Keskustelut Tekniikka Kaatosuuntaajan valinta

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 51)
  • Kaatosuuntaajan valinta

    Merkitty: 

    <p>En ole koskaan omistanut kaatosuuntaajaa, joten nyt kaivattaisiin hieman vihjeitä sellaisen omistajalta ja käyttökokemusta omaavalta siitä, että millaista kannattaisi katsoa.</p><p>Minkä kokoista kaatosuuntaajaa tyypillisesti tarvitaan (keskimäärin)? Eli minkä verran pitäisi olla nimellistä voimaa että keskimäärin pärjää? Ei ole kyse mistään poikkeuksellisen suurista puista tai poikkeuksellisen suurta voimaa vaativista ongelmapuista. Ihan harrastekäyttöön olisi tulossa, ei mitään ammattimaista toimintaa.</p><p>Toista tonnia maksavat hieman hirvittävät kun on kyse harrastekäytöstä ja taasen ne superhalvat mietityttävät, että mahtavatko kestää mitään ja mitä niillä oikeasti tekee (< 500 kg). Asialliset ideat ja ajatukset siitä, että mikä voisi korvata kaatosuuntaajan, otetaan myös vastaan.</p>

  • Jätkä

    Varsinaisissa pihapuissa voi olla pahojakin. Ne kun ovat usein toispuoleisia ja oksisto on 80 %:sesti väärällä puolella.

    Kolme kertaa on tullut sellainen vastaan, että 2x  Stalpen ei ole pystynyt työntämään puuta oikeaan suuntaan. Kunnon kaatokiilat (vähintään kaksi)  – ja moska tai raskas kirves lyöntiin, niin on lähtenyt. Avaintekijät ison puun kaadossa on hyvä kaatokolo ja ehjä / sopiva pitopuu. Myös kanto kannattaa tehdä normaalia korkeampi.

    Tosihyvä kaatotunkki on pullotunkki, jolle voi sahata kantoon kolon, josta se sitten työntää puuta oikeaan suuntaan. (Toimii kuten vänkäri)  Jo kahdeksan tonnin tunkki tekee ihmeitä, eikä maksa paljon.

    Ammattilaiset käyttävät usein lompakkotaljaa, kun sen saa jonnekin kuuden metrin korkeuteen ja kinnaa vaijerin kireälle, on aika turvallinen olo.

    Silti ei pidä sahailla tyvellä miten sattuu.

    Pavekka

    Vähän ihmettelen välillä tätä ns. ammattimiesten riskinottoa. Onko se taito oikeasti niin hyvää ja vahinkovakuutukset niin kattavia?

    suorittava porras

    Kymppitonnin pullotunkki on kohtuu tehokas kaatoapu ,mutta sylinterin päähän on saatava tukeva ja luistamamaton vastakappale  ettei sylinteri painu puun sisään tai lipsahda ulos kaatokolosta. Vastakappaleen on oltava kooltaan vähintään vänkärin kielen kokoinen.

    Kaadoin kerran naapurin rajalta yli 2 motin toispuoleisen kuusen ,joka oli kallistunut lumen painosta pahasti väärään suuntaan.  Kunnon kaatokolo ,”pesä ” kymppitonnin pullotunkille ja lähes kymmenen sentin pitopuu olivat keinoina saada puu kaatumaan haluttuun suuntaan. Rakennusten lähellä en kuitenkaan lähtisi kokeilemaan ,kuinka käy.

    Tikkaat ,pitkä liina ,ketju ja vaijeritalja ovat oikein käytettynä edullisia vaihtoehtoja puiden suuntaamiseen. Kannattaa käyttää niitä ,jos varastosta sattuu löytymään. Jos vielä löytyy kulmapyörä , on paketti täydellinen. Kunnon pitopuu  ja kiristys ankkuripuusta riittävästi sivusta kaatosuuntaan nähden niin kyllä lähtee!

     

    Jätkä

    Viiden sentin pitopuu, kunhan puu on tervettä, on kyllä ihan maksimi, mitä kannattaa käyttää. Mutta kanto sen verran korkea, että pitopuu tulee jo suorasyiseen runkopuuhun, eli ei juurenniskoihin.

    Venevinssi lankunpätkään pulteilla kiinni ja systeemi kuormaliinalla puuhun tai kantoon ankkuriin. Vaijeria niin paljon, että ei joudu kaatuvan puun alle veivaamaan.

    Kaatosakset saa helposti kuuteen – seitsemään metriin, siellä jo vetovoima tuntuu.

    suorittava porras

    Venevinssi pysyi mainiosti käyttökelpoisena ketju+sakkelikiinnityksellä ankkuripuun runkoon ilman lisävirityksiä. Sitten veto puolesta välistä liinaa toisen liinan ja vaijeritaljan avulla turvallisen matkan päästä sivulta.

    PS. Käytin vahvempaa pitopuuta ,kun runko oli jäässä. Sulalla puulla viisi senttiä riittää.

    Pavekka

    <p>Koen kyllä nuo pullotunkit hankaliksi työkaluiksi puunkaadossa. Onhan ne kivampi kantaa paikalle ja voima ei lopu. Mutta aika kovertaminen runkoon ja vaatii taitoa ettei luiskahda pois uppoa tms. ja lisäksi liikerata on lyhyt. Miten korjaat jos menee pieleen?  </p>

    A.Jalkanen

    Lankomies (palomiestausta) on käyttänyt köysiä apuna puun kaadossa, jos on ollut vaarana sen kaatuminen mökin päälle. Youtubesta varmaan löytyy hyviä käyttöohjevideoita. Taljalla köyteen saa lisää voimaa. Laitteisto on halpa ja kevyt. Hankalin vaihe taitaa olla köyden ujuttaminen tarpeeksi ylös; onnistunee oksan tai teleskooppivavan tms. avulla.

    Kalle Kehveli

    Minulla on RH Pusher 2. Maksoin siitä aikoinaan tarjouksesta alle 400€ ja hyvin on omiin pieniin tarpeisiin riittänyt. Vaikeisiin puihin tarvitaan sitten konevoimaa tai vinssiä.

    Jätkä

    Pavekka;”Koen kyllä nuo pullotunkit hankaliksi työkaluiksi puunkaadossa. Onhan ne kivampi kantaa paikalle ja voima ei lopu. Mutta aika kovertaminen runkoon ja vaatii taitoa ettei luiskahda pois uppoa tms. ja lisäksi liikerata on lyhyt. Miten korjaat jos menee pieleen? ”

    Tuosta selviää, että Pavekka ei ole sahan kanssa tehnyt mitään. Eikä ole myöskään isoa puuta kaatanut – tuskin nähnytkään.

    Vai on pullotunkin liikerata lyhyt?  Helposti löytyy yli kymmenen senttiä, mutta kolmekin senttiä on jo paljon.

    Reima Muristo

    <p>”Ei ole kyse mistään poikkeuksellisen suurista puista tai poikkeuksellisen suurta voimaa vaativista ongelmapuista. Ihan harrastekäyttöön olisi tulossa, ei mitään ammattimaista toimintaa.”</p><p>Seniileillä ja boomereilla on luetun ymmärtämisessä paljon kehitettävää. Palstalaisten ehkä on parasta kutsua hoitohenkilökuntaa paikalle.</p><p>Stalpen on hyvä investointi. Aluksi voi investoida kaatokiiloihin ja pajavasaraan.</p>

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 51)