› Keskustelut › Metsänhoito › Kaatokolon anatomiaa

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 92)
1 2 3 4 5 … 8 9 10

  • Kaatokolon anatomiaa

    Lähetetty: 9.11.2012, 14:36

    Leevi sai poikkeuksellisen paljon keskustelua aikaan lukijoiden kuvissa. Heitin siellä seuraavan ajatuksen kaatokolon merkityksestä:

    ”Kun kaatosahaus on syvempi eli kaatokolo pienempi, saa raudalla enemmän momenttia puun nurin työntämiseen. Tietysti jos puu kallistaa sivulle, saranan leveydellä eli kolon syvyydellä on oma merkityksensä.”

    Leevin käsitys oli se, että syvä kaatokolo (kuvassa liki puoleenväliin puuta) siirtää painopistettä kaadon suuntaan ja on siksi edullinen.

    Tätä voisi pohtia teoreettiselta kannalta vähän tarkemminkin. Minusta puun painopiste ei riipu kolon syvyydestä. Painopiste riippuu puun asennosta, oksien sijannista yms. asioista. Kun kaatosahaus on tehty, oleellista on se, miten puu saadaan kallistumaan tukipintana toimivan pitopuun yli. Painopisteen ja tukipinnan välisestä etäisyydestähän riippuu, kuinka paljon voimaa tarvitaan puun kaatamiseen, olettaen tietysti pitopuun paksuus, tuulen suunta yms. asiat vakioiksi. Sillä, onko tukipinta keskellä puuta vai puun koosta riippuen 5-10 cm sivussa, ei mielestäni ole ratkaisevaa merkitystä siihen, kuinka helposti painopiste kippaa tukipisteen yli. Painopistehän näyttäisi silmämääräisesti olevan isommassa kallistuneessa tai toispuoleisessa puussa helposti puolisenkin metriä sivussa, kun vielä vastasuuntaan voisi yrittää ajatella kaatavansa. Oleellisempaa kaadon kannalta tuntuisi olevan se, että kun kaatoraudan ja saranan etäisyys saadaan mahdollisimman suureksi, saadaan myös vipuvarsi mahdollisimman suurena käyttöön. Liiallisuuksiin ei tietenkään kannata menä, koska silloin sarana jää kovin kapeaksi ja puun kaatumissuunnan hallinta vaikeutuu.

    Ajatuksia tähän liittyen? Insinöörikoulutuksen saaneet voisi asian merkityksen osoittaa suhteellisen yksinkertaisella laskutoimituksella. Entä ammatikseen sahaavien näkemys aiheesta?

    Tekijä
    Gla
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Rane 10.11.2012, 19:11

    Kuullostaa kovin aikaavievältä kihnuttaa kaatokolo puoleenväliin runkoa.Toki ei taida monikaan enää tehdä urakalla avohakkuuta.
    Ensiharvennuksellahan tehdään vain kaatokolon yläsahaus ja vänkärin sijasta käytetään koukkua tai saksia.

    tamperelainen 10.11.2012, 19:36

    Ranelle:Kyllä hoitamatttomilla paikoitellen järeäksi päässeillä ensiharvennuksillakin on haasteellisia puita.Eräs tyyppiongelma männynkylvöalueilla on samasta laikusta kasvaneet 12-metriset männyt,joiden latvukset ovat kekskenään solmussa.Parempi puu on jättöpuu,huonomman poistaminen usein työlästä,runkokin taipuu ennen kuin latvukset irtoavat..Joskus auttaa viistolla poikkisahauksella pudottaminen ja sitten vänkärillä pyörittely
    Taimikonhoito!

    sawo 10.11.2012, 21:05

    Leevillä tuntuu olevan kaatokolon teoria ja käytäntö hallussa.

    Kokemus on osoittanut että liian pieni kaatokolo ei toimi.

