› Keskustelut › Metsänhoito › Kaatokolon anatomiaa

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 92)
1 2 3 … 7 8 9 10

  • Kaatokolon anatomiaa

    Lähetetty: 9.11.2012, 14:36

    Leevi sai poikkeuksellisen paljon keskustelua aikaan lukijoiden kuvissa. Heitin siellä seuraavan ajatuksen kaatokolon merkityksestä:

    ”Kun kaatosahaus on syvempi eli kaatokolo pienempi, saa raudalla enemmän momenttia puun nurin työntämiseen. Tietysti jos puu kallistaa sivulle, saranan leveydellä eli kolon syvyydellä on oma merkityksensä.”

    Leevin käsitys oli se, että syvä kaatokolo (kuvassa liki puoleenväliin puuta) siirtää painopistettä kaadon suuntaan ja on siksi edullinen.

    Tätä voisi pohtia teoreettiselta kannalta vähän tarkemminkin. Minusta puun painopiste ei riipu kolon syvyydestä. Painopiste riippuu puun asennosta, oksien sijannista yms. asioista. Kun kaatosahaus on tehty, oleellista on se, miten puu saadaan kallistumaan tukipintana toimivan pitopuun yli. Painopisteen ja tukipinnan välisestä etäisyydestähän riippuu, kuinka paljon voimaa tarvitaan puun kaatamiseen, olettaen tietysti pitopuun paksuus, tuulen suunta yms. asiat vakioiksi. Sillä, onko tukipinta keskellä puuta vai puun koosta riippuen 5-10 cm sivussa, ei mielestäni ole ratkaisevaa merkitystä siihen, kuinka helposti painopiste kippaa tukipisteen yli. Painopistehän näyttäisi silmämääräisesti olevan isommassa kallistuneessa tai toispuoleisessa puussa helposti puolisenkin metriä sivussa, kun vielä vastasuuntaan voisi yrittää ajatella kaatavansa. Oleellisempaa kaadon kannalta tuntuisi olevan se, että kun kaatoraudan ja saranan etäisyys saadaan mahdollisimman suureksi, saadaan myös vipuvarsi mahdollisimman suurena käyttöön. Liiallisuuksiin ei tietenkään kannata menä, koska silloin sarana jää kovin kapeaksi ja puun kaatumissuunnan hallinta vaikeutuu.

    Ajatuksia tähän liittyen? Insinöörikoulutuksen saaneet voisi asian merkityksen osoittaa suhteellisen yksinkertaisella laskutoimituksella. Entä ammatikseen sahaavien näkemys aiheesta?

    Tekijä
    Gla
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • 6 m3 17.11.2012, 20:21

    Tuo kahden vipuvarren käyttö on muuten yli 80 vuotta vanha juttu, ja varmasti vanhempikin.
    Oli jossain 30-luvulla julkaistussa kirjassa.

    6 m3 17.11.2012, 20:25

    Lueskeleppa Leevi ketjut vähän tarkemmin.
    Taitaa minun savotoitten taukotulipaikat jo lykätä kakkosharvennuksen puuta, kun sinulle piti vielä valjaat hevosen selkään nostaa.

    Leevi Sytky 17.11.2012, 20:38

    Heh heh! On se kuusmottinenkin joskus ollut niin pieni että on joutunut muilla nostattamaan hevosvaljaat heposen selekään.

    Pari vuotta sitten kävi ajomies jo kesken hakkuun jonkun kuorman ajamassa. Muutamia runkoja jouduttiin vetämään köydellä, kun piti kaataa ulospäin palstalta. Kätevästi ne tulee sillälailla, silmukka tyven ympärille ja toinen pää nosturiin. Kerta vedolla katkasuun, sitten kyytiin.
    Jonkun verran piti ”vinssata” koivuja, mutta vaijerilla, suurimmat tyvitukit 700 litraa,

    6 m3 17.11.2012, 21:30

    No johan sinä tulit järkiisi.
    Epäilin hetken että olet hankkinut metsuri oppisi Muuramen kansalaisopiston etäluennoilta netistä.

