käyttöä.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Planter 29.12.2016, 17:52

    Hyötysuhde ei voi olla puunpoltossa 100% tai yli.

    Savolaiset siirtävät vastuun kuulijalle, joten he voivat ilmoittaa yli 100% hyötysuhteita.

    Se tapahtuu lisäämällä polttoprosessiin muutakin energiaa ja sitten lasketaan hyötusuhde niin, että polttoaineena olisi pelkkä puu.

    Mutta onnistuuko se näin?

    http://yle.fi/uutiset/3-5069901

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 36)
1 2 3 4