Jos metsäautotie ei ole kokonaan yhden omistajan mailla, niin yleensä sovitaan sen käytöstä siten että kaikki omistajat voi tietä käyttää mahdollisimman hyvin erilaisiin tarpeisiinsa. Joskus on kyllä tapahtunut yhteisten tiehankkeiden läpiviennissä melkoisia mokiakin, kun ei ole kuultu kaikkia omistajia eikä otettu huomioon riittävästi erilaisia näkökantoja. Mutta ehkä kuitenkin pääosassa hankkeita onnistuu suht. hyvin .
Jos ei ole sovittu toisen ulkopuolisen yksityismaalle perustetusta varastosta mitään ,niin jonkinlaista korvausta voi olla vailla puun varastokustannuksista. Muutama s / motti yleensä on hinta. Vähän erikoiselta metsäautotie kuulostaa, jos ei ole kääntöpaikkaa olemassakaan ja tiellä kuitenkin useampi osakas. Tilannetta tarkemmin tuntematta vaikea sanoa muuta.
Rane2, tämä malli, jota ehdotat Käpy65:lle eli ajattelematon tekeminen ja jälkikäteen anteeksipyytäminen/puhumalla sopiminen olisi ihana periaate myös esim. liikenteesä, eikö?
On sääli, että asialliseen metsäyhtiöiden toimintamallia käsittelevään kyselyyn saa Metsälehdessä syytönkin syyllisen leiman. Tämmöinen rauhallinenkin insinööri.
käpy 65.llä on oikeus olla käpynä. Itselleni sattui talvella vähän vastaava tapaus. Kirjoitinkin siitä tänne keskusteluun. Olivat käyneet tekemässä talvikääntöpaikan mökkini pihaan, johon tie päättyy. Siinä meni muutama lehmus ja saarni, sekä muutamia kymmeniä puuntaimia. En ole pitänyt kiirettä asian hoitamisella, eikä hakkuun suorittanut yhtiö ole ollut missään yhteydessä. Hoitelen jutun keväällä. Täällä ilmoitellaan, että tien päässä on oltava aina kääntöpaikka. Entäs jos tie päättyy talolle, tai kesämökille? Niiden pihallekin on siis laskettava puuautot kääntyilemään, vai kuinka??? Jätkä ainakin tuntuisi tykkäävän, jos rekkaralli kiertäisi mökkiä ympäri, ilmoittelematta asiasta. Olisihan siinä tietysti tapahtumia päivälle, jos asuu syrjäseudulla. Ota vaan käpy 65 selville yhtiöstä, jonka puita ajoivat ja vaadi korvausta tekemisistään, kyllä ne korvaavat. Kuten sanot, kysymys on periaatteesta, että toisten mailla ei saa toimia ilman omistajan lupaa.
Kääntöpaikka tehdään yleensä aina tien päähän, silloin kun tiekin tehdään.
Jos mennään esim pohjanmaalla nauhamaisten palstojen poikki kymmenen kilometriä pitkästi, niin sillä matkalla voi olla vaikka sadan eri maanomistajan maata. Jos jokaisella pitää olla oma kääntöpaikka, niin aikalailla hulinaksi menee.
Jo se, että tehdään lähes jokaiselle varastoliittymä, on kovan puoleinen vaatimus, vaikka jokainen ymmärtää, että ojan yli pitää päästä metsäkoneella ja jopa puutavara-autolla.
Ei joka paikassa voi kasvattaa rahapuita – kukaan.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.