› Keskustelut › Metsänhoito › Kaarnakuoriaistuhot Keski-Euroopassa

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 39)
1 2 3 4
  • Pihkakintas 14.9.2019, 17:37

    Droneen on ilmeisesti olemassa, tai kehitteillä, jokin väärävärikuvaus. Sillä näkee tuholaisten vioituksen aiemmin kuin ihmissilmällä. Kokonaan eri asia on että tekeekö joku käytännön työt ja järjestelyt.

    Nyt olen kahtena keväänä pyydystänyt kirjanpainajia pois metsästä. Asettelin muutaman kuusipölkyn kourallisia tasavälein tienpenkalle ja toin ne sitten juhannuksen aikoihin pois ja klapitin. Jatkopankollinen kuorma riitti n 1.5 km matkalle. Ihan täynnä kirjanpainajia olivat. Valitsevat tietysti puolustuskyvyttömän pöllin mieluummin kuin vastaantaistelevan elävän puun. Aion tehdä saman jatkossakin joka vuosi. Tehokas, toimiva ja helppo homma.

    Omalla toiminnallaan voi siis paikallisesti tilanteeseen vaikuttaa. Ero siihen että jättää tuulenkaadot, lumenkatkomat ja pinot lisäämään kirjanpainajia on todella iso.

    A.Jalkanen 14.9.2019, 17:56

    Pyyntipuiden käyttö on varmaan kaarnakuoriaisia vastaan tehokas menetelmä. Olisi suotavaa tulla laajaan käyttöön.

    Puuki 14.9.2019, 19:29

    Minne ja miten säilöit siten ne kirjanpainajien valtaamat klapit ?

    Pihkakintas 14.9.2019, 21:49

    Pinoon sisälle, halkaistuna 70 senttisenä. Toukat kuolevat kuivuuteen, eikä ole vaaraa karkaamisesta metsään.  Eikä ole kyllä kuusiakaan lähellä. Klapit on tosin ihan toukanpurussa ja kuorenkappaleissa, että itse on ne puut poltettava. Haketus ei oikein tule kyseeseen, kun toukat lähtee ennen kuin puut kuivuu haketuskuntoon, siksi klapitus.

     

    Gla 14.9.2019, 21:52

    Scientist: ”Olisiko tämä kuusipora sama kuin kaarnakuoriainen ? Googlen käännösvirhe. Ei mitään ihmeen kuusiporaa ole ?!”

    Minusta tuo kuusen kuoripora tai lyhennettynä kuusipora on hauska nimitys, granbarkborren.

    Drone ajatuksena tuhojen leviämisen estossa on hiukan vieras. Ilmasta voi kyllä tunnistaa vahingoittuneet puut ainakin jossain kehityksen vaiheessa, mutta millä ne saisi merkattua, että motokuski juuri kyseiset yksilöt löytää?

    Planter 15.9.2019, 10:00

    Onko kommentaattoreilla havaintoja, että ”kuusiporat” olisivat iskeneet täysin terveeseen kuusikkoon? Itselläni ei ole. Tuulenkaadot on porattu. Salama iski terveessä kuusikossa järeän kuusen halki ja poikki, se porattiin ja ilmeisesti viereiset olivat myös vioittuneet, koska muutama vierestä porattiin, mutta laajemmalle tuho ei levinnyt.

    Olisko kuitenkin niin, että kuoriaset iskevät vain puihin, jotka ovat kuolemassa ja kuolisivat hyvin pian, joka tapauksessa, ilman poraakin?

    Porattavaa kyllä tulee lähivuosikymmeninä muutamia satoja tuhansia hehtaareja, kun liian kuivalle perustuneet kuusikot alkavat kitua, ei siihen tarvita kuin parin kuukauden kuiva hellejakso.

    A.Jalkanen 15.9.2019, 11:45

    Silva ry:n eilisessä tilaisuudessa keskusteltiin myös metsien kestävyydestä ilmastonmuutoksen edetessä. Valitettavasti tuossa kohdassa metsänomistajan paras valtti on monimuotoinen metsä sekä lajiston että rakenteiden suhteen. Lyhyen aikavälin voitot (kuusen viljely) lyövät korvalle pitkän aikavälin voittoja (tuhonkestävyys).

    Puuki 15.9.2019, 12:15

    Jk:n lyhyen aikavälin voitot toimii helposti samoin.  Jos  hakataan varsinkin epätasasia metsiä ylispuuhakkuin, voi tuhon kestävyys heiketä (tuulituhot varsinkin),  ja kasvu heikkenee liiaksi,  kun puuston PPA pitää laskea taimettumisen onnistumisen mahdollistamalle tasolle.

    Pihkakintas 16.9.2019, 18:13

    Joo, Planter, käsittääkseni kirjanpainajia on melkein joka paikassa. Enemmän tai vähemmän. Kuusi kuolee vasta kun niitä on liikaa. Mieluiten ne valitsevat katkotun, tuoreen puun, koska se on täysin kyvytön tuottamaan vasta-aineita. Esim. ajamatta jääneet puut leimikolla ja pinot tienvarressa. Sitten tuulenkaadot ja muut vahingoittuneet. Kun kanta sitten on päässyt niissä lisääntymään äkillisesti eikä heikkoja ole, parveilussa valitaan joku terveistä yksilöistä, johon iso joukkovoima iskee.

    Olen myös pannut merkille omissa ongelmakohteissani, että männikössä sekapuuna kasvaviin kuusiin ei ole isketty, vaikka kasvupaikka olisi selvästi liika karu. Pahimpia ovat pitkään hoitamattomana olleet rehevät pohjat, joissa on aiemmin ollut todella runsaasti koivua, jotka olen poistanut harvennuksessa. Puhdas arvaus, mutta olisiko koivu pitänyt huolen vastustuskyvystä, eikä kuusille ole muodostunut omaa vastustuskykyä. Tai shokki valon lisääntymisestä on heikentänyt sitä, vaikka kasvu onkin kova.

     

    Kurki 16.9.2019, 20:04

    Minulla on sen verran kaukana suurin osa metsäpalstoista, että kuusiporien pyydystäminen viemällä traktorilla kuusipölleja pyydykseksi ei onnistu.

    Mutta jos haluaa vähentää kuusiporakantaa omassa kuusikossa, niin voinee kaataa muutaman huonolaatuisen kuusen sinne tänne ja katsoa porataanko niitä. Jos porataan, niin sen jälkeen sahata poratut 2m pölleiksi ja kuoria. Poraamattomat jääköön maatumaan lahopuiksi.

    Minun piti kuoria keväällä aukon reunalta muutamia tuulen kaatamia kuusia yhdellä 60 km päässä olevalla palstalla, joka samalla ensiharvennettiin, kun tehtiin aukkoakin. Kuusiporat olivat tehneet niihin tuhansia porauksia.

    Tuulenkaatoja oli enemmänkin hakkuualueen reunalla ja muutama lumen katkoma latvakin alueella, mutta ne olivat puhtaat keväällä ja nyt syksyksymmälläkin, kun vasta ne tarkastin. Poraukset olivat keskittyneet vain muutaman aarin alueelle.  Pitää katkoa loputkin maassa makaavat nyt syksyllä kuivamaan. Ensi keväänä eivät kelvanne porattavksi.

     

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 39)
1 2 3 4