    Lisäys:
    Voihan sen ajouran tehdä myös alarinteen puolelle niin ei tarvii
    p….äs….i pitkällä puita vastamäkeen vetää.
    Painovoima auttaa siinäkin. Ja ajoura suunnittelu.

    jees h-valta 17.11.2012, 21:38

    Leevi epäili jopa etten omista edes moottorisahaa.
    No aika paljon samoilla välineillä kuusmotin kanssa on näytetty selviävän. Kuinka muistaisin että sellainen saksmanni se Leevinkin kaatoharjoituksissa näytti olevan kuvassa. Olen kyllä joskus kontannut kaksatasella alle nelkytämillisiäkin maihin mutta pääasiassa kuitenkin talven askareet lehtipuun merkeissä.
    Aloitin muuten tänään iltapuhteiksi siivoamalla majavien haapiskaadot polttopuurangaksi. Ei niitä kyllä monta ollut. Samalla tuli tehtyä myös naapurin tyrkkäämät tuulenkaadot valmiuksiin telottaviksi. Noissa askaroin alle kolme tuntia ja paita oli märkä kun lopetin. Huonokuntoisuutta tietysti.
    Mutta koko päiviin ryhdytään kun saadaan hirvimiehet pois kintuista. Tuntee olonsa turvallisemmaksi.

    Leevi Sytky 17.11.2012, 22:05

    Kovasti paljon on syntynyt keskustelua ja kaikki alkoi parista kannon kuvasta. Hyvin harvoin tulee metsätöissä eteen tilanne, josta ei selviä ihan normaalilla tavalla. Kallistunutkin puu kaatuu kyllä sivulle päin, eikä sitä pidä yrittääkään vasten kallistumaa, ellei kallistuma ole aivan vähäinen. Paitsi pienikokoinen puu menee vänkärillä.

    Jos on pakko kaataa kallellaan oleva tukkikokoinen vasten kallistumaa, nopein keino on kaataa se toisen puun avulla. Onnistuu, mikäli sopiva ”lyömäkäs” on sopivalla etäisyydellä vastahakoisesta kaadettavasta.
    Sahataan vinoa kaadettavaa, kaatokolo ja kaatosahausta siten, ettei se tule päälle. Humautetaan ”lyömäpuu” suoraan kohti, tarkasti, otetaan etäisyyttä tilanteesta ja nautitaan syntyvästä ryskeestä.

    Ps. No, sanotaan näin että Jessellä on m.saha, mutta risujen sahuuseen tarkoitettu. 🙂

    jees h-valta 17.11.2012, 22:09

    Kyllä sillä yhtä suuria on kaadettu kuin kuvissasikin oli leevi.
    Toki aion numeroa isompaa harkita kun tuntuu tuo koivujen järeys vain aika kyytiä kasvavan mitä kaatopuolelle tulee.
    Kai niitä koivikoitakin sitten oikein on menty kun järeytyvät ihan silmissä.

    6 m3 18.11.2012, 08:36

    Nyt kyllä Leevi pisti paksua juttua tarkoitus hakuisesta ”lyöttämisestä”. Siinä on ”harkinta” kannolla ”unohdettu”.

    6 m3 19.11.2012, 14:35

    Liian paljon riskejä tuollaisesta ”lyöttämisestä”.

    Eräällä kurssilla 30 vuotta sitten sanottiin tuosta menetelmästä:
    ”Jos noin teette ja alle jäätte, ensin annetaan kunnolla selkään, vasta sitten aletaan katsoa ensiapua ja elvyttämistä”.

    Laittamatonta edes julkaista tuollaista täällä. Niinkuin kirjoituksista näkee, taso on kaatajissa kovin kirjava. Huonoa oppia aloitteleville.
    Sopii ehkä sellaiselle jolle terveys ja henki on toisarvoinen seikka.
    Ja sellaiselle joka ei ole perehtynyt vähääkään työturvallisuuteen.

    Leevi Sytky 19.11.2012, 15:00

    Ei tuossa ”lyöttämisessä” mitään vaarallista ole. Lyömäpuun pitää olla suurempi kuin pakolla kaadettava puu. Sahausta vain sen verran ettei se tule päälle. On kokeiltu ja onhan se raakaa peliä.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 92)
1 2 3 … 7 8 9 10