› Keskustelut › Puukauppa › Kaatotuoreen puun poltto.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 36)
1 2 3 4

  • Kaatotuoreen puun poltto.

    Lähetetty: 27.12.2016, 19:09

    Merkitty: 

    M.T. 23. 12. 2016.

    ”Kaatotuoreesta hakkeesta jopa kymmeniä prosentteja enemmän energiaa kuin vuoden vanhasta puusta.”

    Tutkimus koskee toki suuria polttolaitoksia joissa palokaasujen lämpö pystytään hyödyntämään kotitalouslaitoksia tarkemmin. Toki myös kuoripäälinen polttopuu vuoden päästä on menettänyt lämpöarvoaan aikalailla maatumisprosessien myötä. Itse aion kyllä pitäytyä pienpoltossa kuivan klapin käyttöön, mielellään vähintään ylivuoteisen.

    Tutkimuksessa ovat huomanneet uusia aiemmin tuntemattomia tapahtumia polttoprosessissa tuoreella hakkeella. Tuossa varmasti saattaa olla järkeä koska tuskin raaka-aine paranee kun niitä m akuutetaan kuoripäälisenä vesisateessa vuositolkulla teiden varsilla.

     

     

    Tekijä
    kiipiä
    Teema Puukauppa Puukauppa
  • Visakallo 27.12.2016, 21:31

    Jos Tolopainen luet asiasta kertovan MT:n jutun, ymmärrät mistä on kysymys. Asia on aivan järkeenkäyvä.

    jees h-valta 27.12.2016, 21:34

    Sanoisin että 30kw.a lähempänä kuin tuo jätkän 3 megaa. Mutta sama toimii, ei ole lämpövoimalan koosta kiinni. Juuri hain ulkoa klapi/latvusrangan pyöreää ja kaikkein kuuminta on kuusen noin kolme-viisi senttiä vahva pyöreä pulikka. Kaikkia sekana menee ja iloisesti. Vasta joulukuussa laitoin pressunkin päälle. Siihen asti taivasalla ja polteltiin niitä tietysti jo silloinkin. Sitä paitsi minun poltinpuu-urakkanikin loppui varmaan vasta elokuussa. Siihen asti tehtiin aina silloin tällöin ja aivan loistavasti palaa. Syksyllä tehtiin myös tämä lähikohteen päätehakkuu ja sen irtonaisempaa tavaraa olen poltellut jo myös pannun pesässä. Jopa haapaa. Toki se oli rullien läpi mennyttä ja suurelta osin kuoretonta.

    Jätkä 27.12.2016, 21:46

    Jo silloin, kun Vilppulan saha oli Korppoon saha  Jäminkipohjassa, polttivat hyvällä hyötysuhteella kuorta ja sahanpurua järvestä nostetuista tukeista, eli tukit olivat lionneet järvessä, nostettiin kuorimoon, josta kuljettimet veivät kuoren ja sahanpurun kattilaan, josta silloin käytettiin nimitystä ”Ahdettu tulipesä”.

    Kehuttiin, että 70 % :n kosteus palaa erinomaisella hyötysuhteella.

    En tiedä, oliko hyötysuhde liian hyvä, kun saha paloi eräänä äitienpäivänä. Uusi Pohjan saha rakennettiin Vilppulaan.

    Puuki 27.12.2016, 23:07

    Yli sadan prosentin hyötysuhde taitaa  vanhan kansan kielellä tarkoittaa ikiliikkujaa?

    Se yli 100%:n hyötysuhde tulee verrattaessa   puun tuottamaan energiamäärään tavallisessa lämmityskäytössä.

    kmo 28.12.2016, 12:11

    Isommissa lämpövoimalaitoksissa on savukaasujen pesurit käytössä. Sopivalla pesuohjelmalla vesihöyryt lauhdutetaan vedeksi ja höyrystymisenergia saadaan hyötykäyttöön.

    Esim: http://www.caligoindustria.com/lehdisto/Caligo_Savukaasupesuri.pdf

    Burl 28.12.2016, 15:05

    Havaintojeni mukaan ”turhan hyvin kuivunut” puu ei tahdo palaa ainakaan avotakassa kunnolla. Tuollainen toistakymmentä vuotta liiterin perällä maannut polttopuu ei meinaa syttyä kunnolla, vaan lähinnä hehkuu kuten grillihiilet. Liittynee haihtuvien yhdisteiden häipymiseen pitkän varastoinnin aikana. Suurin osa noista ilmeisestikin haihtuu varsinaisen kuivatuksen aikana veden kanssa yhtä aikaa. Kaiken kaikkiaan hienolta vaikuttava havainto tutkijoilta.

    Visakallo 28.12.2016, 16:46

    Hankin kerran polttopuiksi erän täysin oksattomia, koneellisesti kuivattuja ja höylättyjä aihion pätkiä. Lämmittäminen niillä oli aikamoinen pettymys. Uunissa paloi kyllä tulet, mutta lämpöä ei paljoakaan syntynyt.  Näiden puiden menekki oli pakkasilla lähes kaksinkertainen verrattuna tavallisiin polttopuihin.

    Jätkä 28.12.2016, 17:12

    Minullakin on kerran ollut traktorin peräkärryllinen koneellisesti kuivattua hukkapätkää, joka tuli Varsitehtaalta. Eli lankuista oli sahattu aihiot pois, joista automaattisorveilla sorvattiin vesurin, kirveen, lapion ym – varsia.

    Yleensä jokaisessa palassa oli jokin virhe vartta ajatellen – esim. oksa. Pätkät oli heitelty pienissä erissä ulkona katon alla olevaan korkealaitaiseen kärryyn ja kun kuorma oli täysi, se tuotiin asiakkaalle.

    Puut olivat hyviä, paloivat reippaasti ja pitkään, kun hapen saantia sopivasti ohjaili. Ja lämpöä tuli.

    Käytännössä puita kului suhteessa vähemmän kuin pyöreästä puusta tekemiäni, mutta johtuen kantikkuudesta niitä mahtui puunkantimeeni jonkin verran enemmän. Sen tunsi jo painossakin, että tavaraa oli enemmän.

     

    Puuki 28.12.2016, 17:24

    Ulkokuiva polttopuu (20-25 % kosteus) onkin parempi lämmityskäyttöön kuin kuivassa liiterissä vuosia ollut liian hyvin kuivunut.

    Keväällä ulkonan tm.vast. kuivattu polttopuu ei ime kosteutta eikä  haihdutakaan siten ehkä yhtä paljon kaasuja kuin  koneellisesti puusepänkuivaksi kuivattu tekee. Sateella sopivasti kuivanut pintapuu  voi estää liiallisen kaasujen vaihdon; ainakaan vesi ei imeydy puuhun kovin hyvin.

    Visakallo 28.12.2016, 18:24

    Taisi Jätkän pätkät olla koivua.  Minun pätkäni olivat nopeasti kasvanutta mäntyä.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 36)
1 2 3 4