› Keskustelut › Metsänhoito › Kaatokolon anatomiaa

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 92)
1 2 3 … 5 6 7 8 9 10

  • Kaatokolon anatomiaa

    Lähetetty: 9.11.2012, 14:36

    Leevi sai poikkeuksellisen paljon keskustelua aikaan lukijoiden kuvissa. Heitin siellä seuraavan ajatuksen kaatokolon merkityksestä:

    ”Kun kaatosahaus on syvempi eli kaatokolo pienempi, saa raudalla enemmän momenttia puun nurin työntämiseen. Tietysti jos puu kallistaa sivulle, saranan leveydellä eli kolon syvyydellä on oma merkityksensä.”

    Leevin käsitys oli se, että syvä kaatokolo (kuvassa liki puoleenväliin puuta) siirtää painopistettä kaadon suuntaan ja on siksi edullinen.

    Tätä voisi pohtia teoreettiselta kannalta vähän tarkemminkin. Minusta puun painopiste ei riipu kolon syvyydestä. Painopiste riippuu puun asennosta, oksien sijannista yms. asioista. Kun kaatosahaus on tehty, oleellista on se, miten puu saadaan kallistumaan tukipintana toimivan pitopuun yli. Painopisteen ja tukipinnan välisestä etäisyydestähän riippuu, kuinka paljon voimaa tarvitaan puun kaatamiseen, olettaen tietysti pitopuun paksuus, tuulen suunta yms. asiat vakioiksi. Sillä, onko tukipinta keskellä puuta vai puun koosta riippuen 5-10 cm sivussa, ei mielestäni ole ratkaisevaa merkitystä siihen, kuinka helposti painopiste kippaa tukipisteen yli. Painopistehän näyttäisi silmämääräisesti olevan isommassa kallistuneessa tai toispuoleisessa puussa helposti puolisenkin metriä sivussa, kun vielä vastasuuntaan voisi yrittää ajatella kaatavansa. Oleellisempaa kaadon kannalta tuntuisi olevan se, että kun kaatoraudan ja saranan etäisyys saadaan mahdollisimman suureksi, saadaan myös vipuvarsi mahdollisimman suurena käyttöön. Liiallisuuksiin ei tietenkään kannata menä, koska silloin sarana jää kovin kapeaksi ja puun kaatumissuunnan hallinta vaikeutuu.

    Ajatuksia tähän liittyen? Insinöörikoulutuksen saaneet voisi asian merkityksen osoittaa suhteellisen yksinkertaisella laskutoimituksella. Entä ammatikseen sahaavien näkemys aiheesta?

    Tekijä
    Gla
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Leevi Sytky 14.11.2012, 09:49

    Vaikea puu, joka ei kaatuisi vänkärin avullakaan. Tyvi yli 40 cm.: Sahataan tyvileikosta vähän ylöspäin puuhun reikä, laitetaan reikään nelimetrinen, n. 10 senttiä paksu kanki. Kanki tulee kaatosuunnan vastakkaiselle puolelle.
    Sahataan kaatokolo ja kaatosahaus, rautaa rakoon ja nostamaan kangesta. Mitä tapahtuu? Riittääkö riskin miehen voimat?

    En ole kokeillut käytännössä.

    jees h-valta 14.11.2012, 10:22

    Ja tokkiinsa niitä kymmensenttisiä ”rautakankia” kuljettelee repussa ihan mielikseen kuten porauslaitteenkin joka ei aivan ehkä akkupora-linjaakaan saa olla. Ehkä leevi nyt hiukan innostuu jo liikaa.

    Leevi Sytky 14.11.2012, 10:32

    Kyllähän aikuinen mies kantaa nelimetrisen ratakiskon pätkän kevyesti mukanaan. Ja nelituumaisen kairan. 🙂

    Leevi Sytky 14.11.2012, 10:44

    Muistuikin mieleen että olenkin tuota reikä-kanki-kikkaa käyttänytkin. Konkelopuun pyöräyttämiseen.

