Keskustelut Metsänhoito Kaarnakuoriaistuhot Keski-Euroopassa

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 39)
  • A.Jalkanen

    Samma på finska, Google-kääntäjästä:

    Keski-Euroopassa kaapattiin jättiläismäisiä metsäalueita

    Kuusikuori on poistanut suuret osat Keski-Euroopan kuusi- ja mäntykannasta. Eniten kärsivät Tšekin tasavalta, jota seuraavat Saksa ja Itävalta. Tutkijat ja teollisuus puhuvat sodasta, jota on taisteltu useita vuosia. ”Olemme menettäneet sodan”, he sanovat nyt yksimielisesti.

    Se oli tumma kuva Keski-Euroopasta, joka näytettiin, kun metsäteollisuus kutsui eilen metsäfoorumiin. Seminaarin aikana asianomaisten maiden yliopistojen ja metsäteollisuuden edustajat puhuivat katastrofista, joka on vaikuttanut metsänhoitoon kuusenkuoren poran seurauksena.

    70 miljoonaa kuutiometriä

    Eniten kärsii Tšekin tasavallasta, sen jälkeen Itävallasta ja Saksasta, joissa on kaadettu 70 miljoonaa kuutiometriä kuoren aiheuttamaa vaurioitunutta metsää. Tšekin tasavallassa on suuri ongelma puun saamisessa pois metsästä, paljon makaa.

    ylitarjonta

    Puun suuri määrä tarkoittaa, että markkinoilla on ylitarjontaa. Saksassa saha- ja selluteollisuudessa on korkea paine, ja puutavaran hinnat ovat laskeneet.

    ”Meidän on pitänyt muuttaa kauppaa ja aloittaa vaurioituneen puun vienti pääasiassa Kiinaan ja myös Egyptiin”, kertoi saksalaisen sahan ja puuteollisuuden puheenjohtaja Carsten Doehering.

    Tuoreen puun tuonti

    Pakkaus- ja paperiyhtiö Mondin raaka-aineostoista vastaavan Christian Skilichin mukaan saksalaiset metsänomistajat vähentävät korjuutaan huomattavasti alhaisempien hintojen vuoksi. Nyt he korjaavat tuoretta puutavaraa vain asiakkaiden välittömässä kysynnässä. Tämän tarpeen tyydyttämiseksi teollisuus voi sen sijaan luottaa tuoreen puun tuontiin muun muassa Slovakiasta ja Venäjältä.

    ”Sota on menetetty”

    Christian Skilich ei näe valoa Keski-Euroopan metsäteollisuudelle. Hän puhuu katastrofista, Armageddonista, joka on jo ohitettu.

    – Sota on menetetty!

    ilmastonmuutos

    Sekä teollisuuden edustajat että tutkijat huomauttavat ilmastonmuutoksesta pääasiallisena syynä siihen, että yhä useammat ruskeat jättiläisalueet kuolleista metsistä leviävät nyt. Viime vuosien ympäri Eurooppaa pyyhkäisevät myrskyt ja lämpöaallot ovat tarjonneet elintilaa kuusikuoren poralle, joka voi parvi jopa neljä kertaa vuodessa.

    – Joillakin alueilla se voi olla jopa viisi sukupolvea, sanoo Carsten Doehering.

    Sai paljon huomiota

    Ainoa myönteinen asia kaikessa tässä hätätilanteessa on metsien saksalaisissa tiedotusvälineissä saaman huomion kiinnittäminen teollisuuteen, jota muuten varsin valvomatta.

    – Se on täynnä huonoja uutisia – mutta ainakin olemme uutisia, sanoo Carsten Doehering vitsaillen.

    – Nyt saamme huomion ja aloitat puhua metsästä, sanoo Carsten Doehering, joka uskoo, että sinun tulisi tarttua mahdollisuuksiin keskustella ilmastonmuutoksesta ja siitä, mitä he tekevät metsän kanssa laajalla rintamalla.

    Käännyt Ruotsiin

    Carsten Doehering kääntyi myös Ruotsin metsäteollisuuden puoleen pääasiassa eteläiseen Ruotsiin kohdistuneiden puunporavammojen seurauksena.

    – On korkea aika valmistella. Kuoripora ei tunnista rajoja. Meidän, teollisuuden ja poliitikkojemme on toimittava yhdessä. On tärkeää löytää tekniikka, joka pystyy havaitsemaan vaurioituneet puut varhain ja poistamaan ne nopeasti. Älä myöskään lopeta puhetta siitä, kuinka tärkeä metsä on vähentää hiilidioksidipäästöjä ja että meidän pitäisi käyttää enemmän puuta esimerkiksi rakennusteollisuudessa.

    sitolkka

    Olen käsittänyt että kuivuus ja helle olivat suurin syy metsäkuolemiin.

    mehtäukko

    Monessa muussa tuholaisvitsauksessa torjunta-aine oikeaan aikaan levitettynä torjuu tuhoja. Ihmeellistä kyllä, nämä kuusiporat saavat mellastaa mielin määrin!?

    A.Jalkanen

    Ei noille taida olla täsmäainetta joka säästäisi muut eliöt.

    Gla

    Joskus on tullut mieleen, että näkeekö ympäristöväki metsäkuolemat vain luonnollisen kehityksen tuloksena ja mahdollisuutena saada lahopuumäärät kasvuun eli keinona parantaa monimuotoisuutta, kun eivät ota kantaa keinoihin mahdollistaa metsätaloudessa fiksumpien menetelmien käyttöä. Mutta kun lämpeneminen vain jatkuu, kannattaa silti omalta osalta miettiä, perustaako jatkossakin yhden puulajin kuusikoita kuiville kasvupaikoille.

    mehtäukko

    Myrkky ei olekaan ehkä oikea tökötti. Olisi ollut aikaa kehittää sellainen etova paskan maku puuhun kuusiporalle, että söisivät nälissään vaikka toisensa.

    Gla

    Helpompaa on leikata hirvieläinkanta siedettävälle tasolle. Hoituu samalla muutama muukin ongelma.

    A.Jalkanen

    Joo myöskään kasvinjalostuksen keinovalikoimassa ei ole ollut täsmäjalostusta aiemmin mutta nyt on geenisakset. Geenimuokattujen eliöiden päästäminen luontoon sisältää sekin riskinsä. Ajatellaan vaikka mänty tai kuusi jota hajottajaeliötkin kaihtaisivat ja karike alkaisi kasautua ikuiseksi hiilivarastoksi ja ravinnekierto pysähtyisi.

    mehtäukko

    Hirville yms. on aikoja sitten keksitty sellainen ”pora” ettei herrainkaan tarvitsisi arpoa ja vatuloida.

    Onhan karkote-aineetkin valikoivasti keksitty, vaikka Trico. En usko alkuunkaan ettei sellaista pysty kehittämään tälle keleen puuporalle.

    Scientist

    Olisiko tämä kuusipora sama kuin kaarnakuoriainen ? Googlen käännösvirhe. Ei mitään ihmeen kuusiporaa ole ?!

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 39)