› Keskustelut › Metsänhoito › Kaatokolon anatomiaa

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 92)
1 2 3 4 5 6 … 8 9 10

  • Kaatokolon anatomiaa

    Lähetetty: 9.11.2012, 14:36

    Leevi sai poikkeuksellisen paljon keskustelua aikaan lukijoiden kuvissa. Heitin siellä seuraavan ajatuksen kaatokolon merkityksestä:

    ”Kun kaatosahaus on syvempi eli kaatokolo pienempi, saa raudalla enemmän momenttia puun nurin työntämiseen. Tietysti jos puu kallistaa sivulle, saranan leveydellä eli kolon syvyydellä on oma merkityksensä.”

    Leevin käsitys oli se, että syvä kaatokolo (kuvassa liki puoleenväliin puuta) siirtää painopistettä kaadon suuntaan ja on siksi edullinen.

    Tätä voisi pohtia teoreettiselta kannalta vähän tarkemminkin. Minusta puun painopiste ei riipu kolon syvyydestä. Painopiste riippuu puun asennosta, oksien sijannista yms. asioista. Kun kaatosahaus on tehty, oleellista on se, miten puu saadaan kallistumaan tukipintana toimivan pitopuun yli. Painopisteen ja tukipinnan välisestä etäisyydestähän riippuu, kuinka paljon voimaa tarvitaan puun kaatamiseen, olettaen tietysti pitopuun paksuus, tuulen suunta yms. asiat vakioiksi. Sillä, onko tukipinta keskellä puuta vai puun koosta riippuen 5-10 cm sivussa, ei mielestäni ole ratkaisevaa merkitystä siihen, kuinka helposti painopiste kippaa tukipisteen yli. Painopistehän näyttäisi silmämääräisesti olevan isommassa kallistuneessa tai toispuoleisessa puussa helposti puolisenkin metriä sivussa, kun vielä vastasuuntaan voisi yrittää ajatella kaatavansa. Oleellisempaa kaadon kannalta tuntuisi olevan se, että kun kaatoraudan ja saranan etäisyys saadaan mahdollisimman suureksi, saadaan myös vipuvarsi mahdollisimman suurena käyttöön. Liiallisuuksiin ei tietenkään kannata menä, koska silloin sarana jää kovin kapeaksi ja puun kaatumissuunnan hallinta vaikeutuu.

    Ajatuksia tähän liittyen? Insinöörikoulutuksen saaneet voisi asian merkityksen osoittaa suhteellisen yksinkertaisella laskutoimituksella. Entä ammatikseen sahaavien näkemys aiheesta?

    Tekijä
    Gla
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • koutus 11.11.2012, 14:47

    Tuota Leevin käyttämää tapaa olen minäkin tottunut käyttämään. Ja molemmat sahaukset samalta puolen, toinen työntävällä ja toinen vetävällä terällä.

    Nuorimetsämies 11.11.2012, 19:28

    Putosin kärryiltä tässä termissä. Kolmiosahaus?

    Leevi Sytky 11.11.2012, 23:58

    Harvoinhan näitä lukijan kuvissa ja tässä ketjussa esille tulleita kikkoja tarvitsee käyttää. Useimmiten sen kallellaan olevan puun voi kaataa sivulle päin, tai jopa sinne luonnolliseen suuntaan. Ja on pakkokin jos näyttää siltä, että kikkailemalla tulee vaaran paikka.

    Näkee sen kaatotyötä tehdessään miten vaikean puun kanssa pitää menetellä. Joskus kannattaa käyttää pienehköissäkin puissa vänkää ja eritasosahausta. Kaataminenhan on periaatteessa kasausta. Kaadot pitäisi suunnata niin että kasaus olisi vain pientä siirtelyä.

    kisi 12.11.2012, 09:27

    Leevi Sytky: ”Voihan pienen, mutta vastahakoisen puun kaataa kätevästi tekemällä ensin kaatosahauksen.” jne. jne.

    Pieni, mutta vastahakoinen: kyllä.

    Isomman puun kanssa tuo on uhkarohkea työjärjestys. Eikö vaikka? Saattaisi puu kaatua kolonsahaajan päälle. Siis jos kaatokolo tehdään viimeiseksi. Riippuu vähän siitä, missä kohtaa seisoo sahatessan.

    Niin Leevi Sytky, oletko sinä vasenkätinen?

    Leevi Sytky 12.11.2012, 09:37

    Olen oikeakätinen ”vasuri”. ( Heh heh ). Jos iso puu on kallellaan, sen kanssa ei ole leikkimistä. Saa sen menemään sivulle päin ja kallistuman suuntaan. Kallistumaa vasten kaadettaeassa tarvitaan järeämmät kikat. (Vinssi, traktoriveto, tms.)

    tamperelainen 12.11.2012, 09:44

    Leevi:>>Joskus kannattaa käyttää pienehköissäkin puissa vänkää ja eritasosahausta. Kaataminenhan on periaatteessa kasausta. Kaadot pitäisi suunnata niin että kasaus olisi vain pientä siirtelyä.<<

    Hyvin samoilla periaatteilla teen harvennushakkuuta,panostan aika paljon puun kaatoon,pyrin minimoimaan etenkin isojen tyvipöllien raahausta

    lastunraapija 12.11.2012, 10:29

    Nuorimetsämies tuolla aiemmin ihmetteli kaatokolon alapuolelle sahattua kaatosahausta. En hoksaa sellaisesta etuja, mutta kyllä vaaran. Kaatosahauksen syvyys tulee kriittiseksi. Jos on sahaamassa liian syvään, romahtaa puun koko paino laipalle, kun saranapuun kohdassa tulee puun painosta johtuen halkeaminen. Silloin puu on irti ilman mitään pitoa mihinkään suuntaan. Normaalisahauksessa kaatokolon yläpuolelle liian syvään vedetty sahaus voi jumittaa sahan, mutta puu ei ole vielä irti ja tilanne on pelastettavissa kiiloilla. Eikä kiilan tarvitse olla painavaa rautaa. Muovinen kiila ei tylsytä terää, vaikka siihen sahalla osuisi. Eikä alumiininenkaan kiila ole täystuho terälle.

    jees h-valta 12.11.2012, 12:18

    Minulla ainakin järjestys on aina ensin kaatokolo oli sitten ylä-tai alapuolinen. Sen jälkeen vasta varsinainen kaatosahaus. Eikä ole kyllä lastunraapijan vaaramomenttia ilmennyt.

    Leevi Sytky 13.11.2012, 07:40

    Lisää kikkailua: Vastahakoinen puu, tyvileikko 25-30 cm.
    Sahaa kaatokolo normaalisti. Työnnä terälaippa kaatokolon pohjasta läpi niin, että syntyy laipan levyinen reikä kolon vastakkaiselle puolelle. Aseta reikään vänkäri/kiila kaatosahuksen puolelle. Sahaa laipan kärjellä vänkärin yläpuolelta molemmin puolin kaatosahaukset, jätä pitopuuta. Kampea puu nurin.

    tamperelainen 13.11.2012, 08:52

    Leeevillä hyvä kikka,Pitopuun kanssa pitää olla huolellinen,ettei tule yllätyksiä

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 92)
1 2 3 4 5 6 … 8 9 10