    Jos on esim. tyvipaksuudeltaan yli 50cm puu, ja oletuksena täysin tasapainossa oleva puu.
    Pienellä laatokololla joutuu nostamaan alussa koko puun painoa, ennenkuin puu alkaa kaatua, sopivalla kololla puu kallistuu kevyemmin.
    Toiseksi kaatoraudan nostovara ei riitä niin pitkälle että puu lähtisi kaatumaan, ja jos puu on vielä takapainoinen niin varsinkin silloin asia korostuu.

    Pienillä ja lyhyemmillä puilla on aivan sama millaisen kolon tekee.

    Kurki 10.11.2012, 21:17

    Tamperelainen:
    ”Eikös tässä tilanteessa olis kaatokiilan paikka.Lyödään kireälle (vänkärin asettamisvaiheessa) ennen vas puolen kaatosahausta.Näin estetään lisääntynyt takakallistuma”

    Tietenkään kiilattuna ei tule lisäkallistumaa.
    Kuten tuossa joku sanoi, että liikaa tavaraa kannettavaksi kiilat.

    Sen kaatokolon teen aina lähemmäksi pintaa kuin keskelle, tietenkin se vatii vänkäriltä sitten pitempää nostoliikettä, ettän puun painopisteen saa sirrettyä saranan yli ja kaatumaan.

    jees h-valta 10.11.2012, 21:32

    Ranelle voin vakuuttaa että on nopeampaa tehdä hyvä kaatokolo ja sahata ilman vänkäriä kuin hosua kotvasen vielä rautaromun kanssa erikseen. Se puun sahaaminen on sentään aika nopsaa puuhaa. Se raudan kanssa ähellys ei.

    Leevi Sytky 10.11.2012, 22:13

    Kannattaa sitä kaatorautaa käyttää pienissäkin puissa jos ovat kallellaan väärään suuntaan. Kun raudan avulla saa vastahakoisen rungon kaatumaan ajouralle päin, säästää itseään. Jos huitelee ne sinne ”mehtään” päin, joutuu pari-kolme propsia vetämään saksilla uralle, eikä se ole kivaa se turha työ.

    tamperelainen 10.11.2012, 22:58

    Leeville ja Jesselle:Kaatokiilaa ei ole tarkoitus kuituhakkuulla kuljetella,mutta isoissa ja kallelllaan olevissa puissa sillä saa eritavalla nostovoimaa kuin vänkärillä.Keski-Euroopassa ei taida metsurilla olla laisinkaan vänkäriä vain repullinen kiiloja ja (muovi)leka

    Leevi Sytky 10.11.2012, 23:06

    Kaatokiila, mieluummin kaksi päihittää vänkärin ilman muuta. Vaikkapa tilanteessa, jossa kaksi tukin kokoista kuusta ovat oksistaan kiinni toisissaan ( niin lähekkäin ). Vänkärillä ei liikahdakaan, mutta parilla kiilalla irtoavat varmasti.
    Tietenkin on ensin sahattava se toinen poikki. 🙂

    Gla 11.11.2012, 06:48

    Sahani käsikirjassa kolosta sanotaan sen verran, että syvyys on 1/5 puun paksuudesta ja korkeus pienempi kuin syvyys. Riikilän kirjassa ”Sahaamaan” kolon syvyydeksi sanotaan 1/5…1/3. Sen enempää asiaa ei kummassakaan perustella.

    Leevi Sytky 11.11.2012, 11:50

    Voihan pienen, mutta vastahakoisen puun kaataa kätevästi tekemällä ensin kaatosahauksen. Syntyneeseen sahausrakoon laitetaan vänkäri. Sen jälkeen sahataan kaatokolo ja kammetaan jo yhteistyöhaluiseksi muuttunut puu nurin.

    Lisäys: Siis sahaukset tehdään käänteisessä järjestyksessä, kaatokolo viimeisessä vaiheessa.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 92)
1 2 3 4 5 … 8 9 10