    Gla 14.11.2012, 11:33

    Leevi, vilkaisehan Riikilän kirjasta, kuinka homma hoituu ilman rautakankea ja puun arvokkaimman osan pilaamista.

    koutus 14.11.2012, 12:02

    Tuota Leevin kertomaa konkelonpyörityskonstia käytin minäkin parikymmentä vuotta sitten vastaavaan 40 senttiseen ja 30 m korkeaan nojaamaan jääneeseen kuusen.
    Kun kuusi lopulta äkkiä pyörähti ja kaatui, olin väärällä puolella ja tuo pitkä kanki linkosi minut ilmaan kuin märän kintaan. Onneksi alastulopaikka oli pehmeää sammalta ja turvavarusteet päällä.
    Tuosta ja monista muistakin saman kuusikon puista sai kolme tukkia, kolme kolmimetristä kuitupuuta, ja latvasta vielä ison joulukuusen.
    Lisätään nyt vielä, että tein hankintahakuuta yksin yksinäisellä paikalla. Traktoria, vinssiä tai muita apulaitteita ei ollut käytettavissa eikä lähimaillakaan.

    Leevi Sytky 14.11.2012, 12:03

    Gla:lle: Ei ole sitä Riikilän kirjaa. Tarkoitatko konkelon laukaisua liinan ja kangen avulla? Vai onko siellä joku vastaava kaatokikka?

    Eikö reiän ja kangen avulla saa aika kovat momentit puuta kaadettaessa? Luulisi menevän jonkin verran kallellaan olevan puunkin kevyesti nurin.
    Vänkärin varsi on metrin ja kohtuullinen kangen mitta jopa 4-5 metriä.

    Gla 14.11.2012, 12:44

    Olet oikeassa siinä suhteessa, että momenttia saa melkoisesti käyttöön. Vipuvarsi on fiksu keksintö ja vähintään yhtä fiksua on sen hyödyntäminen.

    Kirjassa käytetään hankalassa puussa apuna kahta rankaa. Toinen, pidempi (jota käytetään vipuna) tuetaan puun juureen ja toinen, lyhyempi ranka kolotaan toisesta päästään pitempään rankaan suunnilleen puoliväliin ja toisesta päästä kaadettavan puun runkoon suunnillen parin metrin korkeuteen. Tällöin pidemmällä rangalla saadaan vipuvarrella työnnettyä puuta parin metrin korkeudesta nurin.

    Systeemi ei todennäköisesti aukea tällä selvityksellä, mutta kirjassa on havainnolliset kuvat. Vilkaise vaikka seuraavalla kauppareissulla kirjastossa tai laita kirja tilaukseen. Tai jos haluat, voin yrittää vääntää rautalangasta.

    Kuvassa kaveri kaataa puuta yksin, mutta itse en ehkä kuitenkaan tällä systeemillä suostuisi noin tekemään. Tämä siksi, että menetelmää tarvitaan väärään suuntaan kallistuneiden puiden kanssa. Ei tunnu viisaalta sahata ensin koloa ja kaatosahausta ja vasta sitten asetella vipuja paikoilleen. Parempi, että työntäjä on valmiina jo sahauksen aikana, jolloin vahingon riski pienenee oleellisesti.

    Lisäys. Menetelmää neuvotaankin käyttämään siinä tapauksessa, että puu kallistuu taakse, eikä sitä jaksa vänkärillä kallistaa.
    Siis hyvä keino pelastaa tilanne, kun sattuu pieni munaus kaatohommissa.

    Leevi Sytky 14.11.2012, 12:47

    Jeps! Ymmärrän tuon kahdella rangalla vipuamisen. Muistelen nähneeni joskus jossain kuvaa siitä. Vaaran paikka, jos vaikka tuulen puuska murtaa pitopuun.

    koutus 14.11.2012, 13:50

    Tuo gla:n kuvaama kahden n.3 metrisen kangen käyttö on tullut koeteltua tositilanteessa. Yllättavan tehokkaan väännön sillä saa aikaan.
    Kolot kaadettavan puun runkoon sekä alempaan kankeen ylemmän kangen alapäätä varten on tehtävä huolella, ettei rakennelma irtoa kesken työnnön. Ja varovainen on syytä olla. Parempi olisi, jos toinen olisi apumiehenä, koska yksin ei voi samanaikaisesti kangeta ja sahata.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 92)
1 2 3 … 5 6 7 8 9 10